Blogataanko yhdessä CMADFI-teemoista

 

Sain viime viikolla idean CMADFI-blogista. Ajatus ei ole ihan uusi, sillä meillä oli sellainen jo vuonna 2018. Ihanan paljon sinne kirjoitettiinkin!

Koska toteutusaikaa ei kuitenkaan ole enää liiemmälti, päätin toteuttaa ajatukseni tällä kertaa mahdollisimman helposti. 

Bloggaajiksi kutsun paitsi yhteistyökumppanimme ja puhujamme myös koko yhteisömme - sinut myös. Jos bloggaus siis innostaa, toimi näin:

1. valitse itseäsi mielyttävä blogiaihe (tai useampi) tältä listalta 
2. kirjoita aiheesta esim. omaan blogiisi, LinkedIn-profilissasi tai jossain muussa somepalvelussa.
3. jaa linkki postaukseesi valitsemissasi somekanavissa. Tägää mukaan CMADFI (FB&IG&Twitter: @cmadfi, LinkedInissä CMADFI event) ja käytä myös avainsanaa #cmadfi. Saatamme jakaa postauksesi CMADFI-tileillä (kun ehdimme, voi olla, että vietämme jossain kohtaa myös joululomaa). Jos bloggauksia tulee 5 tai enemmän, keksimme niille sopivan paikan myös cmad.fi-sivustolla. Osa niistä tulee kuitenkin näkyviin automaattisesti cmad.fi/some-sivulle. 

Voit haastaa muitakin bloggaamaan (tai vloggaamaan, podcastaamaan, tai piirtämään vaikka sarjakuvia, mitä näitä sisällöntuotantomuotoja nyt oikein on).

Aikaa tähän bloggaushaasteeseen on tammikuun loppuun asti. :) Nyt toivotan paitsi bloggausintoa myös oikein hyvää jouluviikkoa! :)

Vähemmän digiä, enemmän luovuutta

Vuosi sitten aloitin Design Unionin järjestämässä FOB-valmennushankkeessa. Puolen vuoden ajan saimme paljon erilaista luovan alan yrittäjille suunnattua sparrausta. Eräällä kerralla meille puhuttiin medioittamisesta, eli siitä, että markkinoinnin sijaan yritys tuottaisi sisältömarkkinointia median tapaan. Idea innosti useita kurssilaisia ja asiaa tuumittuamme halusimme perustaa yhteisen median.

Verkkolehtemme Luovuustilassa ilmestyi ensimmäisen kerran viime kuussa ja minä kirjoitin lehteen digidetoxauksesta, eli sosiaalisen median ja netin käytön tietoisesta vähentämisestä, josta kerron usein myös somekoulutuksissani. Ilmiön mittakaava on noussut vuosittain DNA:n tekemissä kyselyissä ja se asettaa sisällöntuottajille isot paineet: kun ihmiset vähentävät someen käyttämäänsä aikaa, kaikki turha karsiutuu pois. Siksi sisällöntuottajien ei tulisi sortua tekemään yhtään turhaa (tai seuraajia ärsyttävää sisältöä).

Koska kolumniani lyhennettiin hieman verkkolehteä varten, julkaisen sen nyt kokonaisuudessaan tässä. Käy lukemassa myös muut huimat jutut, joita verkostomme lehteen tuotti!

Kun operaattori kehottaa viettämään nettivapaata päivää, jokin raja on ylitetty. DNA on tutkinut suomalaisten netinkäyttöä jo vuosia. Heidän tutkimuksensa ovat paljastaneet, että yhä useampi suomalainen “digi-detoxaa”, eli rajoittaa tietoisesti digiaikaansa. Esimerkiksi vuonna 2018 digidetoxaajia oli 18 prosenttia tutkituista, tänä vuonna määrä oli noussut 24 prosenttiin. 

Vähentäminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä peräti 38 prosenttia vastaajista haluaisi vähentää digiaikaansa. Ikäryhmissä on suuria eroja. 16-24-vuotiaista diginatiiveista 48 prosenttia halusi vähentää digiaikaansa ja 38 prosenttia oli sen tehnyt. Ikäryhmistä vähiten (15 prosenttia) nettiaikaansa olivat vähentäneet 45-54-vuotiaat, vaikka heistäkin 34 prosenttia haluaisi vähentää digiaikaansa. 

On hienoa, että niin moni on herännyt siihen, mitä netti ja kännykkä meille tekevät. Aivotutkijat kutsuvat niiden aiheuttamaa tilaa ADT:ksi (attention deficit hyperactivity disorder), jonka tunnuspiirre on itsensä jatkuva keskeyttäminen. Kesken askareidemme haluamme vain nopeasti tarkistaa, mitä somessa tapahtuu. Toimittaja Jaakko Lyytinen kertoi Helsingin Sanomissa brittitutkimuksesta, jonka mukaan jopa pöydällä oleva äänettömällä oleva puhelin saa läsnäolijat välttelemään keskustelua merkityksellisistä aiheista. 

Hyvä terveys -lehdessä tutkija Silja Martikainen kertoi, että älypuhelinta käytetään keskimäärin 200 kertaa päivässä, se kaivetaan esiin heti, kun tulee pienikin tylsä hetki. Laura Honkanen kertoo Kaapin henki -kirjassaan professori Carl Newportin vertavan somea hedelmäpeliin. Tee somepäivitys ja katso paljonko saat reaktioita! Jos niitä tulee paljon, aivot saavat dopamiinipiikin ja jäävät odottamaan seuraavaa palkintoa. Newportin järjestämään kuukauden kestävään somelakkoon osallistui 1600 ihmistä. Moni alkoi lakon aikana harrastaa monipuolisemmin, esimerkiksi kurssien, kirjojen tai askartelun parissa ja osa päätti jättää somen lopullisesti kokeen jälkeen. 

Haluaisin itsekin lukea enemmän, mutta usein löydän itseni tuijottamasta kirjan sijaan kännykkääni. Some vie varkain aikaamme, jota voisi käyttää monenlaiseen luovaan tai sosiaaliseen toimintaan. Koska työni somekouluttajana on hyvin digitaalista, en voi ajatella kuukauden nettipaastoa. Olen kuitenkin pyrkinyt vähentämään digin käyttöä esimerkiksi lukemalla digilehtien sijaan enemmän paperilehtiä. Rakastan myös muistikirjojani, joihin teen todo-listoja ja ajatuskaavioita ideoistani ja tavoitteistani ja paperikalenteriani, johon kirjoitan päiväkirjaa ja raportoin viikko- ja kuukausitavoitteitani bujo-tekniikasta tutuilla trackereilla. 

