Miten LinkedIn:ssä jaetaan linkki?

Viime päivinä on kaivattu markkinajargonin sijaan konkreettisempaa puhetta (asiasta bloggasivat Tarja Virmala ja Sanna Jylänki). Konkretia on minun toinen nimeni ja rautalankaakin löytyy käsilaukusta, ja siksi annan tällä kertaa ohjeet siihen, miten LinkedIn:ssä jaetaan linkki:

1. kopioi (Copy) artikkelin www-osoite
2. mene LinkedIn:in Home-sivulle
3. klikkaa kohdasta Share an update
4. liitä (Paste) linkki aukeavaan laatikkoon
5. odota, että laatikon alle tulee artikkeliin liittyvä kuva ja teksti
6. poista linkki laatikosta ja kirjoita siihen sen tilalle teksti, joka selittää miksi halusit ko. linkin kontakteillesi jakaa
7. Jos linkki liittyy johonkin ihmiseen tai yritykseen, kannattaa tägätä ne mukaan. Se tapahtuu kirjoittamalla ensin @-merkki ja sen jälkeen nimi. Kun kirjoitat esimerkiksi @Johanna, sinulle aukeutuu valikko kaikista tuntemistasi Johannoista. Yritys tägätään samalla tavalla, esim. @Nokia.  
8. Voit jakaa päivityksen monella tavalla. Oletuksena on valittu Public (jota suosittelen), mutta halutessasi voit jakaa linkin vain omille kontakteillesi. Jos olet linkittänyt Twitter-tilisi LinkedIn:iin, linkki menee halutessasi sekä LinkedIn:iin että Twitteriin. Twitterissä vain tulee merkkimäärä vastaan, joten päivityksestäsi menee Twitteriin vain ensimmäiset noin 120 merkkiä. Jos olet tägännyt kuvaukseen ihmisen, joka on yhdistänyt Twitter-tilinsä LinkedIn:iin, twiittiisi tulee automaattisesti oikea Twitter-handle.
9. klikkaa Share

Jos haluat harjoitella, voit vaikka jakaa linkin tähän bloggaukseen :).

MUOKS 5.2.2020

Tsekkaa millaisia LinkedIn-tuotteita uudesta verkkokaupastani löytyy!

Sometarinoita mä metsästän eli yhden hatun tarina

Nappasin vastikään mukaani Aikalaisen, jonka kannessa Anne Kalliomäki haastoi punaisen lankakeränsä kanssa työnhakijoita tekemään taidoistaan tarinan. Keskeistä on, että tarina näkyy esimerkiksi yrityksen tuotteissa, työasuissa jai tilaisuuksissa. Annen Tarinakoneen maskotti on Tarinalammas. Punaisia langanpätkiä roikkuu muuten Annen käyntikorteissakin, eli hänen tapaamansa ihmiset saavat myös pienen palan Tarinalampaan tarinaa.

Jutussa Tiina Nilsson kuvasi itseään "oman elämänsä Pelle Pelottomaksi, joka tekee asioita ja innostuu niistä". Tarinaelementin avulla hän toivoo jäävänsä paremmin työnantajien mieleen. Kirsi Alanen, jolla on kangasagentuuriyritys, ei pitänyt sanasta agentti, kunnes yhdisti sen etsivään, joka suurennuslasin kanssa metsästää asiakkailleen sopivia kankaita ja voilà - sopiva tarina oli löytynyt!

CMADFI:ssä käyttämäni hattu herätti kiinnostusta erikoisen ulkonäkönsä vuoksi, mutta hattuun liittyy tietysti myös tarina: hankin sen itselleni matkamuistoksi ollessani Itävallassa loppuvuonna 2012 tutkimassa sitä, miten autoteollisuus hyödyntää sosiaalista mediaa asiakkaiden kanssa innovoimiseen. Tutkijavaihtoni Grazin Virtual Vehiclessä liittyi osana TTY:n Soita-hanketta.

