Muokkasin Fortumin Wikipedia-artikkelia ensi kerran vuosi sitten toukokuussa. Tältä artikkeli näytti ennen muokkauksiani. Lue lisää siitä, miten artikkelia muutin.
Marraskuussa 2019 Greenpeace Suomen tiedottaja Mari Vaara kävi tekemässä artikkeliin isoja muutoksia.
Ai mistä tiedän, että nimimerkki "Mari Vaara" on juuri Greenpeacen Mari Vaara? No, koska Greenpeace kertoi eilen Facebookissa:
Muutoksia oli paljon, mutta käyn niistä nyt tarkemmin läpi muutamia.
Greenpeace lisäsi esimerkiksi tällaisen faktan:
Fortum on noussut yhdeksi Euroopan kymmenestä eniten saastuttavista energiayhtiöistä hankittuaan omistukseensa saksalaisen hiiliyhtiö Uniperin hiilivoimalat {{Verkkoviite|osoite=https://storage.googleapis.com/planet4-finland-stateless/2019/03/690d3916-paluu-menneisyyteen-26.3.2019.pdf|nimeke=Paluu menneisyyteen. Uniper-kauppa tekee Fortumista yhden Euroopan saastuttavimmista + energiayhtiöistä .|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}.
Väitettä Fortumin saastuttavuudesta tuetaan siis Greenpeacen omalla julkaisulla. Wikipediassa suositaan aiheesta riippumattomia, toisen käden lähteitä, joten poistin väitteen.
Enkä ole yksin tämän mielipiteeni kanssa:
Mari Vaaralle tiedoksi mäkin olisin poistanut lisäämäsi itsejulkaisemanne pamfletin koska viitteen pitäisi olla jossain määrin luotettava eikä sellaisena voida pitää Fortumia Greenpeacesta tai toisinpäin. Sen on @jjanhone poistanut aivan oikealla saatteella : pic.twitter.com/qyfILYGAuS
— Autuas Kallio (@AutuasK) June 9, 2020
Greenpeacen lisäämä teksti Fortumin päästöistä:
"Vuonna 2018 Fortumin päästöt olivat 26,4 miljoonaa miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia[108]. Uniper, josta Fortum omistaa tällä hetkellä 49,9 prosenttia, raportoi 70,1 Mt päästöt[109]. Näin ollen Fortum on vastuussa 26,4 Mt + 35,05 Mt = 61,5 Mt päästöistä. Tämä päästömäärä ylittää Suomen kansalliset kasvihuonekaasupäästöt, eli 57 Mt[110]."
Monikaan meistä ei enää muista, millaisia tietosanakirjatekstit olivat, mutta enpä usko, että siellä on nähty tuollaisia laskutoimituksia tai päättelyketjuja.
Sama asia tuoreimmassa versiossa (ennen eilistä):
"Vuonna 2019 Fortumin päästöt olivat 19,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia[101], kun taas Uniper raportoi 47,0 Mt päästöt.[102] Samaan aikaan Suomen hiilidioksidipäästöt olivat 56,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.[51]"
Jos katsot lukuja tarkasti, huomaat, että 2018 ja 2019 -luvuissa on valtava ero! Jos siis olisin halunnut kaunistella Fortumin asioita, olisin todennut, että Fortum&Uniper ovat vähentäneet päästöjään vuodessa noin kolmanneksella, samaan aikaan kun Suomi on vähentänyt päästöjään vain prosentin verran. Mutta sen sijaan tyydyin vain kirjaamaan luvut – omien päätelmien tekoon ei Wikipediassa kannusteta.
Greenpeacen lisäys Hollannin oikeusjutusta:
Syyskuussa 2019 Uniper ilmoitti, että se aikoo haastaa Hollannin välimiesoikeuteen liittyen Hollannissa valmisteilla olevaan hiilikieltolakiin, joka velvoittaisi Uniperinkin sulkemaan Hollannin hiilivoimalansa vuoden 2029 loppuun mennessä {{Verkkoviite|osoite=https://www.telegraaf.nl/financieel/1134267479/claim-om-kolenverbod-voor-staat|nimeke=Claim om kolenverbod voor Staat|julkaisu=Telegraaf|ajankohta=2019-09-05|viitattu=2019-11-28|ietf-kielikoodi=nl}}.Kuten Suomi, myös Hollanti toteuttaa hiilikieltolain myötä [[Pariisin ilmastosopimus|Pariisin ilmastosopimusta]] ja on ajamassa alas kivihiilen tuotantoa sen vaatimassa aikataulussa: Euroopassa kaikki hiilivoimalat tulisi sulkea vuoteen 2030 mennessä.
