Monday, December 12, 2016

Ihmisten blokkaaminen somessa ja Twitterissä

Osallistuin perjantaina Someri-seminaariin Jyväskylän yliopistolla. Siellä oli puhumassa mm. Mikael Jungner, joka kertoi mm. somepolitiikastaan. Hän laajentaa maailmankuvaansa laittamalla someen provokatiivisia päivityksiä, joilla hän koskettaa ihmisten tunteita. Kun ihmiset vastaavat hänen päivityksiinsä, hän alkaa ymmärtää sitä, miten muut ihmiset eri asioista ajattelevat.

Perjantaina Mikael pisti someen päivityksen, jolla hän tökkäsi monen kieli-ihmisen sisimpään:



Julkisuuden henkilöt keräävät peräänsä kaikenlaisia häiriköitä, mutta seminaarissa Mikael kertoi, että bännättyään vuosien varrella tuhat henkilöä/tiliä keskustelut hänen somepäivitystensä ympärillä ovat muuttuneet laadukkaammiksi. Häntä on syytetty siitä, että hän on luonut ympärilleen somekuplan, johon kuuluvat vain ihmiset, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin hän, mutta hän puolustautui sillä, että jos viidestä miljoonasta poistaa vaivaiset tuhat, hänen kuplansa on kuitenkin aika suuri.

Kielipäivitys herätti paljon keskustelua, joten Mikael avasi ajatuksiaan lisää.



Ja vaikka hän luuli bännäänneensä tähän asti jo kaikki Suomen häiriköt, hän joutui bännäämään vielä lisää ihmisiä.



Itse kielikysymykseen en ota tässä kantaa, mutta minua alkoi kiinnostaa tämä somebännäys ilmiönä.

Olen ollut Twitterissä lähes 8 vuotta jo ja bännännyt siellä jonkin verran spämmitilejä, lähinnä sellaisia, jotka ovat spämmänneet minua @replyjen avulla. Asetuksista selvisi, että olen bännännyt 21 tiliä, vähän enemmän kuin olisin kuvitellut. Facebookissa minun ei ole muistaakseni tarvinnut bännätä vielä ketään.

Kyselin Twitterissä muiden bännäystapoja:

Ja näin minulle vastattiin:















Millainen sinun blokkauspolitiikkasi on?

Saturday, December 10, 2016

3 vuotta Wikimedia Suomen hallituksessa, mitä jäi käteen?

Wikimedia Suomi ry piti juuri syyskokouksen, jossa valitsimme uuden hallituksen. Jäädessäni itse pois hallitustyöstä halusin muistella sitä, mitä kolmeen viime vuoteen on mahtunut.

Tutustuin Wikimedia-liikkeeseen vuonna 2010 vieraillessani Puolassa Wikimania-konferenssissa. Nähtyäni Wikipedian perustaja Jimmy Walesin ja satoja wikipedistejä sain jonkinlaisen herätyksen itsekin. Tutustuin Puolassa Teemu Leinoseen, joka toimii Wikimedia-säätiön neuvonantajana. Vuonna 2013 haastattelin häntä Wikit Suomessa -selvitykseen ja hän kertoi siitä, että Wikimedia Suomen toiminta oli aktivoitunut ja että minunkin kannattaisi siihen tutustua. Koska halusin perehtyä Wikipedian ja Wikimedian toimintaan entistä paremmin, sekä omasta mielenkiinnostani että siksi, että saisin Wikipedia-koulutuksiini syvällisempää sisältöä, liityin yhdistykseen samana vuonna. Ensimmäisessä syyskokouksessa kolme vuotta sitten kerroin halukkuudestani liittyä hallitukseen ja tulin myös valitukseksi.

