Satavuotias Yle on vaikuttanut uraani

Yllätyin, kun mun visuaalista CV:tä
haluttiin käyttää uutisjutun kuvituksessa

Yle täytti tällä viikolla 100 vuotta. Viime viikonloppuna someni täyttyi onnittelu- ja muisteluviesteistä ja se innosti minutkin samaan. Tein keskiviikon virallista syntymäpäivää varten Instagramiin sopivan karusellipostauksen, jota jakelin myös muissakin somekanavissani. 

Koska somesisällöt ovat ohimeneviä juttuja, laitan tarinan talteen nyt tännekin. Ja koska tila ei lopu  täällä kesken, juttu on myös pidempi.

Pääsin fiilistelemään Ylen juhlavuotta jo juhannuksena, kun Ylen bussi vieraili Kangasniemellä, Syviksen tanssilaalla. Suureksi ilokseni bussista löytyi tuttu: Jusu Lounela. 

Tutustuin häneen 18-vuotiaana, kun hain rohkeuspäissäni tet-harjoitteluun Radio Mafiaan. Jonnet eivät voi asiaa mitenkään ymmärtää, mutta elimme silloin yhtenäiskulttuurin aikaa ja *kaikki* teinit kuuntelivat 3 vuotta aiemmin nuorille perustettua valtakunnallista kanavaa ja fanittivat sen rohkeita toimittajia. 

Arvelen, että sain shadowban-
haastattelupyynnön blogini vuoksi

Ja minä onnenmyyrä sain viettää kaksi päivää heidän kanssaan - ja huomata, että he ovat ihan tavallisia ja kivoja ihmisiä. Tästä on ollut hyötyä myöhemminkin: olen arastellut julkisuudesta tuttuja ihmisiä vähemmän, kuin muut arastelevat.

Yksi minusta kopin ottaneista tyypeistä oli Jusu. Ehkä juuri hän ohjeisti, ettei lukiolaisen kannata laittaa vähiä rahojaan 400 markan hotelliyöhön, ja neuvoi edullisempaan paikkaan.

Olin maalaistyttö, jolle jo yksin matkustaminen oli suuri seikkailu. Vieläkin ihmettelen, miten olen osannut Helsingissä silloin liikkua.

Jusuun olen törmännyt vuosien varrella monesti festareilla, mutta edellisestä kerrasta oli aikaa. Siksi oli syytä kerrata, miten toimittajahaaveilleni kävi: musta tuli toimittaja Wikipediaan. Siihen Jusu totesi, että sittenhän voitkin tehdä artikkelin hänelle.

Kävin Antti Tourusen kanssa Laukaan satamassa
kertomassa Laukaan Ekokoulusta

Toki!

Tietoja etsiessäni huomasin, että Jusun ura oli huomattavasti pidempi kuin oletin —olen luultavasti nähnyt hänet jo 5-vuotiaana koulu-tv:n ohjelmia tapittaessani! Hän oli lapsinäyttelijä ja esiintyi television lisäksi myös radiokuunnelmissa.

Sittemmin olen tutustunut moneen huipputyyppiin, jotka ovat tehneet töitä Ylelle, osa on toimittajia, osa on istunut esimerkiksi aamutelevision säännöllisinä asiantuntijavieraina. 

Minun Yle-näkyvyyteni sen sijaan mahtuu muutamaan hauskaan ruutuun, jotka olen tähän blogiin lisännyt. Palapeli ei täällä toimi, mutta voit tutkia sitä Instagramista tai LinkedInistä.

On ollut huippua palata Ylen studioihin haastateltavan roolissa. Tilanteet ovat kuumottaneet nyt vähemmän kuin Ruben Stillerin vieraana, hän joutui neuvomaan tettiläiselle myös sen, mitä vastata.😁 

Sain tunnin aikaa perehtyä
"väärintekovideoilmiöön".

Hän siis kysyi minulta ketä aion äänestää seuraavan kevään presidentinvaaleissa. En suostuisi kommentoimaan asiaa vieläkään julkisesti. Siksi lyötiin asia leikiksi ja vastasin "Stilleriä". 

Synttäriviikolla on sopivaa kiittää kaikista muistakin asioista, joita olen Yleltä oppinut. Yle on ollut edelläkävijä myös somen käytössä ja on jakanut avoimesti paljon hyödyllistä tietoa. Tästä saamme kiittää luultavasti pitkälti Tuija Aaltoa, joka on yksi CMADissa puhuneista yleläisistä. 

Itse asiassa koko CMADin idea on tullut siitä, että tapasin Ylen ensimmäisen yhteisömanagerin, Mika Tolvasen.  Olin itse yhteisömanageri harrastukseni nukkekotien kautta. Yhteisömanagereita oli silloin Suomesssa niin vähän, että keksin, että olisi hyvä kerätä meidät yhteen kokemuksia vaihtamaan.

Toinen merkittävä juttu oli, kun keväällä 2009 Ylen pääuutiset kertoivat, että Twitter "saapui" Suomeen. Se oli mulle arvokas tiedonmuru, sillä olin jo tottunut mikrobloggaamaan Nokian sisäisellä alustalla. Twitteriin siis lähdin keskellä yt-rumbaa verkostoitumaan — ja sillä tiellä ollaan vieläkin.

Fortumin tapauksessa bloggasin vastineeni

Toivon totisesti, että saadaan nauttia Ylestä myös seuraavat sata vuotta. Paljon onnea! 

Somessa kyselin, onko YLE vaikuttanut muidenkin uraan tai oliko ihmisille jäänyt mieleen kenties jotain Mafian ohjelmia tai hahmoja. Mastodonissa innostuttiinkin muistelemaan Mafiaa oikein antaumuksella. Käy lukemassa, et tarvitse siihen tunnareita.

Tässä vielä juttuja, joita bloggauksen kuvissa vilahteli:

Some CV rulettaa 

Parasta somessa ovat yhteisöt (olen niin samaa mieltä otsikon kanssa! Olen saanut somesta paljon rakkaita ystäviä!)

Kaikki somen sisäpiirit eivät ole härskejä

Olemmeko kyllästyneet puhumiseen (niinhän siinä sitten kävi - kun some yleistyi, nuoret alkoivat tuijotella välituntisin kännyköitään, sen sijaan, että olisivat jutelleet toisilleen. Ilmiö koskee toki myös aikaihmisiä.)

Valokuvaaja Mikko Puttonen myi kaiken ja muutti unelman perässä Lontooseen

Uhanan t-paidan teksti oli Instagramille liikaa