LinkedIn Suomessa - käyttäjät ja mainostaminen

Minulla on Somen kyselytunti -niminen tuote, jonka aikana asiakkaat voivat kysyä multa mitä vain someen liittyvää. Jos he kysyvät niin pahoja, etten heti osaa vastata, otan asiasta selvää.

Vastikään minulta kysyttiin sekä LinkedIn-mainoksista että siitä, ketkä LinkedIn:iä Suomessa käyttävät. Mainostyökalun avulla selvisi, että LinkedIn:iä käyttää parhaillaan 876 000 suomalaista.

Heidän ikäjakaumansa on seuraava:
18-24-vuotiaita 71 000
25-34-vuotiaita 125 000
35-54-vuotiaita 152 000
yli 55-vuotiaita 27 000.

Naisia palvelussa on miehiä enemmän:
272 000 vs 238 000.

Käyttäjistä 7000 on yksinyrittäjiä.

Muut työskentelivät organisaatiossa, joiden koko oli
1-10 henkilöä 31 000
11-50 henkilöä 45 000
51-200 henkilöä 41 000
201-500 henkilöä 40 000
501-1000 henkilöä 33 000
1001-5000 henkilöä 74 000
5001-10 000 henkilöä 29 000
yli 10 000 henkilöä 86 000

Nämä luvut näyttävät muuten vähän heittelevän riippuen siitä, minä päivänä palvelua käyttää. Tietysti käyttäjiä on voinut tulla lisääkin, mutta 3000 muutos alaspäin yhdessä päivässä tuntuu vähän kovalta.

LinkedIn kertoo myös käyttäjien työnantajan industryn, toimialan. Palvelun kieli on toistaiseksi englanti, joten en lähde näitä kääntäämään. Huomaa myös, että jokin ala, vaikka kirjastot, voi esiintyä useassa luokassa. Toimialat suuruusjärjestyksessä:

Government 100 000
High Tech 99 000

Manufacturing 95 000

Recreation, Travel & Entertainment 62 000

Corporate services 59 000

Education 57 000
Media 52 000
Consumer goods 50 000

Construction 44 000

Finance 39 000

Service Industry 39 000
Medical & Health Care 33 000
Transportation 26 000
Organization & Non-profit 24 000
Arts 22 000
Legal 5000
Agriculture 2000

Se, millaisessa asemassa LinkedIn-käyttäjät ovat työelämässä kerrotaan seuraavilla statuksilla.

Entry (eli vastikään työelämässä aloittanut) 172 000
Senior (vähän kokeneempi kaveri jo) 142 000
Manager 101 000
Owner 36 000
Director 35 000
CxO  (eli CEO, CMO, jne) 24 000
VP 19 000
Partner 13 000
Training (harjoittelija) 10 000
Unpaid (vapaaehtoistyöntekijä) 3 000

Se, mitä he työkseen tekevät, kerrotaan seuraavilla luokilla. Eli vaikka joku on töissä lakitoimistossa, hän voi hoitaa siellä HR-asioita.

Sales 52 000

Operations 41 000

Engineering 40 000

Entrepreneurship 36 000

Education 34 000

IT 33 000

Research 27 000

Media & communication 25 000

Arts & Design 25 000

Support 23 000

Program & project management 21 000

Consulting 20 000

Healthcare services 17 000

Administrative 17 000

Marketing 16 000

Finance 16 000

HR 10 000

Accounting 8000

Product management 8000

Business Development 7000

Quality Assurance 6000

Legal 6000

Community & Social Services 5000

Purchasing 5000

Real estate 2000

Military & protective services 2000

Entäs sitten ne mainokset, paljonko ne maksavat? No, jos vaikka tavoittelen kaltaisiani 35-54-vuotiaita konsultteja, joita LinkedIn:ssä on noin 1000, niin yhdelle klikille tulee hintaa 3,4€ ja jos taas haluaisin, että mainos näytetään "melkein" koko porukalle, hinta olisi noin 14€. Mainosten kieli on englanti, suomenkielisiä mainoksia alkoi vastikään myydä Fonecta, yksinoikeudella.

Ostikohan Iisalmi ylläolevan mainoksen Fonectalta?