Ensimmäinen vuosi hallituksessa meni Wikimedia-maailmaan tutustumiseen. Huhtikuussa 2014 osallistuin Berliinissä Wikimedia-konferenssiin, johon osallistui eri maiden chaptereita. Osa chaptereista toimii vapaaehtoisvoimin, kuten Suomenkin yhditys tällä hetkellä, osassa taas on palkattua henkilökuntaa. Berliini on vakiintunut Wikimedia-konferenssin pitopaikaksi siksi, että siellä on kaikista suurin chapter (poislukien tietysti Yhdysvalloissa toimiva säätiö). Kirjoitin Wikimedian organisaatiosta Wikimedia Suomen blogiin sekä Suur-Jyväskylän Lehteen. Elokuussa osallistuin Wikimaniaan Lontoossa. Ennen Wikimaniaa osallistuin myös Wikipedia-kouluttajien koulutukseen, joka on auttanut minua myös muiden koulutusteni suunnittelussa. Wikimaniasta jäi käteeni myös kasa haastatteluja YouTube-kanavalleni.

Toisena hallitusvuotenani minusta tuli hallituksen sihteeri. Hallituksen kokouksien määrä lähes tuplaantui toisena vuonna, eli siinä missä vuonna 2014 pidimme 10 kokousta, vuonna 2015 niitä oli jo 18. Sihteerinä minulla meni paljon aikaa kokousten valmisteluihin ja pöytäkirjojen kirjoittamiseen, minkä lisäksi aloin syksyllä 2015 kirjoittaa noin kerran kuukaudessa uutiskirjettä. Helmikuussa 2015 perustin Facebookiin Wikipedian ystävät -ryhmän, jonka "tarkoitus on vaihtaa Wikipediaan liittyviä vinkkejä, uutisia ja kuulumisia." Ryhmä on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille, eli se ei ole varsinaisesti Wikimedia Suomen ryhmä, mutta olemme käyttäneet sitä paljon uutistemme levittämiseen. 

Kolmantena vuonna en ison työmäärän vuoksi ollut enää halukas sihteeriksi, vaan minusta tuli yhdistyksen "tiedottaja", joka oli uusi rooli hallituksessa. Kokousten määrä ei tänäkään vuonna ole vähentynyt, kokouksia oli 19 ja osallistuin niistä suureen osaan. Tiedottajana tehtäväni oli lähinnä kirjoittaa uutiskirjeitä sekä auttaa tapahtumamarkkinoinnissa. Tapahtumia onkin riittänyt, sillä Wikimedia Suomi oli mukana lukuisissa Wikipedia-talkoissa. Itse olin Siffin Wiki-illassa keväällä ja syksyllä sekä viime kuussa Keuruun museolla.


Wikimedia-tiedotusta olen tehnyt Facebook-sivumme lisäksi omilla tileilläni käyttäen #wikipediafi ja #wikimediafi -häsiä. Olen iloinen siitä, miten blogimme käyttöaste on vuosien kuluessa lisääntynyt ja miten olemme saaneet uusia tahoja kiinnostumaan Wikipedia-tapahtumista. Wikipedia-tietoisuutta olen nostanut myös Suur-Jyväskylän Lehden kolumneissani:


Vuosien varrella minulta on luonnollisesti kysytty lukuisia kertoja Wikipedia-koulutuksista. Aina ei ole ollut selvää, kysytäänkö asiaa minulta yrittäjänä vaiko Wikimedia Suomen hallituksen jäsenenä. Yhdistyksen jäsenet ja työntekijät (silloin kun meillä sellaisia oli) ovat välillä pitäneet ilmaisiakin koulutuksia, mutta minä linjasin roolini niin, että hallitustyöni oli kokouksiin ja tiedottamiseen liittyvää, mutta kouluttamisesta halusin palkkion, kaikkea en voi enkä halua tehdä ilmaiseksi. Asia oli hieman kuuma peruna yhdistyksessämme, mutta tänä vuonna saimme viimein päätöksen asiasta ja teimme wikiimme listan Wikipedia-kouluttajista, johon kuka tahansa voi itsensä lisätä.

Tällä viikolla kerroin hallituksen kokouksessa, etten halua enää jatkaa hallituksessa, sillä se vie liikaa aikaa, kokouksiin osallistuminen on pois perheeltäni ja tiedottamiseen kuluva aika taas pois asiakkailtani, CMADFI-tapahtumalta ja yritykseltäni.