Tästä puuttuu lähde.
Fortum on puolustanut Uniperin uhkausta vetoamalla yrityksiä suojelevaan Kansainväliseen energiaperuskirjaan (ECT){{Verkkoviite|osoite=https://www.fortum.fi/tietoa-meista/blogi/forthedoers-blogi/7-asiaa-jotka-sinun-hyva-tietaa-fortumin-uniper-kaupasta|nimeke=7 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää Fortumin Uniper-kaupasta {{!}} fortum.fi|julkaisu=www.fortum.fi|viitattu=2019-11-28}}.
Yritysten blogeja ei käytetetä yleensä lähteinä.
Peruskirja on kuitenkin vanhentunut, eikä vastaa ilmastokriisin ja ilmastosopimusten asettamia tavoitteita{{Verkkoviite|osoite=https://www.euractiv.com/section/climate-environment/opinion/europes-green-deal-is-under-threat-from-energy-charter-treaty/|nimeke=Europe’s Green Deal is under threat from Energy Charter Treaty|tekijä=Yamina Saheb|julkaisu=www.euractiv.com|ajankohta=2019-09-20|viitattu=2019-11-28|ietf-kielikoodi=en-GB}}.
Tämä lähde on mielipidekirjoitus, kuten urlistakin näkee. Mielipiteet eivät kuulu Wikipediaan, eivät varsinkaan yleisinä totuuksina esitettyinä.
Wikipediassa käytetään siis toisen käden lähteitä, medialähteitä. Minulla on tapana puhua mediasta portivartijana. Siinä missä sosiaalinen media on murentanut portinvartijan asemaa, kun kuka tahansa saa somesssa äänensä kuuluviin, niin Wikipediassa median rooli on edelleen vahva. Se, mistä media kirjoittaa vaikuttaa vahvasti siihen, mistä Wikipediassa voi kirjoittaa.
Wikipedian käytäntö on suosia toissijaisia lähteitä. Niin hassulta kuin se kuulostaa, käytäntöjen näkökulmasta tiedon oikeus ei ole edes niin tärkeää kuin sen tarkistettavuus ja neutraali näkökulma. Ideaalitilanne ettei kirjoittaja käyttäisi primäärilähteitä ja tulkitsisi itse.
— Juha Makkonen (@juhamac) June 9, 2020
Hollannin oikeusjutusta kertova teksti tuoreimmassa versiossa (ennen eilistä) ja siinä olevat lisäykset verrattuna Greenpeacen tekstiin:
Syyskuussa 2019 Uniper suunnitteli hollantilaisen Telegraaf-lehden mukaan oikeustoimia Alankomaita vastaan, joka päätti kieltää hiilen energiakäytön vuoteen 2030 mennessä kompensoimatta laitosten omistajia. Päätös velvoittaisi Uniperin sulkemaan vuonna 2016 avatun hollantilaisen hiilivoimalansa 26 vuotta ennakoitua aiemmin.[45] Hiilen poltto lopetetaan myös Suomessa hiilikieltolain mukaan vuoteen 2030 mennessä[46], kun taas Saksassa kivi- ja ruskohiilestä pyritään eroon vuoteen 2038 mennessä, ja laitosten omistajia kompensoidaan menetyksistä.[47]
Alkuperäisestä tekstistä puuttui siis syy siihen, miksi Uniper suunnitteli oikeustoimia sekä se, että vaikka Hollannissa ja Suomessa lopetetaan hiilen käyttö vuonna 2030, Saksassa luopuminen tehdään myöhemmin.
Greenpeacen lisäys:
Fortumin perustelut ovat siis ristiriidassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa, johon myös Suomi on sitoutunut. Koska Fortum on Suomen valtionyhtiö, sen tulisi toimia linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.[53]
Tässäkin on omia päättelyjä, sillä lähteessä ei viitata sanallakaan Fortumin perusteluihin tai peruskirjaan. Tekstissä ei myöskään kerrota kenen mielipiteistä on kyse. Lähteessä todetaan näin:
"Ympäristöjärjestöt kampanjoivat parhaillaan sen puolesta, että valtio alkaisi edellyttää omistamiltaan yhtiöiltä, että nämä vähentävät päästöjään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti."
