Teatterit somessa (Näytös-artikkeli)

Aloittelen kesäloman jälkeen bloggausta kevyesti julkaisemalla jo toisen valmiin jutun. Tämä teksti on julkaistu kesäkuussa ilmestyneessä Näytös-lehdessä (2/2012), jota julkaisee Työväen Näyttömöiden Liitto.

Liitto järjesti huhtikuussa vuosikokouksensa yhteydessä seminaarin, jossa minä ja Tampereen Työväen Teatterin tiedottajan Sari Andersson  puhuimme "sähköisestä mediasta teatterin palveluksessa".

Seminaarin jälkeen meitä pyydettiin kirjoittamaan esityksestämme ja yleensäkin somesta Näytös-lehteen.

Sosiaalinen media (some) on termi, jota alettiin käyttää Suomessa yleisesti vuonna 2009. Sitä ennen puhuttiin enemmän web2.0:sta, Internetin uudesta sosiaalisemmasta "versiosta" ja sitä aiemmin uusmediasta. Teknisesti Internet ei ole juuri muuttunut, sosiaalista mediaa on ollut alusta asti mm. IRC-kanavilla, mutta viime vuosina osallistumisesta on tullut paljon entistä helpompaa, ei niin teknistä kuin aiemmin. Nyt oikeastaan odotan, milloin termi taas muuttuu, some-palvelut uivat vanhoille sivuille niin, että kohta kaikki nettisivut tarjoavat somesta tuttuja elementtejä. Kyseessä on "yhteisöllinen netti": on erilaisia nettiyhteisöjä, jotka tuottavat eri palveluihin erilaisia sisältöjä, verkostoja ja keskusteluja. Some-palveluihin kuuluu satoja erilaisia palveluita, joista seminaarissa käsiteltiin teatterien näkökulmasta mm. blogit, wikit, keskustelufoorumit, Facebook, YouTube, Flickr, Pinterest, Wikipedia, LinkedIn, Twitter, Foursquare. Julkisten some-palveluiden lisäksi teatterit voivat käyttää myös omalle väelle tarkoitettuja palveluja, kuten mikroblogi Yammeria tai salaista ryhmää Facebookissa tai LinkedIn:ssä.
Teattereilla on erilaisia tapoja suhtautua työntekijöidensä somen käyttöön. Ne voivat esimerkiksi yrittää kieltää somen käytön työaikana, tehdä somesta tiedottajan pelikentän, koota some-tiimin tai antaa kaikille halukkaille ohjeet siihen, mitä välineitä teatteri suosittelee työntekijöilleen ja mitä se jäseniltään toivoo ja odottaa.
Sosiaalinen media mielletään usein vain uudeksi markkinoinnin välineeksi, mutta siltä voi käyttää moneen muuhunkin tarkoitukseen, esimerkiksi

• tiedotuksessa
• opetuksessa ja oppimisessa
• palautteen keräämisessä ja asiakaspalvelussa
• tuotekehityksessä ja innovoinnissa
  
• rekrytoinnissa ja työnantajakuvan kehittämisessä
  

• ryhmätyöskentelyssä, esimerkiksi nopeasti muuttuvien ohjeiden tai pöytäkirjojen kirjoittamisessa tai käsikirjoitusten muokkaamisessa
• verkostoitumisessa ja yhteydenpidossa

• uutisten, markkinoiden ja kilpailijoiden seurannassa
  

Source: nytimes.com via Johanna on Pinterest

Koulutusta varten etsin esimerkkejä siitä, miten teatterit ovat somea käyttäneet. Yhdysvalloissa esitettiin vuonna 2009 ensimmäinen teatteriesitys Twitterissä, yli kuukauden ajan Next to normal -näytelmän spiikkejä sujahti ihmisten Twitter-virtaan sitä tahtia, että näytelmä keräsi paitsi tuhansia uusia seuraajia ja mediamainintoja myös paljon katsojia.