Vuodet Wikimedia Suomessa ovat opettaneet minulle paljon paitsi Wikipediasta ja siihen liittyvistä ominaisuuksista ja projekteista ja Wikimedia-liikkeestä, mutta myös yhdistystyöstä ja vapaaehtoistyöstä yleensä. Innolla odotan jo ensi vuotta, jolloin vapaa-aikani ehkä vähän lisääntyy ja saan taas itse päättää, mihin Wikipediaan liittyviin asioihin vapaa-aikaani käytän. Ehkä minulle jää taas myös aikaa omille wikeilleni?

Muistelen suurella lämmöllä kaikkia niitä ihmisiä, joihin olen hallitusvuosien aikana tutustunut sekä siihen, mitä kaikkea olen heiltä oppinut. Toivotan myös onnea uudelle hallitukselle, pitäkää Wikimedia Suomen lippua korkealla! Yhdistyksen jäsenenä osallistun toimintaan varmaan jatkossakin jollain vähän pienemmällä panoksella.

Friday, December 2, 2016

Älä kiusaa somessakaan

Kiusaaminen on ollut viime aikoina paljon esillä mediassa ja somessa. Viime viikolla minäkin annoin siihen liittyvän lehtihaastattelun, joka julkaistaan kaiketi tämän viikonlopun aikana. Haastattelu sai minut taas pohtimaan somekiusaamista ja päätin, että annan tärkeälle aiheelle näkyvyyttä blogissanikin.

Some on muuttanut koulukiusaamisen luonnetta kokonaisvaltaiseksi: siinä missä kiusaamiselta sai ennen olla rauhassa kotona, niin nyt some yltää sinnekin. Aika rankkaa.



Eräs kaverini kirjoitti vastikään näin:

"Jos olisi nuoruudessani joutunut luokan ulkopuolellakin nolatuksi, en varmaan olisi enää tässä ja elossa. Kiusaamisen koin lapsena omana häpeänä. Se satutti. Jos häpeääni olisi jaettu somessa. Kauheaa."

Nolausta voisi tehdä vaikka someen tehdyn valetilin avulla, joka voidaan tulkita identiteettivarkaudeksi. Mahtavatkohan kaikki kiusaajat edes tietää, että sekin on rikos? (Katso YouTube-kanavaltani haastattelu, jossa Marko Fobba Forss kertoo aiheesta).



Netissä voi kiusata myös pilkkaamalla, uhkailemalla, juoruiluilemalla, manipuloimalla valokuvia tai huijaamalta toiselta salasanat.





Yleisin tapa taitaa kuitenkin olla ryhmän ulkopuolelle sulkeminen. Ja vaikka kiusauksen ajatellaan olevan nimenomaan nuorten ongelma, niin kyllä aikuisetkin osaavat olla ilkeitä. Eristämistähän sekin on, että vaikkapa esimies on Facebookissa kaveri vain osan alaistensa kanssa.

Kaverini kommentoi:

"Mielestäni on vähän hassu tapa, kun toiset pudottavat kaveruudesta ja sitten ottavat takaisin ja pudottavat kaveruudesta jne. Ihan tuuliviirinä."

Twitterissäkin sitä tapahtuu:
Tuttavani kertoi, että myös opettajat voivat syyllistyä kiusaamiseen:

"Olen opiskelija. Erehdyin mainitsemaan pari kertaa toiselle henkilökunnan edustajalle opettajani tekemisistä, jotka tuntuivat mielivaltaisilta. Tämän jälkeen opettajani blokkasi minut täysin somessa ja epäsuorasti välitti tiedoksi kaveripiirissään, ettei heidän ole viisasta olla tekemisissä kanssani. Osa kavereista katosi somessa ja ne jotka jäivät, kommentoivat minulle monia asioita vain privaviesteissä. He eivät uskaltaneet näyttää julkisesti seinälläni tuntevansa minua, vaikka he olivat aiemmin olleet hyviä ystäviäni." 

