Comma7 ja miksi some kuuluu viestintäosastolle (osa 2)

Eilen aloitin 4-osaisen sarjan siitä, mitä viestinnän ammattilaiset eri some-strategioista miettivät.

Tänään on vuorossa tapa 2, jossa some on markkinoinnin (viestinnän) yksinoikeus

Hyviä puolia:

• viestintä pysyy hanskassa, se on yhdenmukaista ja viestit ovat ymmärrettäviä
• viestintä tukee yrityksen linja
• tapa ei rasita muita asiantuntijoita, 
• riskien ja kriisien hallinta onnistuu paremmin
• "organisaatiossa on viestintäosaamista juuri siitä syystä, että he huolehtivat viestinnästä, myös somessa"

Huonoja puolia:

• substanssiosaaminen muilta työntekijöiltä jää saamatta, 
• elämänmakuisuus ja rosoisuus puuttuvat viestinnästä, 
• ei synny niin helposti organisaation yhteisöllisyyttä, 
• viestinnän volyymi pienempi kun viestintä on harvojen käsissä, 
• viestintä on liian markkinointipainotteista ja stailattua

Tämä tapa sopii niille organisaatioille:

• joilla on paljon yhteiskunnallisesti tulenarkaa tietoa (esim. armeija, lastensuojelu)
• kun viestinnän ammattilaisuudella on merkitystä (esim. viestintäalalla)
• pörssiyhtiöille
• erikoistilanteissa (esim. YT, kriisitilanne)

Organisaatiossa pitää ohjeistaa:

• miten saadaan markkinointiin tieto, 
• some-strategia: yhteiset pelisäännöt, linjaukset, julkaisuaikataulut, miten nopeasti vastataan, käytetäänkö vastaamiseen omia profiileja vai yrityksen yhteistä, 
• kuva- ja tekstioikeudet (miten yrityksen eri materiaaleja saa käyttää somessa)

Johdolle tapa perustellaan näin:

• some ei vie muiden (erityisesti johdon) työaikaa, 
• maineenhallinta on hyvissä käsissä: brändi säilyy ehjänä ja kiinnostavana

Huomenna sarja jatkuu tavalla 3, jossa eri puolilta organisaatiota kerätään sometiimi.