Jos somessa on pakko olla, voi yrittää rajata siellä käytettyä aikaa. Talouselämä-lehdessä Kirsi Piha kertoi valinneensa itselleen kaksi Twitter-päivää: tiistain ja torstain. Tubettaja Mmiisas taas kertoi joskus, ettei mene nettiin yhdeksän jälkeen illalla. 

 Nuortennetin Digifit-treenivinkeissä taas neuvotaan muun muassa digivapaan alueen valitsemiseen. Luontaisia paikkoja pienille somebreikeille ovat sauna ja elokuvateatteri, mutta niiden lisäksi voi rauhoittaa muitakin paikkoja, kuten ruokapöydän tai ruuhkabussin. Luulen kuitenkin, että paras tapa välttää liiallista digin käyttöä on heittäytyä ihanan flown valtaan. Kun olet luomistilassa, et halua keskeyttää itseäsi!

Arvostelu: Lego - kuinka tanskalaissuku valloitti maailman

 

Luin viikko sitten Jens Andersenin kirjan Lego - kuinka tanskalaissuku valloitti maailman. Kirjan luettuani aloin googlata lukeakseni kirja-arvosteluja. Löysin vain yhden, jonka julkaisija on Kulttuuritoimitus. Koska se ei ollut mieleeni, ajattelin, että minun pitää itse kirjoittaa parempi. 

Kulttuuritoimituksen arvostelusta en pitänyt, koska se tavallaan referoi koko kirjan, eli kertoi tärkeimmät tapahtumat. Ei saa spoilata, ajattelin, mutta olin samalla myös käärmeissäni siitä, että parikin kohtaa oli ymmärretty  ja kerrottu väärin. 

Jotta oma kirja-arvosteluni olisi parempi, googlasin jälleen. Tämä arvostelu onkin kirjoitettu Jyväskylän yliopiston Kasvatus-lehden ohjeilla.

Andersen, Jens: 2022. Lego - kuinka tanskalaissuku valloitti maailman. Minerva Kustannus. 455 s. Alkuperäisteos ilmestyi 2021.

Jens Andersen on kirjoittanut kattavan ja hyvin mukaansatempaavan kertomuksen Lego-yhtiön historiasta ja sen takana olevasta suvusta. Koska minä ja myös lapseni ovat leikkineet Legoilla usean vuosikymmenen ajan, kirjan tuotteet, kuten palikat, Lego-ukkelit, tytöille suunnatut sarjat ja Lego-elokuvat olivat osittain tuttuja, mutta sitä, miten ne olivat syntyneet, en aiemmin tiennyt. 

Andersen on julkaissut kirjoja vuodesta 1990 lähtien, mutta tämä on vasta hänen toinen suomennettu kirjansa. Vuonna 2016 julkaistiin kirja Astrid Lindgrenistä ja tämän kirjan luettuani haluan lukea senkin. Esipuheessaan Andersen kertoi saaneensa idean Lego-kirjaan syksyllä 2019. Hän kuvailee sitä "kulttuurihistorialliseksi ja elämäkerralliseksi kronikaksi Kirk Kristiansenin kolmesta sukupolvesta." Kirjan taustatöihin kuuluivat vierailut Lego-yhtiön arkistoihin sekä kuukausittaiset keskustelut Kjeld Kirk Kristiansenin kanssa. Kjeldin, kuten hän toivoo itseään kutsuttavan, ääni kuuluukin läpi kirjan, kun hän muistelee isoisäänsä Ole Kirkiä ja isäänsä Godtfrediä (GKC). 

Kirja alkaa vuodesta 1915, jolloin Ole Kirk kuulee, että läheisessä Billundin kylässä on myytävänä puusepän verstas. Sinne hän muuttaa nuorikkoineen ja tulee samalla muuttaneeksi koko kylän historian lopullisesti. Koska kirjan tapahtumat ulottuvat yli sadalle vuodelle, on selvää, että siihen mahtuu paljon kuolemia ja muitakin ikäviä tapahtumia. Tulipalojakin verstaalle sattui ihan turhan usein. Mutta selväksi tulee, ettei Ole Kirk, uskonmies, lannistu: kyllä Jumala auttaa. Uskomattomat sattumukset siivittävät hänen matkaansa puusepästä puulelujen valmistajaksi ja kalliiden muovivalukoneiden omistajaksi.

Siinä missä Ole Kirk pyhitti sunnuntait perheen kanssa oleiluun, hänen poikansa Kjeld oli työkeskeisempi. Hänen johdollaan yritys jatkoi kansainvälistymistään ja muokkasi tuotevalikoimaansa. Kjeld olisi toivonut isältään enemmän huomiota, sitä hän sai lähinnä esitellessään uusimpia Lego-rakennelmiaan. Yritystä johtaessaan hän ehkä katui toivettaan, sillä GKC ei hevillä luopunut luomastaan yhtiöstä.

Poika seurasi siis Legon johtoon isänsä ja isoisänsä jalanjäljissä. Hippiaikakauden poika toi yhtiöön muun muassa itämaisia vaikutteita, mutta piti yhtiön vanhoja arvoja tärkeinä. Lapsi olkoon esikuvamme, hän julisti. Omat lapsensa hän päätti pitää kaukana yrityksestä, mutta viidennen polven kohdalla tästä virheestä on opittu.

Kirjassa käydään läpi paitsi suvun, sen kotikylän Billundin, mutta myös koko maailman ja erityisesti leikin historiaa. Yrittäjälle se tarjoaa lannistumattomia esikuvia, mutta myös paljon ajattelemisen aihetta: miten siirtää yritys (perintö) seuraajille, miten reagoida trendeihin tai vaikeisiin tilanteisiin. Kirjassa sivutaan myös johtamistapoja, tekijänoikeuksia, myyntiä ja markkinointia ja niihin liittyviä loistavia oivalluksia. Lego-fanit hykertelevät kuullessaan anekdootteja siitä, miten heidän rakastamansa tuotteet syntyivät. Kirjasta saavat virikkeitä myös kunnan virkamiehet, jotka voivat miettiä, mitä itse tekisivät jos heidän kunnassaan olisi noinkin merkittävä yritys, joka tahtoo kantaa myös yhteiskunnallista vastuuta.

