Friday, November 27, 2015

Instagramissa ajoituksella on väliä

Olen nyt jonkin aikaa ylläpitänyt kahta Instagram-tiliä ja villiintynyt yritykseni tilistä - sinnehän on jopa helpompi tuottaa sisältöjä kuin yksityistilille. :)

Tällä viikolla törmäsin hauskaan caseen. Eräs seuraamani Instagram-asiantuntija, Jenn Herman, kertoi, että Iconosquare on muuttumassa maksulliseksi - ja että muitakin vaihtoehtoja on. Repostasin kuvan - ja vähän yllätyin. Piilotetulla aarteella on alle 200 seuraajaa, mutta kuvasta on tykännyt jo 110 henkilöä. Jennillä taas on lähes 7000 seuraajaa mutta ko. kuvalla on vain himpun enemmän tykkääjiä: 114.

Me käytimme kuvissamme lähes samoja häsiä, mulla oli niitä vain yksi enemmän. Ratkaisevaa oli ajoitus: minä postasin pari tuntia myöhemmin, ja tavoitin siksi ko. avainsanoilla vähän aikaisemmin ne ihmiset, joita Jenn oli tavoitellut.


Eli kun tuotat sisältöä Instaan, ota huomioon sekä häsät että ajoitus.

PS. Jos haluat tietää ne Iconosquaren kilpailijat, niin...

Tuesday, November 24, 2015

Yritysten sisäiset keskustelualustat, mitä, miksi ja miten

Eilen oli jo kuudes #CMADFI-aiheinen Twitter-chatti. Chateissa on olleellista se, että ne pidetään aina samaan aikaan, jotta osallistujat eivät "eksy" ja voivat merkitä ajan kalenteriinsa. Olen valinnut ajan (kuukauden neljäs ma klo 14.00-15.00) niin, että se sopii useimmiten minulle, mutta eilen olin ongelmissa. Ely-keskus nimittäin kutsui Jari Parantaisen puhumaan paikallisille pk-yrittäjille ja se oli tilaisuus, jota en halunnut missata.

Siksi hoidin chatin tällä kertaa pelkän automatisoinnin varassa, mistä olin etukäteen varoittanutkin Jannea.

Jälkikäteen olikin sitten aika jännittävä nähdä, miten chatti sujui ilman minua. :)

Chatin aiheena olivat yritysten sisäiset keskustelut.

Osallistujat mainitsivat käyttävänsä/käyttäneensä seuraavia välineitä:
  • AAPO
  • Connection
  • Facebook Groups ja Facebook Messenger
  • Flowdock
  • IBM expertise locator
  • internal "Faces"
  • LinkedIn-ryhmät
  • Lync 
  • maili
  • Meetings 
  • Office 365 Groups 
  • puhelinsoitot
  • S4B 
  • Sametime-chat 
  • SharePoint
  • Skillhive
  • Skype ja Skype for business
  • Slack
  • Trello 
  • Twitter DM:t
  • Valo intranet
  • Verse
  • WhatsApp
  • Yammer

Pitkä lista!

Haasteita sisäisten viestintäjärjestelmien käytössä taas aiheuttavat:

Kulttuurimuutos -toisten mielestä muut ovat liian hitaita muuttumaan, toinen ihmettelee, miksi pitäisi muuttua, jos sille ei ole esitetty mitään syytä, hyvinhän tällä sähköpostillakin asiat hoituu. Eli tarvitaan ohjeita, koulutusta, motivointia, jopa pakottamista: viestejä pitää seurata, niihin pitää reagoida. Jos välineen käyttötarkoitus ei ole kirkas, se ei liity oikeiden asioiden ratkomiseen tai viestintä on jätetty puolitiehen, homma ei vaan lennä! Ohjeissa tulee huomioida a) yksilön tarpeet, b) tiimin tarpeet ja c) koko organisaation tarpeet eli tarvitaan yhteiset pelisäännöt siitä, mitä missäkin välineessä puhutaan ja miten tiedot siirtyvät välineestä toiseen, esim. koodareiden backlogiin tai kuittaukseksi asiakkaalle.