#fmskuvapäivässä aiheena #auto #car. 🚘 Helppo taas! Olin loppuvuonna 2012 #Itävallassa tutkimassa sitä, miten #autoteollisuus käyttää sosiaalista mediaa innovointiin asiakkaiden kanssa osana #tampereenteknillinenyliopisto Soita-hankkeen #tutkijavaihto'a. Paikkana oli #virtualvehicle #Graz #itävalta. Sen lisäksi sparrasin tiedottajaa somen käyttöönotossa ja pidin tutkijoille somekoulutuksen siitä, miten he voisivat tuoda tutkimustaan ja osaamistaan esille somessa. Vierailu oli mulle syy liittyä #xing'iin, jota saksankieliset ihmiset suosivat. Sen lisäksi tutustuin tietysti myös paikalliseen joulunviettoon mm. joulutoreilla vierailemalla. 🎅 #somefi #somekoulutus #sosiaalinenmedia #tiedesome #fms_car #fmsphotoaday #tutkija #tutkimuskeskus #carindustry

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Feb 2, 2016 at 10:19pm PST

En tiedä harrastiko hatun edellinen omistaja myös metsästystä, mutta keräilijä hän ainakin oli: hatussa on erilaisia muistoja paikoista, joissa hän on vieraillut. Metsästyshattuni kanssa minä  taas etsin tarinoita, joita voin käyttää somekoulutuksissani, kolumneissani, bloggauksissani, somepäivityksissäni ja niin edelleen. Räätälöin koulutukseni niin, että kun esimerkiksi tammikuussa koulutin Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijoita siinä, miten he voivat kertoa työstään somessa, panin päähäni heidän hattunsa ja etsin esimerkkejä, joihin he voisivat samaistua.

Maajakotitalousnaiset some karsittu from Johanna Janhonen

Jos haluat tutustua paremmin somekokoelmiini, löydät niitä esimerkiksi Pinterest-tililtäni, Instagram-tileiltäni, twiiteistäni ja Facebook-päivityksistäni. Vai haluatko, että alan tutkia, miltä some näyttää teidän hattunne alta?

MUOKS: Anne kommentoi hattutarinaani ja täydensi sitä hieman: metsästyshatun avulla löydän myös piilotettuja aarteita ja neuvon asiakkaita, miten he voivat omansa löytää.

Nuoret chattaa somessa, HS:n tuore tutkimus

Helsingin Sanomat tutki joulukuussa TNS Gallupin kanssa suomalaisten nuorten somen käyttöä. Kyselyyn vastasi 558 15-35-vuotiasta suomalaista. Selvisi, että siinä missä kolmekymppiset kirjoittavat statuspäivityksiä Facebookiin, nuoremmat suosivat yksityisempää viestittelyä ja käyttävät esimerkiksi Whatsappia ja Snapchatia kaverin tai kaveriporukan kanssa viestintään. Puolet 15-20-vuotiaista käyttää Whatsappia lähes koko ajan, kun taas 21-29-vuotiaista niin tekee vain vain 19% ja 30-35-vuotiaista vain 8%.

Samasta ilmiöstä kirjoitti muuten myös viime vuonna ilmestynyt Mitä se sulle kuuluu? -kirja. Olen viime aikoina jakanut somessa kirjasta tekemiäni visuaalisia muistiinpanoja.

Nuoret käyttävät Facebookia yksityisviesteihin, aikuiset kuulumisiensa joukkotiedottamiseen. Niin, että kuka se tässä arvostaa yksityisyyttä? #mitäsesullekuuluu #teinisome #nuortensome #yksityisviestit #tiedotus #viestintä #facebookfi #somefi #sosiaalinenmedia #yksityisyys #yksityisyydensuoja

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Dec 27, 2015 at 9:34am PST

Suosituin somepalvelu oli YouTube, jota kaikista kyselyyn vastanneista käytti viikottain 82%. Omia sisältöjä sinne tuotti nuorimmista 13%, parikymppisistä 20% ja kolmikymppisistä 10%.