Tärkeimpänä kirjan antina pidän kuitenkin sitä, mitä se kertoo perheestä ja suvusta, yhteen hiileen puhaltamisesta ja siitä, miten oma aika kannattaa käyttää, etenkin, jos on saanut enemmän kuin muut. Olisin toki halunnut kuulla enemmän suvun naisten ääntä, mutta koska kirjassa keskityttiin Lego-yhtiöön, rajaukselle oli syynsä. Hurrasin kuitenkin itsekseni, kun kuulin, että Legon menestyksen salaisuus oli Ole Kirkin vaimon haave ja että hänen miniänsä sai tahtonsa läpi, kun 2000-luvun konsultit meinasivat tehdä tepposia yhtiön omaisuudelle. 

Syy sille, että halusin kirjoittaa blogiini kirja-arvostelun on se, että tahdon, että tämä kirja löytäisi tiensä mahdollisimman moneen joulupakettiin. Kirja luo toivoa vaikeina aikoina ja auttaa kirkastamaan sitä, mikä elämässä on kaikkein tärkeintä: perhe ja yhdessäolo. Tämä oli myös ensimmäinen yrityskirja, josta lapsenikin kiinnostui: mitä siinä on nyt tapahtunut, hän kyseli. Lapsille onkin kiva esitellä kirjan lukuisia valokuvia tai tutkia heidän kanssaan vaikka kansikuvaa, joka tarjoaa peräti 76 Legoihin liittyvää yksityiskohtaa selityksineen.

Nyt jään odottamaan, kuka ostaa kirjan kuvausoikeudet, sillä tässä tarinassa riittää jännittäviä käänteitä enemmän kuin osaisi kuvitella. 

Miksi minut bännättiin englanninkielisessä Wikipediassa?

 

Viime päivinä olen tuijotellut kaukaisuuteen. "Äiti sai potkut Wikipediasta", selitti lapseni toiselle. Mitä ihmettä?

Sain viikonloppuna englanninkieliseen Wikipediaan ("enkkupedia") bännin, eli en siis saa muokata siellä enää, en luoda uusia artikkeleita, muokata olemassaolevia artikkeleita tai edes niiden talk-sivuja (joilla käydään aiheeseen liittyvää keskusteluja). Käyttäjäsivuni tuhottiin, samoin hiekkalaatikkoni. Syynä tähän oli "kyvyttömyyteni muokata ja pettifoggaus, itseni pikkumainen puolustaminen Wikipedian sääntöihin vetoamalla". (Muissa kieliversioissa saan toimia vanhaan tapaan.)

Maksetun muokkaajan vaikeudet Wikipediassa

Aloin tehdä tilauspäivityksiä Wikipediaan jo vuonna 2010, neljä vuotta ennen kuin asialle tehtiin Wikipediassa säännöt. Vuosien mittaan olen osallistunut useisiin kansainvälisiin Wikimedia-tapahtumiin ja jutellut niissä työstäni Wikimedia-aktiivien kanssa. Heidän mukaansa olen harvinaisuus, vuosien varrella olen itsekin törmännyt vain yhteen toiseen maksettuun päivittäjään enkkupediassa. 

Minä ja tämä tuttavani William (Bill) Beutlerin olimme kaksi vuotta sitten vieraina puhumassa maksetuista päivityksistä Wikipedia-aiheisessa podcastissa.

Beutler ja hänen yrityksensä ei päivitä Wikipedia-artikkeleita itse, vaan alkoi kymmenisen vuotta sitten, painostuksen edessä, käyttää ns. AfC- ja ER-prosesseja, joista kerron toisaalla. Näihin prosesseihin sisältyy usein kuukausien odottelua.

AfC-prosessia on toki esitetty pakolliseksi kaikille eturistariitansa kanssa tasapainotteleville Wikipedia-muokkaajille, mutta asiasta ei ole kuitenkaan tehty virallista päätöstä. 

Tähän olen vedonnut toistuvasti: koska olin muokannut Wikipediaa jo kauan ennen kaupallisten sääntöjen tuloa ja koin, että osaan muokata (suomenkielisessä Wikipediassa joitakin muokkaamiani artikkeleita on nostettuja jopa lupaaviksi artikkeleiksi), en halunnut siirtyä hitaampaan tapaan, joka tuhlaa mielestäni niin minun, asiakkaideni kuin vapaaehtoistenkin aikaa.

Tulkitsenkin tuoreen pettifoggaussyytteen liittyvän siihen, että olen sitkeästi halunnut pitää kiinni Wikipedia-artikkelien muokkaamisesta artikkelinimiavaruudessa kaikista maksettujen muokkaajien vastustajien antamista "suosituksista" huolimatta. 

Vuosien mittaan minulla on ollut erinäisiä selkkauksia vapaaehtoisten wikipedistien kanssa. Niistä tähän mennessä pahin tapahtui viime vuonna, kun eräs käyttäjä päätti "häpeämerkitä" kaikki muokkaamani artikkelit enkkupediassa. En voinut millään ymmärtää sitä, miksi hän sai tehdä niin, vaikka ohjeissa sanottiin, että 

if you place this tag, you should promptly start a discussion on the article's talk page to explain why you tagged the article.

(Hän ei siis perustellut tägien lisäämistä millään tavalla.)

Tämä tapaus meni silloin pahasti tunteisiini, joten tällä kertaa yritän olla vähän kovempi, siitä huolimatta, että saamani rankaisu onkin nyt huomattavasti rankempi.

Miksi minut bännättiin?

Kaikki alkoi torstaina, kun tein asiakkaalleni artikkelin. Eräs aiemminkin muokkauksistani valittanut käyttäjä huomasi sen, ja lisäsi artikkeliin kaksi tagia:
1) artikkelissa on UPE eli undisclosed paid edit (vaikka olin tunnustanut artikkelin muokkauksen kahdessa paikassa)
2) tämä pitäisi pikapoistaa, sillä se sisältää markkinointikieltä

Perustelin artikkeliin, miksei sitä pitäisi pikapoistaa.

If a subject is notable and the content could plausibly be replaced with text written from a neutral point of view, this is preferable to deletion.