Monikanavaisuutta pidettiin haasteena: viestintä, tieto ja tiedostot pirstaloituvat useaan kanavaan, pitäisi olla aktiivinen jokaisessa kanavassa samaan aikaan, mutta käytännössä joku käyttää jotain työkalua, toinen toista, eivätkä ihmiset löydä toisiaan eli pahimmillaan viestintä siiloutuu eri välineisiin, vaikka tavoiteltiin muuta.

Muina haasteina mainittiin tietoturvavaatimusten selvitys, työasemien vanhanaikaisuus ja yhden keskitetyn sijainnin puute.

Mihin keskustelualustoja sitten käytetään?

Kehitystyö: strategiatyö,  suunnittelu, tiedon jalostus, tuotekehitys
Viestintä: myynnin ja markkinoinnin seuranta, projektiviestintä, muistutukset, muistiot viikkopalavereista, kiitokset, kannustukset, tiedon jako, Q&A (eli yleisiä kysymyksiä ja vastauksia), tiedotus, uutisointi
ideointi, ongelmien ratkaisu
Aikataulutus (palaverien aika, agenda)
Off-topic asiat: huumori (huono sellainen), lounaspaikan valinta, yleiset kuulumiset, hyvinvointivinkit, pikkujoulujen biisilista, it-tuki

Mutta: keskustelut ovat vielä turhan vahvasti yksisuuntaista tiedonvälitystä. Tavoitteena on keskustelukulttuuri, joka tukee ja kehittää "normitoimintaa", vuorovaikutus toimii sitä paremmin, mitä tiiviimpi ryhmä ja kirkkaampi agenda.

Jos yrityksellä on jo intranet, tarvitaanko myös keskustelutyökaluja?

Ei tarvita, jos ei haluta hyödyntää koko organisaation tietoa, osaamista ja kokemusta tai kehittää läpinäkyvämpää työkulttuuria.

Eli siis joku sosiaalinen kanava on hyvä olla tukena, jotta tärkeä keskustelu (arjen tiedot ja kysymykset) on poissa meileistä tai kahvipöydistä (muidenkin pitää kuulla niistä). Chatti mahdollistaa pienen kynnyksen tiedonjakamisen, -hakemisen ja oppimisen. Pienet firmat eivät tarvitse "perinteistä" intraa, mutta isoilla tiedon määrä on niin suuri, että pitää olla rakenne, johon julkaista tietoa. Intranet sopii tiedotteille, uutisille, ohjeille ja ns. "painetuille" viesteille, keskustelualusta taas vapaaseen keskusteluun ja ideointiin. Aika harva kuitenkaan enää rakentaa staattisia introja, vaan ne ovat myös yhteistyöalustoja. Jos tiedotteet ovat yrityksen sisäisessä blogissa, kommenteissa käydään keskustelua ja ns. tietotuutti tuntuu tarpeettomalta.

Mitä pitää sitten ottaa huomioon, kun valitsee sisäisille keskusteluille työkalua?

Ihmiset, käyttäjät - ovatko he jo tottuneet johonkin? Voisiko sen käyttöä parantaa? Kulttuurinmuutos on teknologiaa haastavampi seikka.

Yrityksen keskustelualusta kannattaa valita helppokäyttöisyyden ja käyttötarkoituksen mukaan. Työkalua voisi testata ensin pienellä tiimillä, mutta jos keskitettyä ratkaisua ei ole, kohta kaikilla tiimeillä on omat työkalut ja työtavat. Pitää siis sopia, mitä työkalua mihinkin käytetään.
Kannattaa miettiä yrityksen tarpeita, tarvitaanko sisäisen, asiakasviestinnän vai molempien ratkaisua. Voiko alusta tukea koko organisaatiota? Nousevia teemoja introissa: sosiaalisuus, videot, some-kanavat, mobiilius, mutta myös hallittavuus, integroitavuus muihin järjestelmiin, päätelaiteriippumattomuus, avoimuus, koulutuksen saatavuus, ketteryys, keveys, helppokäyttöisyys, käyttäjäystävällisyys, kustannustehokkuus ja yhteisöllistä oppimisen edistäminen ovat tämän päivän avainsanoja,  "silmäkarkkiominaisuudet" ovat out, viestihistorian pitää olla helposti löydettävissä.