Kiusaaminen voi jälkikäteen kaduttaa, kuten Annan tarina osoittaa.

Koulukiusaus oli taannoin puheenaiheena luokkakokouksessammekin, jossa ihmiset avautuivat puolin ja toisin. Luokkamme kaunotarta pilkattiin rumaksi ja kun nimittely jatkui vuosia, hän alkoi itsekin nähdä peilissä rumiluksen. Hänen pahin nimittelijänsä taas oli itse tullut kiusatuksi ja siirtäessään omaa pahaa oloaan eteenpäin hän kuvitteli valinneensa uhrin, jota ei voi sanoillaan satuttaa. Väärin veikattu.

Älä sinä siis kiusaa, rutattua paperia ei saa enää suoraksi.

Friday, November 25, 2016

Someklinikalla mietittiin sisällöntuotantoa

Maanantaina olin Äänekosken Kehityksessä pitämässä someklinikkaa. Toteutus oli minulle uutta: Äänekosken Kehitys hoiti päivän markkinoinnin ja aikataulutuksen, koko päivän sessioon mahtui 12 puolen tunnin sessiota. Minä taas keräsin ajanvaranneilta yrittäjiltä lomakkeen avulla tietoja siitä, mistä asioista he haluavat kanssani jutella ja millaisia somekanavia heillä jo on käytössä.

Kävin läpi etukäteen myös heidän nettisivunsa. Tämä auttoi minua suuresti, sillä päivän tahti oli hengästyttävä ja aloin ensi kertaa ymmärtää lääkäreitä, joiden pitää nopeasti orientoitua aina uuteen ihmiseen ja uuteen tilanteeseen. Hatunnosto! Itselleni palkitsevinta oli, kun sain ratkaistua ongelmia, joita oli mietitty pitkään tai avattua uusia näkökulmia johonkin asiaan. Ja varsin hienolta tuntui jälkikäteen saatu palaute: "Usko tai älä, mutta tänään olen saanut jo kolme uutta asiakasta mokomalla ilmoituksella." (Ilmoitus = tekstimuotoinen Facebook-päivitys, jonka ideoimme yhdessä.)

Kirjoitin Facebook-sivulleni koosteen siitä, mistä kaikesta klinikalla puhuimme.



Yleisin ongelma liittyi sisällöntuotantoon: itseä on vaikea myydä ja on myös vaikea keksiä millaista sisältöä nettisivuille tai someen pitäisi tuottaa. Eiväthän yrittäjät yleensä sisällöntuotannon ammattilaisia ole, vaan heidän vahvuutensa on ihan muualla.

Tässä muutama vinkki markkinointinsa kanssa kamppaileville yrittäjille:

  • Jos sinulla on visuaalisia tuotteita, sinun on PAKKO ottaa niistä kuvia. Instagram on kuville ehkä se luontevin paikka, joten ota se äkkiä haltuusi! Kuvia tarvitset toki muissakin somepalveluissa, esimerkiksi Facebookissa kannattaa välttää pelkkään tekstiin perustuvia päivityksiä.
  • Syntyykö sinulta helpommin tekstiä vai puhetta? Valitse välineesi sen mukaan, mutta älä turhaan pelkää videota. Tarinavideot-koulutuksessa opetamme miten teet käsikirjoituksia ja toteutat videoita nopeasti. YouTubessa on paljon tilaa aikuisten tekemille ammattisisällöille, mene sinne nyt, niin olet muita edellä.
  • Muista, että olet somessa palvelemassa ja auttamassa ihmisiä. Et voi koko aikaa vain myydä heille. Jos pääset tunneyhteyteen asikkaiden kanssa, heihin vaikuttaminen on helpompaa.
  • Oman yhteisön "perustaminen" on hyvä ajatus, mutta se ei ole ihan helppoa. Mutta ehkä sinulla on jo sanansaattajia somessa?
  • Varaa aikaa somelle, ja tee itsellesi selvät säännöt. Esimerkiksi minä bloggaan kerran viikossa ja postaan Instaan kuvia kerran päivässä. Blogin ja Instan avulla saan yleensä sisältöä muihinkin somekanaviini, joten niistä ei tarvitse erikseen huolehtia, vaan postailen monta kertaa viikossa myös Facebookiin, Google+:aan, LinkedIniin, Pinterestiin, Snapchatiin ja Twitteriin. Lisäksi postaan noin kerran kuukaudessa YouTubeen, SlideShareen ja Storifyihin. Listani on toki pitkä, mutta se liittyy siihen, että olen alan ammattilainen ja minun pitää pysyä työkalujen muutosten mukana. Sinulle riittää varmasti pienempikin määrä. Osa yrittäjistä pääsee hyötymään myös Wikipedia-näkyvyydestä ja siinä minusta on apua.
No teetpä mitä teet, niin ole kuitenkin somessa oma itsesi. Yrittäjillä kun tuppaa olemaan stressiä muistakin asioista, joten yhtään ylimääräistä ei kannata hankkia.