MUOKS Aiheesta keskusteltiin eilen myös Twitterissä:

Mitä? Enkö voi tehdä suomenkielisiä mainoksia LinkedIniin? #mainonta #vääräkielinen

— Ulla Vilkman (@UllaVilkman) March 30, 2016

@UllaVilkman @PauliinaMakela @fonecta Kiintoisaa! Ainakin postausten promot toimineet viime aikoina suht kivasti.

— Essi Isomäki (@eisoma) March 30, 2016

Instagram muuttuu, apua!

Eilen Instagram-virtani oli täynnä kehotuksia ja pyyntöjä: jos haluat jatkossakin meidän päivitykset, tilaa nyt ilmoitukset päivityksistäni. Tähän sortuivat niin julkkikset, brändit, tavikset kuin someasiantuntijatkin.

Itse kuulun samaan koulukuntaan kuin vaikka City-lehti eli sen sijaan, että täyttää kännykkänsä ilmoituksilla kannattaa alkaa opettaa Instagramille sitä, mistä sinä tykkäät. Nuoret ovat tähänkin asti tykänneet lähes kaikista kavereidensa tekemistä päivityksistä ja kommentoineet ahkerasti suosikkiartistiensa päivityksiä. Meidän kannattaakin ottaa heistä mallia ja näyttää Instassa "enemmän lovee".

Toki voit yrittää sinnitellä toisinkin, eli muuta kännykkäsi asetuksia niin, ettei se päivitä automaattisesti Instagram-sovellusta tuoreempaan versioon. Mutta sitäkään en oikein viitsi suositella, sillä sillä tavalla menetät bugikorjaukset ja uudet ominaisuudet.

Yhteisömanagerit joukkoistamassa

Eilen oli taas #cmadfi-Twitter-chatin aika. Twitter-chateissa on tärkeää säännöllinen aika, jotta osallistujat eivät eksy, vaan tietävät aina, milloin seuraava chatti pidetään. #cmadfi-chatissa ajaksi tuli CMAD-tapahtumasta tuttu "kuun 4. maanantai" (CMAD:iahan vietetään aina joka vuoden 4. maanantai) ja tällä kertaa se oli vähän haasteellisesti pääsiäismaanantai. Se ei kuitenkaan estänyt chattia, johon osallistuttiin tällä kertaa myös keskeltä paluuliikennettä. :)

Chatissa puhuttiin siis siitä, miten joukkoistaminen onnistuu, miten saadaan ihmiset jakamaan viestiä, osallistumaan, parantamaan muiden ideoita ja miten joukkoistamisen onnistumista voi mitata. Luen kooste tästä:

PS. Storifysta on tullut uusi versio, Storify 2, joka on tarkoitettu brändeille ja julkaisijoille. Voit tutustua siihen täällä.

Vaikuta #CMADFI-tapahtuman kokoon!

Yhteisömanageri on kohtuullisen tuore ammatti, ja aika harva työskentelee vielä kyseisellä nimikkeellä. Ensi vuonna vietämme kuitenkin jo CMADFI-tapahtuman 5-vuotissyntymäpäivää. Julkaisen piakkoin sen, missä sitä juhlimme. Tuleva tapahtumapaikka mahdollistaa tapahtuman kasvattamisen (Jyväskylän yliopistolla Martti Ahtisaari -sali veti 300 henkilöä ja paikalle tuli noin 250 henkeä), ja mietin miten sen tekisin. Liian isoa tapahtumasta ei kannata tehdä, mutta olisi kiva, jos mahdollisimman moni yhteisömanageri tapahtumaan löytäisi. Uusi tavoitteeni onkin, että puolet Suomen yhteisömanagereista saapuu paikalle. Miten se "puolet" sitten mitataan?

Olen perustanut yhteisömanagereille kaksi ryhmää. LinkedIn:ssä meidät löytää nimellä "CMF - Community Managers in Finland" ja kyseisessä ryhmässä on 380 henkilöä. Facebookissa taas muutin alunperin CMADFI 2014 -tapahtuman suunnitteluryhmänä toimineen ryhmän nimeksi Yhteisömanagerit, ja siinä ryhmässä on nyt 485 henkilöä. Ryhmissä on mahdollisuus keskustella kollegoiden kanssa ajankohtaisista asioista, vinkata työpaikoista ja pyytää apua. Tällä hetkellä Facebook-ryhmä on vilkkaampi, mutta myös LinkedIn:iä kannattaisi hyödyntää.