Kiitos hyvistä kommenteista, kurkkaa koko chatti tästä:

Wednesday, November 18, 2015

Kun viestintätoimisto päivittää Wikipediaa...

Olen viestitelllyt muutaman viestintä/mainostoimiston kanssa Wikipedia-aiheisista kysymyksistä ja ajattelin jakaa ajatukseni nyt täälläkin.

1. Tein asiakkaalle sisältöä Wikipediaan. Tekstin syötti Wikipediaan kollegani, koska hän on jo vakiintunut Wikipedian kirjoittaja.

Minusta tuo on hieman kyseenalainen tapa, sillä Wikipedian käyttöehtojen mukaan tilit ovat henkilökohtaisia. Suosittelen siis kaikkia Wikipediaan sisältöjä tuottavia ihmisiä tekemään oman henkilökohtaisen tilin, siinähän se maine kasvaa, kun päivityksiä tekee. Sillä, onko yksittäisen päivityksen tehnyt uusi vai vanha tili, ei pitäisi olla mitään merkitystä, vaan sillä, onko päivitykset tehty oikein. Toki uusia päivittäjiä saatetaan tarkkailla enemmän kuin vakiintuneita, mutta ei se haittaa.

2. Olemme tehneet asiakkaan puolesta päivityksiä Wikipediaan. Ai pitääkö siitä ilmoittaa jonnekin?

Kyllä, jos asiaan liittyy jonkin näköinen vastike, niin viime vuodesta lähtien on pitänyt. Vastike voi siis olla palkkaa, palkkio tai viinipullo, oleellista on olla mahdollisimman läpinäkyvä. Tapoja on kolme: voit kertoa asiasta
1. artikkelin muutoshistoriassa
2. artikkelin keskustelusivulla tai
3. omalla käyttäjäsivullasi.

3. Wikipedialla ei ole mitään tekemistä hakukoneoptimoinnin kanssa!

No ehkä ei suoraan, mutta Google kyllä käyttää Wikipediaan syötettyjä tietoja ja jos yrityksellä/tuotteella on Wikipedia-sivut, ne nousevat hakutuloksissa korkealle. Uskon myös, että ihmiset luottavat Wikipedian sisältöihin enemmän kuin yritysten nettisivuihin. Tietosanakirjan teksti on sävyltään neutraalia ja usein monen silmäparin valvomaa. Lisäksi asiaa pidetään merkittävämpänä, jos aiheesta löytyy myös Wikipedia-artikkeli. Viime vuonna Iso-Britanniassa tehtiin tutkimus, jossa ihmiset kertoivat luottavansa wikipedisteihin enemmän kui BBC:n uutistoimittajiin, mikä oli minusta hätkähdyttävä tulos.