Merkittävistä aiheista kertovia artikkeleita ei siis pitäisi pikapoistaa, jos esim. mainosmaisuus on helposti poistettavissa, ja tässä tapauksessa artikkelista olisi voitu poistaa sanat tai lauseet, jotka tekivät siitä mainosmaisen tai se olisi voitu siirtää AfC-luonnosten joukkoon, jossa olisin voinut jatkaa artikkelin työstämistä. Perusteluani ei kuunneltu, vaan edellisen käyttäjän tuttava poisti artikkelin. He alkoivat puhua siitä, että minut pitäisi bännätä, koska en käytä AfC-prosessia, kuten "kaikki" muutkin maksullisia muokkauksia tekevät. Heitä huoletti toinenkin asia:

"It seems to me that User:Jjanhone may be making a tidy little living out of editing Wikipedia"

Kerroin, että olin valmis käyttämään AfC-prosessia.

Bännäyksellä uhkailu oli mielestäni niin vakava asia, että käynnistin asiasta myös keskustelun ylläpitäjien ilmoitustaululla. Poistetusta artikkelista kanssani väitelleet käyttäjät säntäsivät paikalle.

Keskustelussa bännäystä ehdottanut käyttäjä perusteli mm. näin:

The reason I suggested for banning Jjanhone - it's a combination of everything, leading ultimately to severe incompetence on her part which volunteer editors are spending their valuable time cleaning up. The fact that she's paid certainly compounds that but this would be a significant issue, with the same outcome even if she weren't. PICKLEDICAE🥒 14:23, 27 August 2022 (UTC)

Hän siis väitti, että minut olisi bännätty, vaikken olisikaan ollut maksettu päivittäjä.

Vai niin.

A) Jos olisin päivittänyt vapaaehtoisena, vapaa-ajallani, en olisi millään pystynyt muokkaamaan niin paljon kuin olen nyt muokannut.
B) Minulla ei myöskään olisi ollut mitään syytä puolustaa oikeuttani muokata artikkelinimiavaruudessa, se olisi ollut itsestäänselvä oikeuteni.
C) Koska muokkauksistani olisivat puuttuneet pakolliset tagit maksetuista päivityksistä, minuun tai minun muokkauksiini ei olisi kiinnitetty juurikaan huomiota

Väitteestään huolimatta hän kuitenkin aloitti keskustelun pingaamalla siihen tuntemansa maksettujen päivitysten vastustajat.

Also pinging those involved in the last few discussion: @Athaenara:, @Deepfriedokra:, @Beyond My Ken:, @Blablubbs:, @GeneralNotability:, @Joe Roe:. Sorry if I missed anyone. PICKLEDICAE🥒 17:57, 25 August 2022 (UTC)

Kun he äänestivät minua vastaan sillä välin kun nukuin, oli äänestystulos jo aika selvä siinä vaiheessa, kun perjantai-aamu koitti Suomessa. Varmemmaksi vakuudeksi käyttäjä Athaenara myös bännäsi minut yön aikana, jo ennenkuin bännäyspäätös oli tehty, joten en voinut mitenkään puolustaa itseäni keskustelussa, saati korjata siinä esitettyjä virheellisiä väitteitä. Alunperin syytösteni joukkoon kuului myös tekijänoikeuksien rikkominen, mutta tästä syytöksestä luovuttiin, kiitos Zachen, joka puolusti minua keskustelussa.

Against, Jjanhone has been transparent on her paid editing and easily well enough if the paid editing is allowed all. [...] (I think that the COI presented was not problematic as presented but needed some actions, copyright violations presented were close paraphrasing of short texts or not even that) [...] However, it is not much else that the editor can do than start discussions that are felt as disruptive and Wikilawyering. --Zache (talk) 10:23, 26 August 2022 (UTC)

Thanks for striking it. About the rest, I think that situation is more complex than just pettifogging and incompetence. [...] Paid editing, however, is complex least to say and I agree that if one does paid editing then it is the writer's responsibility not to leave articles to be fixed by volunteers. If the editor fails to do so then the community has the right to limit the editing. However, A permanent full CBAN feels like the wrong tool in this case when the editor is a good faith editor and personally I would just give a topic ban not to do paid editing in enwiki. Ban could be reconsidered after two years if the user has proven that the editor can write proper articles. etc. -- Zache (talk) 19:27, 26 August 2022 (UTC)

Zache siis vastusti totaalista bänniä, jota hän ja pari muutakin wikipedistiä piti hyvin kovana rangaistuksena.

• While the conclusion here is foregone, the ban seems entirely punitive. A block from main space would be enough to reduce wasted volunteer time while also forcing her to go through the requested methods to edit as a paid contributor (edit requests on talk page and AFC). Isabelle ^🏳‍🌈 23:23, 26 August 2022 (UTC)[reply]
  • I second this notion. It would have been enough to block her from creating or editing mainspace articles. JIP | Talk 03:06, 27 August 2022 (UTC)

Omalla keskustelusivullani esitin toiveen, että voisin jatkaa työtäni AfC- ja ER-prosessien avulla, mutta pyyntöni sivuutettiin - et sinä siihen kuitenkaan pysty, olet saanut tarpeeksi aikaa jo.  

Olenko siis kyvytön?

Katsotaan vielä vähän perustelussa mainittua kyvyttömyyttä.

What is meant by "Competence is required"?

Basically, we presume that people who contribute to the English-language Wikipedia have the following competencies:

• the ability to read and write English well enough to avoid introducing incomprehensible text into articles and to communicate effectively.
• the ability to read sources and assess their reliability. Editors should familiarize themselves with Wikipedia's guidance on identifying reliable sources and be able to decide when sources are, and are not, suitable for citing in articles.
• the ability to communicate with other editors and abide by consensus.
• the ability to understand their own abilities and competencies, and avoid editing in areas where their lack of skill and/or knowledge causes them to create significant errors for others to clean up.