Facebookia käytti vähintään kerran viikossa 80% vastanneista ja päivittäin 66% alle 20-vuotiaista ja 73% 21-29-vuotiaista. Omia sisältöjä sinne tuotti nuorimmista 40%, parikymppisistä 72% ja kolmikymppisistä 80%.

Viikottain Instagramia käytti kaikista vastaajista 42%, päivittäin 62% alle 20-vuotiaista ja 33% 21-29-vuotiaista 33%. Omia sisältöjä nuorimmista tuotti Instagramiin 84%, parikymppisistä 56% ja kolmikymppisistä 41%.

Kaikista kyselyyn vastanneista Twitteriä käytti viikottain 24%. Nuorimmista 32% twiittasi, parikymppisistä 28% ja kolmikymppisistä 17%.

Kaikista vastaajista 21% käytti Snapchatia viikottain. Alle 20-vuotiaista 47% käyttää Snapchatia päivittäin, 21-29-vuotiaista 11% ja kolmekymppisistä vain 2%. Omia sisältöjä snäppäsi nuorimmista 65%, ja 17% parikymppisistä. Kolmikymppiset eivät snäpänneet lainkaan itse.

Google+:aa käytti vastaajista 16%, Redditiä ja Twitchiä 14%, Tumblr:ia 13% ja Pinterestiä 12%.

Tutkin nuorten somen käyttöä erityisesti huhtikuussa pitämääni koulutusta varten, jolle Emma-akatemia on antanut aika lennokkaan nimen:

Miten ”kyttäät” teiniä somessa – Mitä vanhemman pitää tietää sosiaalisesta mediasta

Kyttäämisen sijaan yritän opettaa vanhemmat ymmärtämään somen erityispiirteitä ja sitä, miten he voivat tukea lastaan sen käytössä. Siinä missä nuoret ovat teknisesti vanhempiansa näppärämpiä, heillä on vielä puutteita siinä, miten mediaa luetaan. "Pakollisen pelottelun" lisäksi lupaan kertoa myös somen hyvistä puolista. Koulutus järjestetään  23.4.2016 Helsingissä ja vaikka se on tarkoitettu ensisijassa teinien vanhemmille, mutta saa sinne muutkin kiinnostuneet tulla. :)

Yhteisömanagerikyselyn tulokset julkaistiin #cmadfi:ssa

Linda Saukko-Raudan summaus kyselyn tuloksista

Voitte kuvitella, että CMADFIl-tapahtuman järjestämiseen on mennyt tunti jos toinenkin. Siksi ei ole ehkä ihme, että oma esitykseni, toisen yhteisömanagerikyselyn tulokset, valmistui vasta tapahtumaa edeltävänä viikonloppuna. Julkaisin kyllä paloja tuloksista pitkin syksyä, ns. twiitti kerrallaan, mutta viimeiset vastaukset kävin läpi vasta viime metreillä.

Mitä sitten selvisi?

No muun muassa se, yhteisömanagerit ovat aika erilaisia. Heillä on erilaisia titteleitä, he työskentelevät sisäisten tai julkisten yhteisöjen parissa, käyttävät erilaisia työkaluja ja heillä on erilaisia yhteisöön liittyviä tavoitteita. Toiset tekevät työnsä yksin, toisilla on jopa yli 10 hengen tiimejä, joissa on ihmisiä eri puolilta organisaatiota.

Heidän yleisimpiä työtehtäviään ovat:

• Teen tila/statuspäivityksiä (96,1%) 
• Otan kuvia / Neuvon yhteisön jäseniä (80,4%) 
• Käytän viestinnässä yhteisön tuottamaa sisältöä (76,5%) ja
• Kerään talteen yhteisön toiveita (74,5%)

Ulkoisen yhteisön kanssa käytettiin eniten

• Facebookia (86%), 
• Twitteriä (82%), 
• YouTubea (78%) ja 
•  Instagramia (59%)

Sisäisen yhteisön kanssa taas käytetyimpiä olivat

• Skype (63%), 
• Facebook (51%), 
• Whatsapp (49%) ja 
• Twitter (43%)

Katso esitykseni SlideSharesta:

Cmkysely2015 from Johanna Janhonen

 tai YouTubesta:




Teen kyselyn uudestaan taas ensi syksynä ja tänä vuonna se on aiempaa helpompaa: näin moni on jo luvannut vastata siihen :).