Wikimedia Commonsin etusivulla esitellään mm. päivän kuva


4. Syötimme Wikimedia Commonsin kautta asiakasartikkeliin liittyiviä valokuvia. Saimme kuvia asiakkaalta, latasimme ne Wikimedia Commonsiin ja asiakas lähetti niitä koskevat tekijänoikeuskaavakkeet kyseiseen Wikimedian osoitteeseen kuviin viittaavine URL:eineen. Osa kuvista hyväksyttiin aluksi ok, osan kaavakkeita ei ilmeisesti käsitelty lainkaan. Tärkeimpien kuvien kaavakkeet lähetettiin pariinkin kertaan ja osa kuvistakin syötettiin kahdesti, kun viikon määräaika umpeutui. Lopulta jo hyväksytytkin kuvat lähtivät pois.​ Sähköpostiosoite ja kaavakkeet olivat tiettävästi kuitenkin oikeat, koska osa kuvista hyväksyttiin aluksi. Samoin kuvien syöttö onnistui teknisesti, koska ne tulivat Commonsiin näkyviin määräaikaisesti. Osaatko neuvoa hyvän tavan syöttää kuvia Wikipediaan, kun kuvat eivät ole omaa tuotantoa, mutta työn tilaajalla on niihin toki täydet tekijänoikeudet?

Kaikista helpointa Commonsiin on syöttää itse otettuja kuvia. OTRS-jonoa taas käsittelevät vapaaehtoiset, kun kiireiltään kerkiävät. En tiedä, miten he keskenään kommunikoivat ja miksi teille tuollainen sotku pääsi syntymään. Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että Wikimedia-säätiö voisi käyttää osan keräämistään lahjoituksista tuollaisiin byrokraattisiin hommiin, jotta ne hoituisivat nopeasti virka-aikaan.

Olen itsekin kokenut OTRS-luvanpyynnin vähän kankeaksi ja siksi toimin itse niin, että kerron ensin asiakkaalle, mitä kuvien eri lisenssit käytännössä tarkoittavat. Teen sen jakamalla tämän matskun:



Jos asiakas on edelleen sitä mieltä, että he haluavat lahjoittaa ammattikuvaajan heille ottamia ja täysillä oikeuksilla myymiään kuvia Commonsiin CC-BY-SA -lisenssillä pyydän, että he joko ilmoittavat ko. lisenssin omilla sivuillaan tai lataavat sen Flickriin, jossa on helppo merkitä kuvan lisenssi.

Toki lisenssit voi ilmoittaa vaikka Instagramissa, kuten minä tämän kuvan kohdalla tein, kun Susanna halusi sitä käyttää.

Ja nyt lähetän tämän bloggauksen vertausarviointiin Wikipedia-tutuilleni, niin nähdään mistä asiosta he ovat kanssani eri mieltä. Bloggausta voi kommentoida myös anonyymisti, joten jos sinulla on kysyttävää tai tunnustettavaa, käytä paikka hyväksesi.

Ps. Jos sinä teet työajallasi päivityksiä Wikipediaan, mutta tunnet itsesi epävarmaksi asiasta, ota yhteyttä, niin sovitaan vaikka muutaman tunnin sessio, jonka aikana käydään läpi yleisiä virheitä ja hyviä päivityskikkoja.

Monday, November 16, 2015

Periscopen perusteet, mokat ja erilaiset sisältötyypit

Yksi somepalvelu, josta en ole vielä blogannut on Periscope. Se on Twitterin omistama suoratoistopalvelu, jota käytetään Twitter-tunnuksilla kännykkäapplikaation avulla. Siellä voi julkaista reaaliaikaisia videoita siitä, mitä tapahtuu juuri nyt. Eli siinä missä Snapchat-videoissa on aina pieni viive, niin Periscope-lähetykset tapahtuvat juuri tällä sekunnilla. Ja siinä missä Snapchat videoita ei pysty julkisesti kommentoimaan, katsojat voivat kysyä Periscopen aikana kysymyksiä chatin avulla - ja lähettää sydämiä lähetyksen ylläpitäjälle. Snapchattia ja Periscopea yhdistää se, ettei kumpaankaan palveluun ladattu sisältö säily siellä ikuisesti, vaan katoaa 24 tunnin kuluttua bittiavaruuteen.

Tutustuin Periscopeen viime kesänä ja koitin löytää tuhansien Twitter-kontaktieni joukosta Periscopen käyttäjiä (löysin vain sata) ja heidän tekemiään suoria lähetyksiä. En löytänyt. Siksi kurkkasin mitä lähetyksiä oli parhaillaan menossa ja törmäsin amerikkalaiseen pastoriin, jolla oli ns. sana hallussa. Eihän uskonnosta lähetyksistään puhunut, vaan siitä, mitä Periscopessa kannattaa tehdä.