1. Kielitaitoni on mielestäni ihan riittävällä tasolla Wikipediaan. En ole natiivi, mutta sain englannin kirjoituksista ällän ja olen käyttänyt sitä työkielenäni 11 vuotta Nokialla ja sen jälkeen muualla. Koska kuitenkin kirjoitan asiakkaideni ammattialoista, artikkeleihin liittyy erikoissanastoa, joihin olen saanut apua. Bännipäätöksen jälkeen minulle paljastui, etten ollut osannut ilmoittaa artikkelien kääntämiseen osallistuneita henkilöitä oikealla tavalla. Tämä oli minulle ehkä jopa isompi takaisku kuin bännäys, sillä siinä missä bännäyspäätös tuntui minusta hieman mielivaltaiselta, minua esim. syytettiin asioista, joista olin jo aiemmin saanut rangaistuksen ja minun väitettiin syyllistyneen samoihin virheisiin uudelleen, ilman todisteita. Lohdutin itseäni kuitenkin sillä, että tätä asiaa ole edes mainittu Wikipedia-artikkeleihin kääntämiseen liittyvissä ohjeissa - olin siis onnistunut keksimään uuden tavan käyttää Wikipediaa, tavan, joka ei ollut tullut muille mieleen. Siinä sitä taas ollaan, edelläkävijänä tässäkin asiassa.

2. Lähdekäytännöt - niin, uskonpa, että ne ovat minulle hyvinkin tuttuja. Enkkupediassa, kuten englanninkielistä Wikipediaa kutsun, käytän lähinnä tunnettuja suomalaisia medialähteitä ja vältän lähes viimeiseen asti asiakkaideni nettisivujen käyttämistä lähteenä.

3. Aika rankka vaatimus - päästä konsensukseen ihmisten kanssa, jotka lähtökohtaisesti vastustavat työtäsi, maksettua Wikipedia-muokkausta.

4. Asiakkaistani kirjoittamissani artikkeleissa faktat ovat olleet oikein. Työni olen tehnyt itsenäisesti luotettavien lähteiden avulla, minkä jälkeen he ovat korjanneet termejä ja varmistaneet sen, että olen tulkinnut käyttämäni lähteet oikealla tavalla (niin, laatulehdissäkin voi olla virheitä ja asiat ovat voineet muuttua juttujen ilmestymisen jälkeen). Niin, nyt kun asiaa mietin, niin sisältöni eroavat yhdellä merkittävällä tavalla vapaaehtoisten tuottamasta sisällöstä: me kaikki käytämme arvostettuja lähteitä, mutta sen lisäksi minä myös pyydän artikkeleiden kohteita tarkistamaan mahdolliset asia- tai tulkintavirheet - kuten kunnon toimittajan kuuluu tehdäkin.

Minulle on toisinaan huomauteltu esim. artikkelieni neutraaliudesta tai tasapuolisuudesta, mutten ole kiinnittänyt asiaan sen erityisemmin huomiota, koska aiheelliset huomautukset katoavat perusvalitusten joukkoon. Onko tämä taas yksi maksettuja päivityksiä yleisesti vastustava, vai oliko hänellä myös oikeaa aihetta palautteeseen. 

Koska käytän työhöni vain rajallisen ajan, en välttämättä ehdi tai hoksaa kertoa kaikista asiaan liittyvistä näkökulmista, jotka voivat olla asiaa pidempään seuranneelle harrastajalle itsestäänselviä. Artikkelien kieliasua ja rakennetta voisi hioa loputtomasti, ja etsiä epäneutraalien lähteiden tilalle parempia. Mutta jos erilaiset käyttäjät yhdistävät voimansa, saadaan aikaan tosi upeita artikkeleita! Sitähän se Wikipedia parhaimmillaan on!

Mitä teen seuraavaksi?

Se, että sain bännin oli tietysti musertava takaisku, mutta hyvin nopeasti aloin nähdä uusia mahdollisuuksia. Minulla on onnekseni paljon kannustavia ihmisiä lähipiirissäni, jotka valoivat uskoa siihen, että kyllä tästä selvitään, ja "keksit kyllä jotain muuta".

Minulla on yhä annettavaa myös enkkupediaan, tavalla tai toisella! 

En saa nyt muokata enkkupediassa, mutta voin opettaa sitä muille. (Suomenkielisessä Wikipediassa ja muissakin Wikimedia-projekteissa saan yhä muokata.) Ehkä enkkupedian muokkauksesta vapautunut aika johtaakin lopulta siihen, että sinne tulee asiallista sisältöä yhä useamman henkilön toimesta.

Minua puolustaessaan Zache tuli kertoneeksi ajatuksiaan siitä, mitä olen tehnyt Wikimedia-yhteisön eteen:

[...] Jjanhonen has been editing for 14 years and at that time she has organized workshops, written articles about Wikimedia for newspapers, volunteered in Wikimedia events, been active in social media communication of Finnish Wikimedia groups, etc. As long as I have known her (I met her first time 2013 on Open Knowledge Foundation's tour when she did a Wikipedia presentation) she has been an open data and open source enthusiast. She has also been very open that would try to earn living from it. I think that she is genuinely trying to figure out what the best practices would be. [...] -- Zache (talk) 19:27, 26 August 2022 (UTC)

Kiitos tästä! Wikimedia-yhteisöstä on vuosien mittaan tullut minulle hyvin tärkeä. Henkilökohtaisiin Wikimedia-missioihini kuuluu paitsi suomalaisiin asioihin liittyvän tiedon tuominen koko maailman tietoon enkkupedian kautta, myös asiantuntijoiden lisääminen Wiki(m/p)ediassa.

Tämä on myös perimmäinen syy siihen, miksi tulen nyt, näin pian tapahtuneen jälkeen, julkisuuteen bännini kanssa: olen huolissani enkkupedian tulevaisuudesta ja haluan, että suuri yleisö ymmärtää, miten koko maailman tärkein (luetuin, artikkelimäärältään suurin) Wikipedia toimii. Teepä minulle siis palvelus ja sivistä itseäsi lukemalla toinenkin blogipostaukseni. 

PS. Jos sinulla on ideoita siihen, miten voisin hyödyntää enkkupedia-osaamistani entistä isommin, olen pelkkänä korvana.

Muoks. Tämä blogipostaus on nyt julkaistu englanniksi. Järjestän esittelytilaisuuden Wikipediaan liittyvistä tuotteistani, mm. koulutuksistani. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, ilmoittaudu mukaan linkin kautta. 

Englanninkielisen Wikipedian taistelu maksettuja muokkauksia vastaan

 Luet todennäköisesti usein Wikipediaa, ehkä myös englanniksi. Mutta onko sinulla harmainta hajua siitä, miten se toimii ja millaisia sääntöjä esimerkiksi maksettuihin muokkauksiin liittyy? No annapas, kun minä vähän valaisen!

