Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin Suur-Jyväskylän Lehdessä 8.1.14.
Suomen kansa on jakautunut Tilastokeskuksen mukaan kahtia: toiseen osaan (51%) kuuluvat ne, jotka ovat viimeisen 3 kuukauden aikana käyttäneet sosiaalisen median palveluita (jo 37 % suomalaisista käyttää somea joka päivä). Sähköpostin suhteen ero onkin jo paljon pienempi: vain 17 prosenttia 16-74-vuotiaista ei ole kolmeen kuukauteen sähköpostia käyttänyt. Eniten somessa viihtyvät nuoret, naiset, pääkaupunkiseutulaiset sekä korkeasti koulutetut.
Some alkaa siis olla monelle jo tuttu juttu ja erilaisia some-palveluita käytetään sujuvasti niin tietokoneilla kuin mobiililaitteillakin. Itse hankin vastikään suomalaisen Jollan, johon olen nyt asennellut erilaisia sovelluksia – ja ihmetellyt sitä, mihin kaikkeen aika oikeasti riittää. Statuspäivityksiä pitäisi kirjoitella ainakin Facebookiin, Twitteriin, LinkedIn:iin, Google+:aan, pitäisi ylläpitää blogeja, latailla kuvia, videoita ja mikrovideoita (siis muutaman sekunnin mittaisia pätkiä, eihän kellään kai ole enää aikaa parin minuutin videoita katsoa?), seurata tuttujen päivityksiä ja kuratoida (eli kerätä talteen) niistä parhaimmat erilaisten palveluiden avulla, vastata saatuihin kommentteihin ja käydä vielä erinäisiä keskusteluja ammattiin ja harrastuksiin liittyvissä ryhmissä ja mobiileissa chattipalveluissa sekä tietysti tutustua uusiin palveluihin ja sovelluksiin. Huh! Ei ihme, että jopa Cheek tarvitsee parin viikon some-tauon.
Lohdutukseksi totean, että pakkohan ei ole kuin kuolla ja some-palveluistakin voi valita omiin tarpeisiin ja viehtymyksiin parhaiten soveltuvat. Valita voi myös sen, miten paljon aikaa kullekin palvelulle antaa – ehkä uuden vuoden kunniaksi voisi jopa tehdä itselleen lukujärjestyksen: vartti facebookkailua aamuin illoin, puoli tuntia tviittailua ajankohtaisohjelman taustakanavana, perjantaisin kurkistus LinkedIniin ja odotteluhuvitukseksi YouTube-videoita tai Pinterestin selailua. Markkinointiyritys Kurio kyseli vastikään some-ammattilaisilta ennustuksia tämän vuoden trendeistä. Hekin toivat esiin sosiaalisen median pirstaloitumisen ja neuvoivat markkinoijia pitämään silmällä erityisesti Instagram-kuvapalvelua, Twitteriä ja YouTubea.
Minulle tämän vuoden uusi juttu on vanha tuttu Wikipedia. Aloitin nimittäin viime viikolla Wikimedia Suomen hallituksessa ja yksi mielenkiintoisimmista tehtävistämme on tehdä Wikipediasta hauskempi ja ystävällisempi paikka. Se ei tietysti pelkällä hallitustyöllä onnistu, mutta toivottavasti saamme suuren yleisön mukaan tempaukseen. Mietipä siis sitä, mahtuisiko sinun uuteen lukkariisi vähän wikipedittelyä tai ystävällisen ilmapiirin viljelyä netissä.
Suomen kansa on jakautunut Tilastokeskuksen mukaan kahtia: toiseen osaan (51%) kuuluvat ne, jotka ovat viimeisen 3 kuukauden aikana käyttäneet sosiaalisen median palveluita (jo 37 % suomalaisista käyttää somea joka päivä). Sähköpostin suhteen ero onkin jo paljon pienempi: vain 17 prosenttia 16-74-vuotiaista ei ole kolmeen kuukauteen sähköpostia käyttänyt. Eniten somessa viihtyvät nuoret, naiset, pääkaupunkiseutulaiset sekä korkeasti koulutetut.
Some alkaa siis olla monelle jo tuttu juttu ja erilaisia some-palveluita käytetään sujuvasti niin tietokoneilla kuin mobiililaitteillakin. Itse hankin vastikään suomalaisen Jollan, johon olen nyt asennellut erilaisia sovelluksia – ja ihmetellyt sitä, mihin kaikkeen aika oikeasti riittää. Statuspäivityksiä pitäisi kirjoitella ainakin Facebookiin, Twitteriin, LinkedIn:iin, Google+:aan, pitäisi ylläpitää blogeja, latailla kuvia, videoita ja mikrovideoita (siis muutaman sekunnin mittaisia pätkiä, eihän kellään kai ole enää aikaa parin minuutin videoita katsoa?), seurata tuttujen päivityksiä ja kuratoida (eli kerätä talteen) niistä parhaimmat erilaisten palveluiden avulla, vastata saatuihin kommentteihin ja käydä vielä erinäisiä keskusteluja ammattiin ja harrastuksiin liittyvissä ryhmissä ja mobiileissa chattipalveluissa sekä tietysti tutustua uusiin palveluihin ja sovelluksiin. Huh! Ei ihme, että jopa Cheek tarvitsee parin viikon some-tauon.
Lohdutukseksi totean, että pakkohan ei ole kuin kuolla ja some-palveluistakin voi valita omiin tarpeisiin ja viehtymyksiin parhaiten soveltuvat. Valita voi myös sen, miten paljon aikaa kullekin palvelulle antaa – ehkä uuden vuoden kunniaksi voisi jopa tehdä itselleen lukujärjestyksen: vartti facebookkailua aamuin illoin, puoli tuntia tviittailua ajankohtaisohjelman taustakanavana, perjantaisin kurkistus LinkedIniin ja odotteluhuvitukseksi YouTube-videoita tai Pinterestin selailua. Markkinointiyritys Kurio kyseli vastikään some-ammattilaisilta ennustuksia tämän vuoden trendeistä. Hekin toivat esiin sosiaalisen median pirstaloitumisen ja neuvoivat markkinoijia pitämään silmällä erityisesti Instagram-kuvapalvelua, Twitteriä ja YouTubea.
Minulle tämän vuoden uusi juttu on vanha tuttu Wikipedia. Aloitin nimittäin viime viikolla Wikimedia Suomen hallituksessa ja yksi mielenkiintoisimmista tehtävistämme on tehdä Wikipediasta hauskempi ja ystävällisempi paikka. Se ei tietysti pelkällä hallitustyöllä onnistu, mutta toivottavasti saamme suuren yleisön mukaan tempaukseen. Mietipä siis sitä, mahtuisiko sinun uuteen lukkariisi vähän wikipedittelyä tai ystävällisen ilmapiirin viljelyä netissä.
No comments:
Post a Comment
Kiva kun kommentoit! Voit kommentoida myös anonyymisti, mutta spammikommentit poistetaan heti kun ehditään.