Tein tästä ekasta Periscope-lähetyksestä myös visuaaliset muistiinpanot Instagramiin.


Scott Williams halusi rakentaa katsojistaan heimoa. Hän antoi meille nimen, "scotties", ja kehotti ensikertalaisia kirjoittamaan kirjoittamaan chattiin "new b" (newbie). Hän käytti myös paljon aikaa siihen, että luki kommentoijien nimiä, ja tuntuihan se aika veikeältä, kun hän minutkin sieltä bongasi - ai tää toimii ja ai tää on oikeesti reaaliaikaista. Katsoin Scottilta pari muutakin lähetystä tallenteelta ja kauhistuneena seurasin, miten hän kommunikoi katsojien kanssa ihan samalla tavalla (eli luki nimiä ja vastasi chatissa esitettyihin kysymyksiin) vaikka ajoi autoa. Only in America?

Löysin muuten nuo muistiinpanot kätevästi, sillä olin käyttänyt Instagramissa #periscopefi-häsää, jota on käytetty vasta kaksi kertaa, eli suomalaiset eivät ole vielä Periscopeen löytäneet, tai sitten Instagramissa käytetään aiheesta jotain muuta häsää. Twitterissä häsää on käytetty enemmän:

Sittemmin minulle on tullut tasaiseen tahtiin ilmoituksia siitä, miten se-ja-se livestriimaa nyt, mutten ole juuri Periscopeja katsellut. Kunnes tänä aamuna bongasin tutun nimen, Ville Kormilaisen, joka on tulossa CMADFI-tapahtumaan puhumaan siitä, miten hän on Eskomörkö-hahmona tehnyt itsestään ilmiön Snapchatissa. Ville oli aamulla pimeässä puistossa ulkoiluttamassa koiriaan ja teki samalla Periscope-lähetyksen. Hän oli aloittanut Periscope-lähetykset vasta tänä viikonloppuna, ja nuorisojulkkiksen tavoin saanut heti suuren katsojalauman lähetyksilleen.

Villeltä kyseltiin mp:tä eli mielipidettä moneen asiaan: siihen, mitä hän ajattelee siitä, että tänään tulee yo-kirjoitusten tulokset tai siitä, että joku syö kohta puuroa.

Olin myös huomannut, että Eve Koivula pitää säännöllisiä Periscope-lähetyksiä joka päivä kello 13.30. Tänään katsoin ekaa kertaa lähetyksen tallenteena. Aiheena Evellä oli kolme yleisintä Periscope-mokaa.
Lähetys oli Evelle normaalia pidempi (24 minuuttia), sillä chattiin tuli ilmeisesti normaalia enemmän kommentteja. Vaikka hän oli kertonut aiheensa, Periscope-mokat, häneltä kysyttiin muutakin, kuten ikää ja mielipidettä nuorista. Tuli vähän sellainen olo, että katsojat halusivat nähdä millaisia reaktioita heidän yllättävät kommenttinsa (lähdetkö treffeille?) aiheuttavat.