Wikipedia on marginaalien tuotos

Aktiivisesti Wikipediaa päivittäjiä vapaaehtoisia on Suomessa ja koko maailmassakin aika vähän, he ovat marginaaliporukkaa. Esimerkiksi viime kuussa yli 5 kertaa suomenkielistä Wikipediaa muokanneita oli vain noin 500, siis noin 0,01 prosenttia kansasta. Jos siis tunnet 10 000 suomalaista, tunnet ehkä yhden wikipedistin. Maapallon väestöstä enkkupediaa muokkaa niin harva, että sitä on vielä vaikeampi käsittää. Suhdeluku on niin pieni, että esimerkiksi Georgiassa, jonka väkiluku on vähän alle 4 miljoonaa olisi 19 enkkupediaa muokkaavaa henkilöä. Lukijoita enkkupedialla sen sijaan riittää, maapallon ihmisistä noin 10 prosenttia lukee sitä kuukausittain.

Maksettuja muokkauksia tekeviä wikipedistejä on maailmassa luonnollisesti vielä vähemmän. Pienen porukan keskellä he ovat eräänalaisia uranuurtajia, joilta puuttuu paitsi esikuva myös vertaisverkosto, ihmiset, joiden kanssa he voisivat pallotella omaa työtään. 

Wikipediassa maksettuihin muokkauksiin suhtaudutaan usein epäluuloisesti, eikä ihme, perustuuhan Wikipedia nimenomaan vapaaehtoisuuteen. Ammatikseen Wikipediaa päivittävällä on vääjäämättä ristiriitoja ympäröivän yhteisön kanssa, välillä enemmän, välillä vähemmän. Paljon vaikuttaa se, miten hyvin hän onnistuu omaksumaan yhteisön normit ja toimintatavat. Hän on kuitenkin aina tikku muiden lihassa, se, jonka tekemisistä etsitään virheitä ja jolta oikeastaan vaaditaan virheettömyyttä. 

Wikipedian piilomainontasäännöt 

Vuonna 2014 Wikipediassa otettiin käyttöön säännöt maksettuihin päivityksiin liittyen. Sääntöjen mukaan niistä pitää ilmoittaa, ilmoittamatta tehdyt muokkaukset (piilomainonta) olivat siitä lähtien ankarasti kiellettyjä.

Myös ilmoittamatta tehdyt COI (Conflict of Interest, eturistiriita) -muokkaukset kiellettiin: et saa siis esim. muokata sukulaisesi tai ystäväsi artikkelia siitä kertomatta.

Osa COI-muokkaajista saa työstään korvauksen (ns. paid editors), joka voi olla palkka tai palkkio, vaikka viinipullo. Osalla on pelkkä eturistiriita - haluat, että äidistäsi tai urheiluseurastasi kertova sivu on asiallinen.

Editors with a COI, including paid editors, are expected to disclose it whenever they seek to change an affected article's content. Anyone editing for pay must disclose who is paying them, who the client is, and any other relevant affiliation; this is a requirement of the Wikimedia Foundation. COI editors are strongly discouraged from editing affected articles directly, and can propose changes on article talk pages instead.

Ilmoittamissääntöjä noudattavia maksettuja päivittäjiä eli ns. valkohattuja (white hat paid editors) ja heidän muokkauksiaan seurataan hyvin tarkasti. Heiltä edellytetään lähes täydellisyyttä: koska he saavat työstään rahaa, heidän pitäisi tuntea ulkoa Wikipedian ohjeet ja prosessit (joita muuten riittää). Heidän pitäisi tuottaa tekstiä, jonka korjaamiseen vapaaehtoisten ei tarvitsisi tuhlata aikaansa. Koska harva pystyy tällaiseen, valkohattuja "suositellaan vahvasti" pysymään erossa artikkelinimiavaruudesta (mainspace eli se Wikipedia, jota tavallinen Internet-käyttäjä lukee) ja käyttämään  muokkaamiseen muita tapoja, kuten esimerkiksi AfC- ja ER-prosesseja.

"There was a proposal a couple years ago to require the use of AfC for COI editors here that was never "officially" closed."

AfC-prosessia on siis esitetty pakolliseksi kaikille COI-päivittäjille, mutta asiasta ei ole tehty virallista päätöstä. 

Wikipedian AfC- ja ER-prosessit?

AfC on lyhenne sanoista Article for Creation. 

The Articles for Creation (AfC) process is designed to assist any editor in creating a new page as a draft article, which they can work on and submit for review and feedback when ready. The AfC process must be used by non-registered users and by those who do not yet have sufficient editing experience because these groups of editors are not permitted to create articles directly in Wikipedia's mainspace. The AfC process should also be used by anyone with a conflict of interest.

Valkohattujen ja muiden eturistiriidan omaavien käyttäjien tulisi siis mieluiten tehdä artikkeliehdotuksia (drafteja) AfC-prosessin kautta. 

Tällä hetkellä arvioita odottaa lähes 2400 draftia. Kauanko tämä arviointiprosessi sitten kestää? No vaikea sanoa, se on vähän tuuripeliä, mutta tämän tilaston mukaan tällä hetkellä ei ole yli 5 kuukautta vanhoja ehdotuksia:

0 days (97) 1 day (46) 2 days (42) 3 days (64) 4 days (45) 5 days (62) 6 days (58)

7 days (28) 8 days (41) 9 days (52) 10 days (48) 11 days (44) 12 days (35) 13 days (34)

14 days (26) 15 days (11) 16 days (14) 17 days (47) 18 days (45) 19 days (28) 20 days (23)

3 weeks (196) 4 weeks (223) 5 weeks (171) 6 weeks (187) 7 weeks (101) 8 weeks (107)

2 months (362) 3 months (101) 4 months (43) 5 months (0) Very old (0)

Jos siis vaihtoehtona on tehdä artikkeli heti tai laittaa se odottamaan jonoon, jossa voi helposti mennä kuukausia, kumman valitsisit, jos saisit valita vapaasti?

ER, Edit request, muutospyyntö

Edit requests are requests for edits to be made to a page where editors cannot or should not make the proposed edits themselves. Requests should be accompanied by a clear and specific description of the requested change, and consensus should be obtained before requesting changes that are likely to be controversial. ... Clarity in edit requests is important, and providing the new sentences or code in your request, if possible, will expedite the process.