Sama asia tuoreimmassa versiossa (ennen eilistä):
Marraskuussa joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä vaati, että ilmastonmuutoksen torjuminen olisi otettava vahvemmin mukaan valtion päätöksentekoon. Ne halusivat, että valtio vaatii omistamiltaan yhtiöiltä, kuten Fortumilta, suunnitelman siitä, kuinka nämä mukauttavat liiketoimintansa niin, että se on linjassa Pariisin ilmastotavoitteiden kanssa.[53]
Jos olisin kaunistellut tekstiä, olisin ottanut Greenpeacen lisäyksen kokonaan pois: eihän lähteessä noin sanota. Sen sijaan muutin tekstiä niin, että se kertoi kansalaisjärjestöjen valtiolle esittämistä vaatimuksista.
-------------------------------------------------------------------
Eilen Greenpeace siis iloitsi somessa: Busted - Fortum "kärähti" maksetuista Wikipedia-sisällöistä
(Facebook-päivitys ja Twitter-ketju):
(Facebook-päivitys ja Twitter-ketju):
"Huomasimme juuri, että Wikipedia-artikkelistanne on poistettu useita faktoja. Sattuuhan sitä, tekstejä muokataan. Törkyisen asiasta tekee se, että faktat on näköjään poistettu teidän tilauksestanne! Maksatte siis siitä, että faktat lähtevät kävelemään Wikipediasta."
Kaupallisena päivittäjänä olen tarkka siitä, että noudatan Wikipedian ilmoittamissääntöjä sekä muitakin sääntöjä tekijänoikeuksista, lähdekritiikistä, neutraaliudesta ja niin edelleen. Kukaan ei ole täydellinen, mutta kun vapaaehtoiset wikipedistit seuraavat hyvin tarkasti minun tekemisiäni, yritän koko ajan tehdä parhaani.
Wikipedian välityslautakunnan entisen jäsenen, Juha Makkosen mukaan en ole tässä Fortum-casessa tehnyt mitään kummallista:
Sen kokemuksen perusteella, mikä minulla on esim. https://t.co/whoyjCQ98c aiempana jäsenenä sanoisin, että yhteisön näkökulmasta viimeisimmät muokkaukset ei näytä tavanomaisesta poikkeavilta. Jos sieltä löytyy jotain pienempää niin kyse on ennemmin huolimattomuusvirheestä.
— Juha Makkonen (@juhamac) June 9, 2020
Greenpeace sen sijaan lienee Wikipedian päivittäjänä aika kokematon. Se
- ei ole vieläkään ilmoittanut Wikipediassa Fortumin artikkeliin tekemistään muutoksista, vaikka se Facebookissa asian tunnustikin
- ei noudattanut Wikipedian lähdekäytäntöjä, vaan lähteisti tietoja omilla julkaisuillaan, mielipidekirjoituksilla, blogikirjoituksilla ja Fortumin lehdistötiedotteilla
- valikoi tarkasti asiat, joita se eri asioista kertoi ja jätti kertomatta. Esimerkiksi Uniperin oikeusjutusta se jätti kertomatta syyn haasteeseen sekä sen, että Saksassa hiilipolitiikka on hyvin toisenlainen kuin Hollannissa ja Suomessa.
- närkästyi siitä, että joku oli muokannut sen tekemiä lisäyksiä
1. Jos tekee vastikkeellisia päivityksiä, niistä pitää ilmoittaa:
Eli Wikipediaa saa muokata korvausta vastaan kunhan 1.) noudattaa käytäntöjä (neutraalius, lähteet, ei omaa tutkimusta jne.) 2.) tekee sen läpinäkyvästi.
— kimmo virtanen (@zachetus) June 9, 2020
Sääntö koskee esimerkiksi yritysten tai yhdistysten palkattuja tiedottajia, henkilöitä jotka muokkaa toimeksiannosta jne 2/x
2. ja 3. Kaikkien wikipedistien pitää noudattaa näitä periaatteita, jotka on määritelty Wikipedian toisessa peruspilarissa:
Artikkeleiden ei tulisi edustaa mitään yksittäistä näkökantaa. Toisinaan on tarpeen tuoda esiin useita eri näkökulmia, toisinaan on paikallaan esittää jokainen näkökanta tarkasti. Usein näkökantaa on tarpeen taustoittaa, jotta lukija tietää kenen näkemys on kyseessä. Ainuttakaan näkökantaa ei tule esittää ”totuutena” tai ”parhaana”. Viittaamme tarkistettavissa oleviin, luotettaviin lähteisiin aina kun mahdollista, erityisesti kiistanalaisissa aiheissa. Henkilökohtaiset mielipiteet, kokemukset ja väittämät eivät kuulu Wikipediaan.