Periscope-mokat, top 3 by Eve Koivula

  1. Periscope-tilin bio-teksti ei ole kunnossa. Sen pitäisi kertoa mitä sinä teet Periscopessa ja miksi sinua kannattaisi siellä seurata.
  2. Striimiä aloitettaessa sille ei anneta nimeä ja kysymykseen "mitä näet" vastataan jotain epärelevanttia: näen kahvikupin, vaikkei kahvikuppi liity lähetyksen aiheeseen. Jos taas katselet jääkiekko-ottelua ja teet lähetyksen siitä, niin silloin tietysti kerrot, mitä sinä näet.
  3. Yleinen moka on myös se, että lähetyksen alussa tuijotetaan otsa kurtussa ruudun alalaitaan odottaen, että milloin niitä katsojia alkaa tulla. Ensinnäkin kaikkia katsojia ei alaruudusta näy, vain mobiilikatsojat ja toisekseen vaikka livekatsojat näkevätkin lähetyksen vasta siitä kohdasta, kun sattuvat striimiin tupsahtamaan, niin tallenteen katsojat näkevät sen alusta asti.
Tältä Even lähetys näytti tietokoneen selaimelta katsottuna:
oikealla näkyy käyttäjien kommentit,
vasemmalla heidän lähettämänsä sydämet.

 The Guardian -lehti on listannut 10 erilaista sisällöntuottajatyyppiä Periscopessa:

  1. Toimittajat
  2. Kansalaisjournalistit
  3. Perverssit
  4. Jääkaappiinsa tuijottelijiat, ihmiset, jotka kertovat mitä syövät
  5. Arvostelijat eli unboxaajat, tuotepakkausten avaajat
  6. AMAerit, eli ihmiset, joilta saa kysyä mitä vain (“ask me anything”)
  7. Vauhtihirmut, jotka kuvaavat sitä, miten kovaa he ajavat
  8. Lemmikit 
  9. Juopottelijat - kun saat kännissä sen loistavan idea, voit heti kertoa siitä muille
  10. Tekijänoikeuksien rikkojat, jotka kuvaavat esimerkiksi konsertteja. 
Onko sinulla jo hyvä Periscope-strategia tai kenen scooppeja tykkäät seurata? Kerro lisää!

#CMADFI-chat 23.11.15: Yritysten sisäiset keskustelut


Ensi viikolla, maanantaina 23.11., on taas kuukausittaisen Twitter-chatin aika. Olen antanut CMADFI-sponsoreille mahdollisuuden tulla #CMADFI-chattiin vieraiksi ja ensimmäisenä tilaisuuteen tarttui Sininen Meteoriitti. Heiltä tulee CMADFI-tapahtumaan kaksi puheenvuoroa:

Markkinointijohtaja Janne Gylling, Sininen Meteoriitti: Sisältö-DJ - kaikkien sisällönjanoisten sankari
Konsultti, yhteisömanageri Jussi Sivonen Sininen Meteoriitti: Johtajuus sosiaalisessa intrassa
Twitter-chatissa meillä on teemana yritysten sisäiset keskustelukanavat. Pyysin vieraiksi sekä Jannea että Jussia, mutta päätimmekin ottaa toiseksi vieraaksi Sinisen Meteoriitin Tiina Mannisen, joka on tehnyt teemaan liittyen gradua, jossa käsitellään Yammerin käyttöönottoa Jyväskylän Energialla.


Tutkimussuunnitelma - Yammerin omaksuminen ja käyttö from Tiina Manninen

Vaikka Yammer on sekä Tiinan gradun aiheena että SiMen myymä tuote, chatissa on tarkoitus puhua myös muista työkaluista, joita yritykset voivat sisäisiin keskusteluihinsa käyttää. Se, mikä millekin yritykselle parhaiten sopii riippuu paitsi henkilöstön määrästä, myös heidän käyttötottumuksistaan.

Joissakin yrityksissä esimerkiksi Whatsapp on paras tapa olla yhteyksissä:



Minä taas käytän asiakkaiden kanssa esimerkiksi Facebookin ja LinkedIn:in ryhmiä.

Tuttuun tapaan jaan taas etukäteen Twitter-chatin kysymykset, mikä mahdollistaa osallistumisen myös ajastuksen avulla.

Aika: Ma 23.11.2015 kello 14-15.