@jjanhone kysyi ketkä lupaavat vastata yhteisömanagerikyselyyn ensi kerralla #cmadfi #todistusaineisto #muistavastata #lvngroomfi

A photo posted by Laura Johansson (@laurakatriina) on Jan 25, 2016 at 1:16am PST

Mikä #CMADFI:ssa oli parasta?

CMADFI-yleisöä 25.1.2016 Jyväskylässä
Kuva: Karri Anttila (CC-BY-SA)

Maanantaina oli kauan odotettu päivä, viides Suomessa järjestetetty CMAD-tapahtuma. Olimme tällä kertaa Jyväskylän yliopiston vieraina, mikä toi minulle kotikenttäetua - kerrankin minun ei tarvinnut matkustaa. Tuttu paikka tai se, että kyseessä oli jo viides kerta sai aikaan sen, että tällä kertaa minua ei juuri jännittänyt se, miten tapahtuma sujuu, vaikka otimmekin taas joukon uusia juttuja käyttöön.

•  Tapahtuman alussa oli improteatteri Mielettömän Sitruunan esitys: konsultti, joka esitteli uutta yhteisöpalvelua nimeltä Facebook. Hänet ajettiin pois - hei, sähän pidät 10 vuotta vanhaa esitystä! ja tilalle tullut konsultti pyysi yleisöä antamaan määritelmän yhteisömanagerille. Sen saatuaan hän alkoi räpätä vastausta. Aloitettiin aamu tämmöisellä esityksellä siksi, että aiemmin joku on palautteessaan toivonut räväkämpää aloitusta.
• Tapahtuman liveraportointi oli aiempaa organisoidumpaa: Lvngroomin Karri Anttila ja Laura Johansson ottivat meille valokuvia, Medita Communicationsin Tiinu Wuolio ja Reetta Mikkola livetwiittasivat @cmadfi-tilile, Linda Saukko-Rauta teki koko päivästä visuaaliset muistiinpanot ja opiskelijat, Kaisa Huttunen ja Kepa Eskelinen, tekivät Periscope-lähetyksiä päivän mittaan. Tapahtuman pääjärjestäjänä tämä oli mulle ehkä se hienoin asia, sillä mun liveraportointia hidasti moni asia, joka piti ratkaista lennossa, esim. miten saada puhujalle parkkipaikka tai spämmi pois someseinältä.
• Tapahtuman lopuksi Valio ja Cloetta jakoivat osallistujille yllätyslahjan, paperipussiin pakatut matkaeväät, mm. kaakaota ja Tuplaa - yhteisömanagerit saivat siis päivittäisen suklaa-annoksensa. Olin itsekin pussittamassa eväitä ja voitte vain kuvitella, millaisen liukuhihnan 300 pussin tekeminen vaati

Sen sijaan, että kertoisin nyt omia ajatuksiani tapahtumasta, annankin sananvuoron nyt niille 33 osallistujalle, jotka ovat jo vastanneet palautekyselyyn (muut: teillä on vielä pari viikkoa aikaa).

Mitä jäi mieleen eilisestä #cmadfi-sta? Anna palautetta! https://t.co/hPeyrNBvhi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) January 26, 2016

Eli miksi CMAD:iin osallistuttiin ja mikä siinä oli parasta?