Tuesday, November 15, 2016

Meltwater #cmadfi-chatin vieraana 28.11.2016

Tämän kuun #cmadfi-Twitter-chatissa ovat vieraina pääsponsorimme Meltwaterin puhujat Senni Niemi ja Katri Kuntsi. Chatti järjestetään perinteiseen tapaan kuukauden 4. maanantaina kello 14-15 eli 28.11. Tammikuun CMADFI-tapahtumassa Senni ja Katri kertovat omassa puheenvuorossaan somenhallintavälineistä, joka oli äänestyksemme mukaan kaikkein kiinnostavin aihe.

Suunnittelimme chattia viime viikolla. Kysyin Senniltä ja Katrilta, kannattaako kaikkien käyttää somenhallintapalveluja. Eihän toki, he sanoivat ja luettelivat sitten tapaukset, joissa työkaluista on hyötyä:
  • jos somepäivittäjiä on useita, voi olla vaikea hallita sitä, kuka vastaa mihinkin kysymykseen ja varmistaa se, että kaikkiin kysymyksiin vastataan
  • yksi ihminen hallinnoi useita sometilejä (esimerkiksi yhteensä 15 Facebook-sivua, Twitter-tiliä ja Instagram-tiliä)
  • somessa tehdään asiakaspalvelua ja aspan johto on kiinnostunut seuraamaan sitä, miten hyvin (nopeasti, tehokkaasti) viesteihin vastataan
  • organisaatio tai joku somejulkkis saa niin paljon somepalautetta, ettei hänen ole mahdollista sitä seurata
Jos et usko, katsopa pärjäisitkö sinä tällaisen notifikaatiomäärän kanssa:



Somehallintatyökalu auttaa myös sisältöjen suunnitteluissa mittaamisen kautta, kun on helppo katsoa, millaiset postaukset ovat aiheuttaneet keskimääräistä enemmän reaktioita. Jos organisaatio haluaa muutenkin helpottaa mittaamista ja säästää aikaa sen kanssa, auttaa hallintatyökalu, kun dataa ei tarvitse kerätä eri lähteistä erikseen.

Eli kääntäen: jos sinulla on kourallinen somepalveluita, joihin tulee kommentteja harvakseltaan, eikä kukaan odota sinulta raportteja työsi tuloksista, voit unohdaa somenhallintavälineet.

Juttelin perjantaina myös CMADFI-tapahtuman yhteydessä pidettävän kansainvälisen Hangoutin vetäjän Sani Leinon kanssa. Hän kertoi minulle siitä, miten KLM käyttää Facebook-sivullaan botteja, jotka vastaavat asiakkaiden viesteihin 13 viestin minuuttivauhdilla. Tuollaiseen viestimäärään tarvittaisiin tietenkin todella suuri aspa-tiimi!
Twitter-chattimmen kysymykset liittyvät hiljattain Meltwaterin tekemään kyselyyn, johon vastasi 192 someammattilaista. Kyselystä selvisi mm. se, että organisaatiot ovat keskittyneet vain omien somekanaviensa mittaamiseen, ja se, mitä tapahtuu niiden ulkopuolella on unohdettu. Jos halutaan luoda ilmiö, tarvitaan mielipidevaikuttajia, rohkeaa tai oivaltavaa viestintää, huumoria tai mielensäpahoittamista. Tutustu kyselyn tuloksiin.