ER-pyyntöjä tehdään siis jo valmiiksi artikkelinimiavaruudessa oleviin Wikipedia-artikkeleihin, joita valkohattujen (tai muiden eturistiriidan omaavien käyttäjien) ei tulisi mielellään itse muokata.

ER-pyyntöjä on tällä hetkellä 230, joista
106 on tehty toukokuussa,
30 kesäkuussa,
43 heinäkuussa ja
51 elokuussa.

Toistan: jos vaihtoehtona on tehdä muokata Wikipedia-artikkelia heti tai tehdä siihen liittyvä anomuspyyntö ja laittaa se jonoon, jossa voi helposti mennä kuukausia, kumman tavan valitsisit?

Olisitko kenties valmis vetoamaan kerta toisensa jälkeen pykäliin, jotka sanovat, että joo, tämä ei toki ole kovin suositeltavaa, mutta on se silti sallittua?

Huom:  Edellä kuvattuja AfC- tai ER-prosesseja ei siis käytetä esimerkiksi suomenkielisessä Wikipediassa! 

Enkkupedian valkohatut

Wikipediasta opaskirjan kirjoittanut John_Broughton ylläpitää listaa ns. valkohattupäivittäjistä . Listalla on tällä hetkellä 7 maksettuja päivityksiä tekevää tiliä. Kävin läpi heidän viimeisiä päivityksiään.

Niiden avulla paljastuu, että toimin hyvin eri tavalla kuin muut, olen muokannut esim. tänä vuonna paljon enemmän kuin muut tilit ja monesta muusta poiketen, suoraan artikkelinimiavaruudessa.

User:BC1278 (Ed Sussman) 

Live edits 5,450 (86.4%), Deleted edits 860 (13.6%), Total edits 6,310
osallistui toukokuussa asiakkaaseen liittyvään poistokeskusteluun ja yhteen toiseen kesksteluun
huhtikuussa loi draftin, jota ei ole vielä laittanut AfC-äänestykseen ja päivitti ER-pyyntöä, joka hylättiin toistamiseen

User:CorporateM (David King)

Live edits 33,602 (83.5%), Deleted edits 6,644 (16.5%), Total edits 40,246
muokkasi elokuussa asiakkaansa artikkelia
sitä aiemmat muokkaukset olivat viime vuoden syyskuulta (muokkaus artikkelinimiavaruudessa) ja heinäkuulta (muokkaus ja ER-pyyntö)

User:Mr RD
Live edits 3,019 (72.2%), Deleted edits 1,160 (27.8%), Total edits 4,179
teki marras-joulukuussa 2021 päivityksiä Intiaan liittyviin artikkeleihin. En tiedä olivatko nämä maksettuja päivityksiä vai eivät.

User:Birulik - Anna (Anya) Biriukova
Live edits 69 (82.1%), Deleted edits 15 (17.9%), Total edits 84
teki viime vuonna kolme Venäjään liittyvää päivitystä

User:Jjanhone (Johanna Janhonen) 
Live edits 3,802 (98.6%), Deleted edits 55 (1.4%), Total edits 3,857 (luvut ennen bänniä)
tänä vuonna yli 300 muokkausta artikkelinimiavaruudessa asiakkaiden artikkeleissa

User:WWB Too (William Beutler) 
Live edits 4,035 (98.8%), Deleted edits 47 (1.2%), Total edits 4,082

Beutler ja hänen yrityksensä muut työntekijät eivät muokkaa Wikipedian artikkelinimiavaruudessa

käynyt viimeksi elokuussa asiakkaiden artikkeleihin liittyviä keskusteluja. 

User:16912 Rhiannon (työskentelee Beutlerille)
Live edits 2,430 (98.6%), Deleted edits 35 (1.4%), Total edits 2,465
ei muokkaa artikkelinimiavaruudessa

huhti-heinäkuussa kahteen asiakkaaseen liittyviä keskusteluja ja yhden draftin luonti

Vuosien varrella ko. listalta on poistettu seuraavat tilit

Beutlerin vanhoja työntekijöitä:
ChrisPond, ei ole muokannut Wikipediaa vuoden 2014 jälkeen
Morzabeth, lopettanut 2014
Heatherer, lopettanut muokkaamisen vuonna 2017

Tilejä, jotka eivät ole muokanneet vuosiin:
Manoillon_(Pro), ainoat päivitykset (2) tehty vuonna 2016
Wicodric, lopettanut vuonna 2016
Fbell74, lakannut muokkaamasta vuonna 2017
Pplc, lopettanut vuonna 2018

Bännätyt tilit:

Nmwalsh, bännätty vuonna 2017, syynä sukkanuket (palaan tähän termiin kohta)
I'm_Tony_Ahn, bännätty vuonna 2018

Onko siis totta, että tällä hetkellä vain yksi tili tekee asiakkaidensa puolesta maksettuja päivityksiä artikkelinimiavaruuteen käyttämättä AfC ja ER/CR-prosesseja?

 

Ei. On aika esitellä lisää termejä.

Mustahatut ja sukkanuket

Valkohattuja, eli maksettuja päivityksiä tekeviä tilejä, jotka noudattavat sääntöjä, eli kertovat avoimesti toiminnastaan  ja asiakkaistaan painostetaan hyvin voimakkaasti käyttämään edellä kuvattuja prosesseja. Ne ovat mielestäni työläitä, hitaita ja myös epävarmoja - siinä missä esimerkiksi artikkelin poistoäänestyksiin tarvitaan useita henkilöitä, AfC- ja ER-päätöksen voi tehdä kuka tahansa paikalle osunut vapaaehtoinen, yksin.

Tämän vuoksi onkin paljon helpompaa toimia mustahattuna eli tehdä maksetut päivitykset salaa, ilmoittamatta. Tällaisia käyttäjiä toki jahdataan, mutta jos he ovat taitavia, he voivat tehdä päivityksensä nopeasti artikkelinimiavaruuteen kenenkään siihen puuttumatta.

Juttelin erään brittiläisen mustahatun kanssa viime viikolla. Hän totesi:

Firstly, if you’re doing it properly your paid editing should be undetectable and you should be having more off-wiki fights with clients than on-wiki fights with other Wikipedians. That’s all there is to it. 