Source: theballetbag.com via Johanna on Pinterest

Lontoossa taas Wheeldonin Alice in Wonderland -baletin maailman ensi-iltaan kutsuttiin 2011 kaksi suosittua balettibloggaajaa, jotka twiittasivat @RoyalOperaHouse -tilillä tavalla, johon tavallinen tiedottaja ei kykene. Kovilla teatterifaneilla on intohimoa ja intoa, joka saa muutkin katsojat innostumaan ja kiinnostumaan asiasta.

Suomalaisista esimerkeistä mainitsen tässä kaksi.

Source: yle.fi via Johanna on Pinterest

Putous-hahmo Marja Tyrni markkinoi onnistuneesti Facebook-sivunsa kautta näytelmää, jossa Aku Hirviniemi esiintyi.

Source: wreckamovie.com via Johanna on Pinterest

Ironsky-elokuvan tuottanut Wreckamovie taas toteuttaa kesällä ensi-iltansa saavaa Opera by You-esitystä Savonlinnaan, teosta on ollut suunnittelemassa satoja oopperan ystäviä ympäri maailmaa.

Some on arkipäiväistymässä ja ihmiset jakavat entistä enemmän tietoa itsestään. Kun he näkevät hyvän (tai huonon) näytelmän, he kertovat siitä sadoille tuttavilleen somessa, joten teatterit eivät voi sivuuttaa asiaa. Sen sijaan kannattaa miettiä, millä keinoin jakamisesta tehdään mahdollisimman helppoa.
Koulutuksen lopuksi kysyin yleisöltä, mitä heille jäi mieleen.

• Teatterit käyttävät somea hyvin eri tavoin
  
• Valtavasti eri väyliä - mistä riittää aika moiselle kommentoinnille!
  
• Somen spesifin kirjon osaaminen helpottaa
  
• Mahdollisuus tavoittaa katsojat lehti-ilmoittelua paremmin
  

Yleisö halusi kokeilla käytännössä mm. seuraavia asioita.

• Näyttelijöiden hakua somen avulla
  
• Tehostaa markkinoinnissa positiivisia uutisia/kiinnostavia uutisaiheita (ei vain lippujen kauppaamista)
  
• Videobloggausta
  
• Saada oma henkilökunta somen aktivisteiksi, nostetaan esim. teatterinjohtajan omat kasvot esille
  

Ennenkuin teatteri lähtee käyttämään somea, asiaa pitää miettiä huolellisesti: mitä somelta halutaan, ketä yritetään tavoittaa ja millä viestillä. Yleisöä huoletti mm. oikeiden kanavien valinta, hallittavan kokonaisuuden rakentaminen, resurssit ja se, että some muodostuu aikarosvoksi. Teatterit voisivat käyttää paljon enemmän somea hyödykseen, kuin mitä nyt tehdään. Ensialkuun kannattaa selvittää, mitä omasta teatterista ja henkilökunnasta jo puhutaan somessa. Hyvällä tuurilla löydetään innokkaita faneja, joita voidaan alkaa ottaa uudella tavalla huomioon.

Kainalojutussa Sari Andersson kertoi kokemuksia Tampereen Työväen Teatterista. Alkuun lähdettiin YouTube-trailereista, sitten mukaan tulivat ensin Facebook-ryhmä ja sitten Facebook-sivu, Twitteristä löytyy paitsi teatteri myös teatterijohtaja: Riku Suokas.

Sari kirjoitti mm. näin:
"Olemme saaneet somesta loistavan kanavan olla suoraan yhteydessä katsojiimme. Saamme näppituntumaa katsojien toiveisiin ja paljon suoraa palautetta esityksistä."
"Some on hyvä keino rakentaa teatterin identiteettiä. Se toimii myös nopeana viestintäkanavana kiireellisten uutisten jakamisessa."
"Teatteri ei voi odottaa saavansa somesta pikavoittoja, vaan kyse on aktiivisesta ja pitkäjänteisestä työstä."
"Tärkeintä teatterille on olla läsnä, tavoitettavissa ja näkyä siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat".

Teatteri-sana voidaan muuten korvata sanalla yritys tai organisaatio, ja jutut pitävät edelleen paikkansa!