Kysymykset:
K1:  Kuka olet, mistä tulet? (14.00)
K2:  Millä välineillä te hoidatte yrityksen sisäisen keskustelun? (14.10)
K3: Millaisia haasteita olet huomannut yrityksen sisäisten keskusteluvälineiden käytössä tai käyttöönotossa? (14.20)
K4:  Mihin eri tarkoituksiin te käytätte sisäisiä keskustelualustojanne? (14.30)
K5:  Jos yrityksellä on jo intranet, tarvitseeko se erikseen keskustelualustaa? Miksi, miksi ei? (14.40)
K6: Millaisia asioita kannattaa ottaa huomioon, kun valitsee yritykselle keskustelualustaa? (14.50)

Osallistumisohje:
  • liitä jokaiseen twiittiisi vastauksesi numero (V1, V2...) ja chatin tunnus #cmadfi
  • merkitse ajastettujen twiittien loppuun AT = ajastettu twiitti
  • chattia kannattaa seurata Twitterin haun kautta
Tervetuloa mukaan keskustelemaan! 

Tuesday, November 10, 2015

5 vuotta someyrittäjänä, 5 asiaa somesta ja 5 voittajaa

Eilen oli merkittävä päivä yritykseni historiassa: ylitin toisenkin kuolemanlaakson, eli viiden vuoden virstanpylvään. Juhlin päivää osallistumalla Ely-keskuksen järjestämään brändäys-tapahtumaan, joka oli yllättävänkin antoisa. Ja aina kun tilaisuus antoi myöden, mainostin Aarrejahtia, synttärikisaa, jossa Piilotettu aarre perinteiseen tapaan palkitsee ystäviään ilmaisilla konsultointi-, koulutus-, työpaja- tai sisällöntuotantotunneilla.

Viiden vuoden kunniaksi voittajiakin on viisi ja kerron heidän nimensä ihan kohta.

Mutta ensin viisi muuta asiaa viiden yritysvuoden varrelta!

5 suosituinta sometiliäni:
4059 Twitter-seuraajaa
2400 Pinterest-seuraajaa
2054 Mini treasures wikin Facebook-tykkääjää
1352 LinkedIn-kontaktia (verkostoidun vain sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa olen keskustellut)
1259 Kiepaus-Facebook-sivun tykkääjää

Piilotettuaarre.fi-sivun 5 suosituinta sivua:
1. Sosiaalisen median strategia
2. Case Kiepaus: miten suomalaisia innostetaan kierrättämään somessa
3. Somen avaimet: YouTube-koulutukset (myydään näitä nykyään tilauskoulutuksina)
4. Mun yhteystiedot ja
5. Mun CV - millä eväillä minä ihmisiä koulutan?

5 suosituinta videotani:
1. Video siitä, kun Eeddspeaks palkitsi itsensä Tubeconissa 2014
2. +Maria Rajakallio kertomassa siitä, miten somen avulla haetaan töitä
3. Ekassa Somen avaimet -koulutuksessa tehty mainosvideo Somen avaimet -koulutuksesta
4. Futuristi +Elina Hiltunen kommentoimassa somen tulevaisuutta
5. Jonne Aaron kertomassa siitä, miten hän käyttää somea

5 suosituinta SlideShare-esitystäni:
1. Creative Commons -lisenssit (29 340 katselua)
2. Suomen ihanin nukkekotiblogi -kilpailu (9996)
3. Miten somea käytetään tapahtuman järjestämiseen, case CMADFI (9688)
4. Miten yritykselle valitaan somestrategia (6368)
5. Pinterestin alkeet (6172)

5 kohokohtaa yritykseni historiasta:
CMADFI-tapahtumien järjestäminen vuodesta 2012 alkaen
Livehaastattelu MTV:n Seitsemän uutisissa viime vuonna
- Hallituspaikka Wikimedia Suomi ry:ssä ja sen mukanaan tuomat ihmiset ja tapahtumat
Oma somekolumni, nykyään kerran kuussa Suur-Jyväskylän Lehdessä sekä tietysti
- Ihanat asiakkaani, jotka tämän yrittämisen viime kädessä mahdollistavat, kiitos teille, teidän kanssa on ollut kiva tehdä töitä! :)

Ja NYT ne voittajat:
Hannele Häyhä
Mikko Kalliola
Vesa Leskisenoja
Juha Saukkonen
Kirsi Voutilainen

Onnea voittajille! Voitte valita voittonne näiden tuotteiden joukosta:
Tuumailkaahan rauhassa mikä olisi teille paras vaihtoehto, palataan asiaan vähän myöhemmin!