• Sopi aikatauluun/budjettiin. 
• Halusin tulla kattomaan mikä se on ja mitä sieltä vois oppia. Ja mukaan tarttuikin muutama hyvä juttu.
• Pysyäkseni kärryillä Hyviä esityksiä. 
• Olisin saanut tunnelmasta enemmän irti, jos olisin päässyt paikan päälle kuten kolmena aiempana vuonna. Toinen kokous ja flunssa pidättelivät. 
• Kuulla samanmielisten näkemyksiä 
• Monipuoliset esiintyjät 
• Hain uusia ideoita omaan työhön. 
• halusin lisäymmärrystä kollegoiden työnkuvasta ja vahvistusta omaan identiteettiin Piti tulla paikan päälle mutta en sitten päässytkään. 
• Monipuolinen anti, aikataulu piti suht hyvin, tekniikka toimi ja ääni kuului hyvin. 
• Kahvitauko ja verkostoituminen 
• Hyvät esitykset ja kahvitauon juttuhetki 
• Haluan seurata oman ammattialan kehittymistä. Parasta tapahtumassa on tavata muita yhteisömanagereita ja vaihtaa kuulumisia. 
• Olin puhujana. Parasta oli rohkea ja ylpeä nörtti-ilmapiiri. 
• Halusin verkostoitua ja oppia uutta. Itselleni hyödyllisimpiä olivat tiedon vaikuttavuuteen sekä sisältöön ja sen esittämiseen liittyvät preset (Luoma-aho, Jokiniitty, Gylling, Kemiläinen). 
• Aiheet kiinnostivat. Parasta olivat esitykset ja ihmisten tapaaminen ja kiva, rento tunnelma. Käytännön kokemusten jakaminen. Uudet tuulet. Virkeät puhujat. Tuttujen ihmisten tapaaminen ja edelleenkin ensimmäisiä/ainoita tapahtumia, jossa puhutaan sosiaalisen median yhteisöistä muutoinkin kuin ihmettelevään sävyyn, taivastellen tai euronkuvat silmissä. 
• Minglaus muiden community managereiden kanssa, ajantasalla pysyminen. 
• Tästä on jo tullut perinne. Ja mukana myös aktiivisesti valmisteluissa ja "järjestäjänä". Parasta tietty kaikki ne mukavat ja hyödylliset kohtaamiset. 
• Yksi osa työnkuvaani on yhteisömanagerina toimiminen. Osallistuin, koska halusin kuulla alan tuoreimmat asiat ja uudet näkökulmat. 
• Parasta olivat työntekijälähettilyyteen liittyvät esitykset, sillä se on omassa organisaatiossa tällä hetkellä pinnalla. 
• Ihmisten kohtaaminen, muutamat pienyrittäjää inspiroivat puhujat. 
• Tulin kuulemaan erityisesti muiden kokemuksia ja tapaamaan naamoja.Listalla myös pari kiinnostavaa puhujaa. Nämä olivat myös parasta. Samalla myös vähän etäisyyttä omaan arkeen. 
• Verkostoituminen alan ihmisten kanssa. 
• Parasta napakat, hyvin valitut puheenvuorot 
• Ohjelmassa useampia puheenvuoroja, jotka osuvat ajan hermoon oman työni kannalta Naamakkain tapaaminen. 
• Yhteinen pöhinä, jota ei yksin pysty luomaan. 
• Olen vasta tullut alalle, joten satuin törmäämään tietoa etsiessäni tapahtumaan blogissa. Tulin, koska halusin saada yleisesti ideoita ja ajatuksia omaan työhöni ja tapaamaan ammattilaisia. Parasta olivat Gyllingin ja Simosen puheenvuorot, jotka olivat havainnollisia ja informatiivisia. Kävin myös ruokatunnilla erinomaisia keskusteluja, jotka laajensivat omaa horisonttiani. 
• Tapaamiset, kiinnostavat alustukset 
• Etsin uusia ideoita työtäni varten. Parasta olivat inspiroivat puheenvuorot (kuten Vilma Luoma-Aho).
• Oppiakseni uutta. Parasta käytännön esimerkit. Tuttavien tapaaminen sekä mielenkiintoiset puheenvuorot. Asiaa riitti!