Lue lisää pilareista.
4. Se, että tekstit elävät ja muuttuvat on normaalia Wikipediassa, jonka koko idea perustuu yhdessäkirjoittamiseen. Ei siitä kannattaisi tehdä itseään isompaa numeroa somessa vaan perehtyä Wikipedian sääntöihin ja tehdä sen jälkeen muokkaajana parhaansa.
Se, mikä tässä casessa on hyvää on se, että entistä useampi kiinnostui päivittämään Fortumin artikkelia. Yhdessä teemme siitä entistä paremman! Fortum on Suomen suurin yritys, joten siihen liittyvien asioiden summaaminen ja valikointi ei ole ihan helppoa. Kaikki yksityiskohdat eivät perusartikkeliin kuulu.
Juha Makkonen summasi asian hyvin Twitterissä eilen:
Tarvitaan todellista perehtymistä, että osaisi kirjoittaa yleiskuvan aiheeseen liittyvästä kritiikistä siten ettei kärsi resentismistä. Yksittäisten lisäämisellä melkeinpä mentävä ja toivottava, että jossain vaiheessa joku kävisi läpi ja pohtisi mikä on tasapainoinen artikkeli.
— Juha Makkonen (@juhamac) June 9, 2020
Ja luultavasti moni myös oppi casen myötä paljon uutta Wikipedian muokkaamisesta. Jos sinä haluat oppia tekemään Wikipedia-päivityksiä sääntöjen mukaan, osallistu järjestämääni Wikipedia-koulutukseen.
PS. Yle teki muuten pitkän jutun Wikipedian kaupallisesta päivittämisestä tämän casen innoittamana.
Sinänsä ymmärrän sen, ettei aktivismia ole kovin helppo tehdä mitään kärjistämättä, mutta on jotenkin todella outoa seurata tätä taistelua fortumia vastaan. Fortum ei välttämättä ole se kaikkein upein yhtiö, mutta esimerkiksi uniperiin liittyvät isoimmat ongelmat Datteln 4 ja Hollannin oikeustaistelu ovat monimutkaisia poliittisia tapauksia, joissa Fortum on vain sivullisena ja Uniper nähdäkseni toimii miten toimii, koska lait puoltavat heidän toimintaansa hyvin vahvasti. Missä on esimerkiksi kritiikki Saksan hallintoa kohtaan energiapoliittisista päätöksistä, jotka ajoivat ydinvoiman alas ennen hiilivoimaa? Lisäksi Fortumilla ei omistuksestaan huolimatta ole päätäntävaltaa yli Uniperin muiden päättäjien. Mitä Fortumilta siis odotetaan? Luopumista Uniperista? Saksassa tykätään hiilivoiman tuomista työpaikoista ja vakaudesta ja vihataan ydinvoimaa, jonka puutetta Datteln 4 tulee osaltaan korvaamaan. Miksi siis kierretään kaikki tämä ja yritetään tuhota Fortum kerrottavien faktojen manipuloinnilla? Eivätkö ajantasaiset, puolueettomat ja harhaanjohtamattomasti kerrotut faktat riitä tähän maineen tuhoamiseen?
ReplyDeleteKiitos kommentista Aalen. Niin, oikeastihan nämä Datteln 4 -asiat sopisivat paljon paremmin Uniper-artikkeliin, se ei edes ole niin pitkä kuin Fortum-artikkeli.
DeleteHei Johanna,
ReplyDeletekirjoitan Greenpeacen puolesta. Olemme kanssasi samaa mieltä siitä, että on hienoa, jos entistä useampi kiinnostuu päivittämään Fortumin Wikipedia-artikkelia. Fortumhan nousi tosiaan Uniper-ostojen myötä Suomen suurimmaksi yritykseksi ja on meidän kaikkien suomalaisten osin omistama.
Fortum on tehnyt hyviä asioita esimerkiksi Espoossa edistäessään kaukolämmössä hiilestä luopumista. Fortumilla on kuitenkin omistuksia ja hankkeita, jotka aiheellisesti herättävät kritiikkiä. Noiden artikkelissa jo mainittujen uuden hiilivoimalan ja mahdollisen Hollantia vastaan koskevan välimiesoikeuskanteen lisäksi siellä voisi olla maininta esimerkiksi Fortumin roolista liittyen turvevoimalaan Ruandassa.