Em. ryhmissä on siis keskimäärin 432 henkilöä ja jos tavoittelen heistä puolia, ensi kerralla paikalle mahtuisi 216 yhteisömanageria. Heidän lisäkseen paikalle tulee vielä puhujat ja järjestäjät (joita oli noin 50 tänä vuonna), eli yhteensä 266.

Jos haluat kasvattaa maksimimäärää tuosta, voit vaikuttaa asiaan näin:

• liity em. ryhmiin ja ala hyödyntää tarjolla olevaa kollegaverkostoa
• vinkkaa ryhmistä yhteisömanageritutuillesi
• jaa tätä blogikirjoitusta

Ensi viikon maanantaina, pääsiäismaanantaina, on muuten hyvä tilaisuus jutella yhteisömanagereiden kanssa talkoistamisesta. Bloggasin chatin kysymykset jo viime viikolla.

Mikä on Suomen suurin haaste? Sano sinä!

Osallistuin eilen Sitran järjestämään työpajaan Jyväskylässä. Se liittyi pari viikkoa sitten aloitettuun #sanosinä #ratkaisu100 -ideakilpailuun, jossa etsitään ensin Suomen suurinta haastetta ja ensi syksystä alkaen ratkaisuja siihen. Ensi vuonna ratkaisuja etsitään noin kymmenessä tiimissä, joita Sitra tukee ja sparraa erilaisin tavoin ja itsenäisyyspäivän alla voittaja palkitaan. Palkintoa ei voi syyttää vaatimattomaksi: voittajatiimille annetaan miljoona euroa, jota he voivat käyttää ratkaisunsa eteenpäinviemiseen.

Tässä vaiheessa kuitenkin etsitään sitä isointa ja tärkeintä ongelmaa. Ajattelin ennen tapahtumaa sitä, että ongelma voisi olla se, miten kasvatamme vientiä ja ratkaisuksi ajattelin viime viikon Wikipedia-työpajojen innoittamana sitä, että voisimme kirjoittaa enemmän suomalaisista innovaatioista, yrityksistä, vetovoimatekijöistä ja merkkihenkilöistä englanninkieliseen Wikipediaan, joka on maailman 7. luetuin nettisivu. Miksi emme hyödyntäisi ilmaista näkyvyyttä? (Kirjoitan asiakkaideni puolesta enimmäkseen suomenkieliseen Wikipediaan, mutta olen kirjoittanut myös englanninkieliseen ja ruotsinkieliseen Wikipediaan).

Jyväskylän tapahtumalle oli annettu teemaksi resurssiviisaus ja saimme kuulla kaksi aiheeseen liittyvää alustusta, jotka pistivät ajattelemaan mm. kierrätystä, onnellisuutta ja lasten kasvattamista. Koska maanviljelijät ja heidän ahdinkonsa on viime aikoina ollut kovasti pinnalla, mietin, voisimmeko keksiä kilpailun avulla ratkaisun, jossa viljelystä tulisi tuottavaa ilman tukiakin, voisiko meillä syntyä sellainen innovaatio, joka ratkaisee samalla koko maailman ruuantuotanto-ongelmat? Mekin syömme tölkkiruokaa tänään siksi, että Napoleon järjesti 1800-luvun alussa ideakilpailun, jossa mietittiin sitä, miten armeijan ruoka saadaan säilymään pitkään.

Monien ehdotusten joukosta tiimimme valitsi lopulta haasteen, jonka Seija Kiiskilä kiteytti sanaksi VASTUUTTOMUUS: me kaikki kyllä tiedämme, millainen ekologinen ja kestävä elämäntapa on, ja mitä itse kukin voi tehdä sen eteen, että myös tulevilla sukupolvilla on elinkelpoinen maailma. Ongelma on se, ettemme välitä ja kanna asiasta henkilökohtaista vastuuta.