Esimerkiksi:

Mikä on merkittävin haaste, jonka sosiaalinen media asettaa organisaatiollesi? (N=187)
1 Ajan puute 65%
2 Somen hyötyjä vaikea mitata ja vaikea näyttää toteen 34%
3 Oikein kohderyhmien tavoittaminen somen kautta 33%
4 Osaamisen puute 28%
5 Ei ymmärretä mitä hyötyä somesta on liiketoiminnalle 27%
6 Työntekijät eivät halua edustaa yritystä somessa 20%
7 Ei budjettia 20%
8 Some ei ole kenenkään vastuulla 17%
9 Johdon tuki puuttuu 14%
10 Somen käyttöä rajoitetaan organisaation toimesta 5%

Tällä hetkellä mittaamme sosiaalisesta mediasta (N=181)
1 Seuraajamäärien kasvua 83%
2 Engagementiä (omien postauksien reaktiomääriä) 66%
3 Verkkosivuliikennettä eri somekanavista 40%
4 Tavoittavuutta 31%
5 Vertaamme omia somekanavia kilpailijoiden kanaviin 29%
6 Somekeskustelua omien kanavien ulkopuolella 15%
7 Konversioprosenttia eri kanavista 14%
8 Omaa vastausaikaamme somessa 12%
9 Negatiivisten reaktioiden määrää 8%
10 Emme mittaa mitään 8%
11 Myyntiä somen kautta 8%
12 Työntekijälähettiläinen somekäyttäytymistä 7%

Kuinka paljon etukäteen suunnittelette sosiaalisen median sisältöjä? (N=187)1 Viikkotasolla 32%
2 Kuukausitasolla 20%
3 Emme suunnittele 16%
4 Suunnittelemme samaksi päiväksi 14%
5 En osaa sanoa 9%

Teettekö sosiaalisen median asiakaspalvelua? (N=187)
1 Kyllä, omissa kanavissamme 54%
2 Emme tee 34%
3 En osaa sanoa 7%
4 Kyllä, osallistumme keskusteluun aktiivisesti myös omien kanavien ulkopuolella 5%

Chatissa kyselemme osittain samoja asioita.

Kysymykset ja ohjeet Twitter-chattiin

K1 Kuka olet ja mistä tulet? Osallistuitko #cmadfi-lounaalle tänään? (14.00)
K2 Somenhallintavälineet olivat #cmadfi-äänestyksessä suosituin puheenaihe. Mitä sinä haluat niistä tietää? (14.06)
K3 Mitkä ovat somenhallinnat suurimmat haasteet (esim. resurssit, kanavien/kommenttien paljous, sisältöjen koordinointi, mittaus) (14.13)
K4 Millainen on sinusta hyvä sometavoite? Kerro esimerkkejä! (14.20)
K5 Miten tavoitteita voi seurata? (14.26)
K6 Kuinka pitkälle suunnittelet(te) somesisältöjä? (14.33)
K7 Onko teidän asiakaspalvelu somessa? Miten se käytännössä toimii? (14.39)
K8 Millaisena näette somenhallinnan tulevaisuuden? (14.46)
K9 Senni ja Katri kertovat #cmadfi'ssa somenhallintavälineistä. Mitä haluat kuulla, mitä et? (14.53)

Kun osallistut chattiin, muista liittää chatin tunnus #cmadfi jokaiseen twiittiin, muuten muut eivät huomaa niitä. Aloita vastauksesi kysymyksen numeron mukaisesti: V1, V2, V3... Chattia voit seurata Twitter-haun kautta tai nettisivumme Twitter-välilehdellä.

MUOKS: 

Kooste chatista lisätty chatin jälkeen, parhaiten saat siitä selvää Storifyssä, tähän alle upotan saman slideshow-moodissa.