Friday, November 6, 2015

Yrityksenä Instagramissa, kokemuksia ensimmäisiltä päiviltä

Yksinyrittäjän pitää miettiä vielä muitakin yrittäjiä tarkemmin se, missä somekanavissa yritys on, yksi henkilö kun ei määräänsä enempää ehdi. Ja someyrittäjänä nämä valinnat ovat minulle vieläkin oleellisempia, eli jos olen jossain palvelussa yrityksenä, se pitää tehdä kunnolla, tai yritysmielikuva ja bisnekset kärsivät. Instagramissa olen ollut nyt pari vuotta yrittäjänä (tai voisi kai myös sanoa että "yritykseni ainoana työntekijälähettiläänä"). Hyvä henkilöbrändäys riittää monelle yksinyrittäjälle, ja jos aikaa ei ole tuhlattavaksi, ei kanavia kannata ahnehtia. Viime viikolla tein kuitenkin suuren loikan, ja perustin Piilotetulle aarteelle myös yritystilin.

Alkuviikon käytin sisällöntuotantoon, torstaina kerroin asiasta uutiskirjeessäni ja viime perjantaina muualla somessa. Instassa, kuten muissakin somepalveluissa täytyy lähteä sisältö edellä - miksi kukaan seuraisi yritystiliä, jossa on vasta muutama kuva? Tarvitaan kunnon sisältölupaus, joka on helpoin näyttää toteen olemassa olevalla sisällöllä: "tämmöistä täällä tarjoillaan, seuraa, jos nämä asiat kiinnostavat ja jos ei kiinnosta, toivotan hyvää päivänjatkoa!". Tavoittelen tilille seuraajiksi organisaatiotilien ylläpitäjiä, yrittäjiä ja työntekijälähettiläitä, ja tarjoan heille Instagramin sisällöntuotantoon liittyvää inspiraatioita.

Ensiksi, ketä organisaatiotilien pitäisi seurata Instassa?
  • asiakkaita
  • alan asiantuntijoita
  • inspiroivia tilejä
  • kilpailijoita
  • liidejä ja tietysti
  • työntekijöitä
Toivottavaa on, että etenkin työntekijät seuraavat työnantajaansa ja ovat sen kanssa vuorovaikutuksessa (muita on vähän vaikea siihen pakottaa, kannustaa toki voi). 


Tämä taas oli mulle uusi tapa esitellä referenssejä, tein muutamasta viime perjantain lehdistä bongaamastani Wikipedia-asiakkaasta ns. digitaalisen skräppäyksen:


Tämä päivitys taas on ylivoimaisesti suosituin Instagram-päivitykseni. Ymmärrätkö suosion syyn?


Tämä muutos on avannut minulle myös jotain uutta: en olekaan enää aina töissä, kun avaan Instagramin. Jes! Yrittäjänä sitä on niin sidoksissa yritykseensä, että tämmöinen pienikin irtiotto tuntuu jo ihan lomalta :).

Noin viikossa olen saanut tilille 94 seuraajaa. Määrää tärkeämpää on kuitenkin seuraajien laatu, en siis kaipaa yritykseni seuraajiksi niinkään tuttaviani tai isoa teiniarmeijaa, vaan ammattilaisia, jotka etsivät inspiraatiota Instaan ja ehkä myös muihin somekanaviinsa. Jos löysit äskeisestä kohderyhmäkuvauksesta itsesi, tervetuloa seuraamaan, millaisia Insta-aarteita tilillä seuraavaksi jakelen.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...