Joskus (tai luultavasti useimmiten) mustahatuilla on käytössään useita rinnakkaisia tilejä, ns. sukkanukkeja. Tällöin esimerkiksi yhdellä tilillä luodaan drafti (uudet käyttäjät eivät voi tehdä artikkeleita artikkelinimiavaruuteen) ja toisella tilillä käydään se hyväksymässä. Aina välillä paljastuu ns. sukkanukketehtaita, joissa voi olla kymmenittäin tilejä, jotka käyvät muokkailemassa ristiin toistensa aloittamia artikkeleita.

Vuosien varrella minuakin on pyydetty mukaan intialaisiin, intialais-afrikkalaiseen ja jenkkiläiseen  mustahattufirmoihin, mistä olen luonnollisesti kieltäytynyt, sillä toimintatapa ei sovi moraaliini. Myös suomalaisissa firmoissa työskentelee mustahattuja. Uskon, että heitä on ympäri maailmaa, törmäät heihin esimerkiksi Upworkissa.

Viikonloppuna minut bännättiin enkkupediassa. 

Zache puolusti minua keskustelussa ja kertoi samalla oman näkemyksensä siitä, miten maksettuja muokkaajia kohdellaan enkkupediassa:

Against, Jjanhone has been transparent on her paid editing and easily well enough if the paid editing is allowed all. The negative side is that if you do so then you will be targeted by DIE-SPAMMER-DIE style editors and articles are flood flagged with Cleanup-PR and other problem templates without any actual review with the only reason that it was edited by a paid editor. [...] Also, a paid editor cannot remove those templates then the editor is required to ask for input from other users. However, it is not much else that the editor can do than start discussions that are felt as disruptive and Wikilawyering. --Zache (talk) 10:23, 26 August 2022 (UTC)

Jos kommentti meni yli hilseen, niin suomennan: jos ilmoitat maksetuista muokkauksistasi houkuttelet samalla paikalle joukon vapaaehtoisia muokkaajia, jotka vaikeuttavat työtäsi parhaansa mukaan esimerkiksi lisäämällä artikkeleihisi tägejä, joissa varoitetaan "tämä artikkeli sisältää maksettuja päivityksiä, joten se voi sisältää ongelmallista sisältöä". Voi sisältää, voi olla sisältämättäkin. Tägin lisääjät eivät aina perustele sitä, mikä artikkelissa on vialla, eivätkä ole innokkaita parantamaan artikkelia itse niin, että tägin voisi poistaa. Maksettu päivittäjä ei saa tällaista varoitusta itse poistaa, vaan hänen on pakko aloittaa keskusteluja, jotka voidaan sitten tulkita pikkumaiseksi wikipykäliin vetoamiseksi. 

Miksi Wikipediaan tarvitaan maksettuja päivittäjiä?

Wikimedia-liike haluaa saada lisää päivittäjiä erilaisilta osaamisalueilta. (Kaikki wikipedistit eivät tietenkään kaipaa hiekkalaatikolleen uusia tyyppejä.) Viimeisen vuoden aikana olen kouluttanut mm. yrityksiä, museoita, järjestöjä ja kirjastoja Wikipedian maksettuun muokkaamiseen. Maksettuihin muokkauksiin liittyvät ohjeet eivät siis koske vain yritysten työntekijöitä, vaan kaikkia, jotka käyttävät siihen työaikaansa. Jos Wikipediaa muokataan vain vapaa-ajalla, ja aiheista, jotka sattuvat silloin kiinnostamaan, moni tärkeä asia jää Wikipedian ulkopuolelle. 

Wikipedian vapaaehtoiset tekevät isoja valintoja, kun he päättävät, mitkä asiat ansaitsevat tai eivät ansaitse näkyyttä. Jos porukka on tavalla tai toisella vinoutunut (esim. miespuolisten / korkeakoulutettujen / englanninkielisten muokkaajien ylikorostunut osuus), enkkupedia ei kerro koko totuutta maailmasta.

Vinoumista huolimatta Wikipediaan luotetaan, ja sen sisältöjä hyödynnetään esim. Googlen, Amazonin, Metan ja Applen tuottamissa palveluissa. Olisi kaikkien etu, mitä useampi silmäpari pitäisi huolen siitä, että tiedot ovat oikein. Kaikilla ei ole välttämättä tähän aikaa vapaa-ajalla, joten miksei Wikipediaa voisi päivittää myös työajalla, jos se vain työnantajalle sopii. Ja miksei sopisi - näkyvyys Wikipediassa sataa yleensä myös työnantajan laariin.

Wikipedian tulevaisuus

Internet-jätit käyttävät jo nyt Wikipedian tietoja hyväkseen ja siihen heillä on täysi oikeus - kuka tahansa saa hyödyntää vapaaehtoisten tuottamaa sisältöä, myös kaupallisesti, kunhan käyttää alkuperäisiä lisenssejä. Kahdeksan vuotta sitten Wikipedia teki päätöksen, että maksetut muokkaukset ovat sallittuja, kunhan niistä ilmoitetaan, mutta enkkupedia ei ole mielestäni vieläkään onnistunut rakentamaan toimivaa tapaa siihen, miten maksetut ja vapaaehtoiset päivittäjät voisivat tehdä työtään rinnakkain.
 
Mitä tapahtuu, kun joku jäteistä keksii, että se voisi rakentaa toimivamman järjestelmän? Järjestelmän, joka toivottaisi kaikki muokkaajat tervetulleiksi, ja jossa olisi esimerkiksi työntekijöitä pitämässä huolen siitä, ettei kenenkään asiaansa vakavasti suhtautuvan muokkaajan työtä tarpeettomasti vaikeuteta. Tämä järjestelmä voisi vaikka nostaa Wikipedian viidennen peruspilarin ensimmäiseksi:

Säännöt on tarkoitettu noudatettaviksi, mutta niiden henki on kirjoitettua sanaa oleellisempi. Muokkaa siis artikkeleita rohkeasti, vaikket tuntisikaan sääntöjä läpikotaisin, ja luota terveeseen järkeen. Vaikka tavoittelemme täydellisyyttä, emme edellytä sitä. Älä pelkää möhliväsi.

 
Muoks. Tämä bloggaus on nyt käännetty englanniksi.