Sano sinä -kiertue jatkuu huomenna Helsingissä ja ensi maanantaina Oulussa. Oulun tilaisuuteen, jossa teemana on teknologia, voi luonnollisesti osallistua myös etänä. Ja vaikket työpajoihin pääsisikään, niin sinäkin voit vaikuttaa siihen, mikä ongelma lopulta tulee valituksi. Täältä löydät annetut ehdotukset (Jyväskylän ehdotukset ovat vihreitä palloja). Voit antaa hyville haasteille pisteitä tai ehdottaa itse uusia aiheita. Loppukeväällä 25 hengen raati kokoontuu muutamaksi päiväksi käymään haasteita läpi ja miettimään sitä, mikä niitä yhdistää. He valitsevat 3-5 haastetta, joista me saamme äänestää omat suosikkimme. Juttelin eilen kilpailun järjestäjille, että he olivat kyllä aika ovelia: nyt me eiliseen työpajaan osallistuneet 50 henkilöä "joudumme" seuraamaan kaksi vuotta, miten kilpailussa käy. Ja ehkä osa meistä jakaa tietoa myös omissa verkostoissaan. :)

Juttelin sitralaisten kanssa myös yhteisömanageroinnista, jota tällainen suuri joukkoistushanke tietysti vaatii. Päätimme, että seuraavan #cmadfi-chatin aihe on joukkoistus ja mietimme siihen joukolla kysymykset (lue: minä pääsin joukkoistamaan livenä). Tässä ne ovat:

Parin viikon päästä #cmadfi-Twitter-chatin aiheena on #joukkoistus, tuutko mukaan? #joukkoistaminen pic.twitter.com/dvyse8jioi

— CMAD Finland (@cmadfi) March 14, 2016

Koska kuukauden neljäs maanantai osuu tällä kertaa pääsiäismaanantaille, voit halutessasi myös aikatauluttaa vastauksesi etukäteen ja lukea tiistaina koosteesta, mitä muut vastasivat.

Chattiin osallistutaan näin:

• seuraa chattia Twitter-haun kautta
• muista laittaa jokaiseen twiittiisi chatin tunnus #cmadfi
• aloita twiittisi vastauksen numerolla (V1, V2, ...), jotta chattia on helpompi seurata ja kooste on helpompi tehdä
• jos aikataulutat vastauksesi, pidä huoli, että vastauksesi tulevat kysymyksen jälkeen, ei ennen sitä. Eli K2-kysymykseen (14.10) vastataan välillä 14.11-14.19.

Alla vielä cmadfi-häsän uusimmat twiitit:

#cmadfi Tweets

Miten yliopistotutkijat voivat hyödyntää somea

Pidin eilen "vartin" alustuksen siitä, miten yliopistotutkijat voisivat käyttää sosiaalista mediaa. No, oikeasti en matskua ihan vartissa käynyt läpi, sillä halusin, että käymme 45 minuutin keskustelut esityksen lomassa, ei vasta sen jälkeen.

Yksi asia, jonka nostin esiin oli se, pitäisikö yliopiston, joka on täynnä eri alojen asiantuntijoita, kiinnostua enemmän siitä, mitä sen edustamista aiheista kerrotaan Wikipediassa, kuin siitä, miten paljon sillä on seuraajia eri somepalveluissa. Kyselin samaa myös somessa ja etenkin Twitterissä aiheesta syntyi keskustelua.

Kerrohan, miksi niin moni organisaatio unohtaa somepaletistaan Wikipedian?#somefi #Wikipediafi pic.twitter.com/P0AQslN8Ef

— Johanna Janhonen (@jjanhone) March 7, 2016

Kun jostain asiasta etsii tietoa, luultavasti aloittaa Googlesta, joka käyttää hyväkseen Wikipedian tietoja nostamalla aihetta käsittelevän artikkelin muiden somesivujen yläpuolelle, mutta myös omassa tietolaatikossaan.

En tiedä, miten ja mistä tuo Merkittävät alumnit -sisältö tuohon laatikkoon tulee, mutta saattaa olla, että siinäkin käytetään Wikipedia-sisältöjä.

Mistä muusta sitten puhuin? Kurkkaa tästä:

Yliopistotutkijat somessa from Johanna Janhonen

...ja kerro sitten, millaisia hyviä #tiedesome-caseja sinulla on taskussa. Mun keräämät caset löydät Pinterestistä.