Mutta totta on, että yhteen artikkeliin ei voi mahduttaa kaikkea ja balanssin hakemisessa laaja osallistuminen on arvokasta.
Me Greenpeacella sitoudumme siihen, että teemme päivitykset jatkossakin avoimesti omilla nimillämme. Ja otamme huomioon tekemäsi huomiot lähteistyksestä.
P.S. Mitä tulee Fortumin ja Uniperin päästötietoihin 2018 ja 2019, niin siinä on oltava tarkkana, että verrataan samoja lukuja keskenään.
Nyt Wikipedia-artikkelissa aiemmin olleet kokonaispäästötiedot (vuoden 2018 tiedot) ovat vaihtuneet osittaispäästötietoihin (Scope 1) (vuoden 2019 tiedot), jolloin niiden keskinäinen vertailu ei ole relevanttia. Päästöt eivät toki romahtaneet noin paljon vuodessa.
Fortum itse ilmoittaa vuosiraportissaan kokonaispäästöt (25,2 Mt) ja vasta sen jälkeen erittelee Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 -päästöt. On relevantimpaa ilmoittaa yhtiön kokonaispäästöluku, kuin tuo Scope 1 -luku (19,3 Mt). Samoin on Uniperin laita. Uniperin Scope 1 päästöt vuonna 2019 olivat 47 MT ja kokonaispäästöt 57,27 MT.
Kiitos kommentista Mari! Hienoa, että haluatte tuoda asiantuntemustanne Wikipediaan, maallikkona minulla ei ole esimerkiksi hajua vaikka noista eri Scope-päästöistä. Toivottavasti etsit luotettavan lähteen ja korjaat tiedot. Sitä ennen sinun kannattaa kuitenkin käydä tunnustamassa tekemäsi päivitykset asianmukaisella tavalla, pelkkä oman nimen käyttö ei nimittäin riitä, vaan asiasta pitää kertoa joko käyttäjäsivulla tai artikkelin keskustelusivulla. Muokkaushistoriassa et voi marraskuussa tekemääsi päivitystä enää tunnustaa, mutta jatkossa voit sitäkin tapaa käyttää.
DeleteFortum-sivun lisäksi voisitte päivittää myös energiapolitiikkaan liittyviä sivuja ja tallentaa samalla historiallista tietoa siitä, millaisia päätöksiä ja muutoksia milloinkin on tehty. Wikipedia on tulevaisuudessa arvokas historiallinen aineisto, jonka rakentamiseen tarvitaan eri alojen asiantuntijoita. Muista myös pyrkiä neutraaliuteen, eli kerro kuka oli mitäkin mieltä ja milloin. Myös vastakkaiset mielipiteet ja niiden perustelut on reilua kertoa, jotta artikkelista tulee tasapainoinen.
"Greenpeace sen sijaan lienee Wikipedian päivittäjänä aika kokematon. Se
ReplyDeleteei ole vieläkään ilmoittanut Wikipediassa Fortumin artikkeliin tekemistään muutoksista, vaikka se Facebookissa asian tunnustikin"
Voitko selventää tätä kohtaa. Millä tavalla siis pitäisi ilmoittaa muutoksista? Wikipediasivun muokkaus oli alunpitäenkin täysin julkinen tempaus, ks. fb-postaus 28.11.2019: https://www.facebook.com/greenpeacesuomi/photos/a.72858224351/10156784999644352/?type=3.
Olin hätäinen, selvensitkin asian jo. :) Minua hämäsi sanan "tunnustaa" käyttö. Koko muokkaushan oli alunperinkin julkinen sometempaus, eikä mikään salainen operaatio joka jouduttaisiin myöhemmin "tunnustamaan". Käyttihän Mari Vaara myös omaa nimeään muokkauksessaan. Greenpeace ei näköjään vain ollut tietoinen noista teknisistä vaatimuksista.
DeleteHyvä, että löysit vastauksen. :) Piilomainonta on kiellettyä joka paikassa, siksi minua jaksaa aina ihmetyttää, etteivät organisaatiot ymmärrä, etteivät ne saa sitä Wikipediassakaan harrastaa.
DeleteNimimerkki ei muuten saa olla esimerkiksi "Greenpeacen viestintä".