Pages

Monday, June 12, 2023

Ikigaista Käärijään, tekoälystä elävään perintöön - kirjoittaja inspiroituu

Joku aika sitten keksin alkaa blogata Instagramiin tekemistäni photodumpeista. Kuvatekstejä vähän laajentamalla uusi bloggaus syntyy varsin kivuttomasti ja nyt harmittelen - miksen ole keksinyt tätä aiemmin! Minä, joka aina saarnaan sisältöjen kierrätyksestä!

Nämä kuvat julkaisin 31.5. ja kyseessä oli yritystilini 3000. julkaisu. Iloitsin siitä, että etappipostaukseeni sattui muodoksi juuri kuvakooste, joita olin alkanut postata tililleni keväällä 2022. 

Koosteessa kerroin erityisesti viime aikojen kirjoituksistani ja minua inspiroineista asioista.

 💔 Suur Jyväskylän Lehden kolumni sai alkunsa kysymyksestä: miksi joku pitää Facebookissa kavereinaan ihmisiä, joille ei jaa koskaan mitään? Sehän on kiusaamista! Viime viikolla kerroin kolumnistani myös blogissani testatessani millaisen kolumnin tekoäly kirjoittaisi samasta teemasta.


🌺 Innostuin kirjoittamaan vuosien tauon jälkeen päiväkirjaa Marimekon Unikko-vihkoon. Marimekon vihkoja käytin päiväkirjoihini nuoruudessani, joten paluu vanhaan tuntui luontevalta. Inspiraatiota päiväkirjaan sain myös Johanna Berlinin Kirjoituskarnevaalit-kurssista, johon osallistuin tänä keväänä netissä. Viimeisellä kerralla teimme kirjoittamiseen liittyviä lupauksia ja minä lupasin tehdä kirjoittamisestani entistä säännöllisempää. Olen kirjoittanut päiväkirjamerkintöjä jo vuosia kalenteriini, mutta päiväkirjassa on enemmän tilaa ajatuksille ja vapaus kirjoittaa välillä pitkästi, välillä lyhyesti. 

 🌍 Taiwanissa pitämästäni Wikipedia-työpajasta olenkin jo kertonut, koosteessa näytin myös sieltä saamani kuvaterveiset.

🗞️ Yvonne Johanna Berlinistä puheenollen, viime viikolla julkaistiin toinen hänen päätoimittamansa Luovuustilassa-lehti

💛 Itse kirjoitin lehteen haastattelun kultaajamestarityöparista Raimo Snellman & Mikko Snellman. Kun Raimo aloitti kultaajana, Suomessa oli vain yksi kultaajamestari jäljellä. Hän on osallistut ammatin säilyttämiseen kouluttamalla muita kultaajia. Mikon kanssa hänellä synkkasi niin hyvin, että hän jäi töihin Raimon yritykseen. Nykyään kultaajamestareita on Suomessa kymmenkunta, joten ammatin säilyminen on jo vähän vakaammalla pohjalla.

✴️Toinen Luovuustilassa-juttuni käsitteli Japania ja ikigaita, blogistani löydät tuon jutun taustoituksen kera.


 🏋️Omaa ikigaitaan on miettinyt myös Anni Arvaja (ent. Vuohensilta), joka kertoi elämänmuutoksestaan Trendi-lehdessä. Hän huomasi, että Hydraulic Press Channel oli oikeastaan Laurin unelmaa ja vuosi vuodelta  työskentely kanavan eteen tuli vaikeammaksi ja lopulta hän erosi kanavalta mutta myös miehestään. Omien arvojen vastaisesti eläminen on rankkaa, joten niitä kannattaa välillä pysähtyä miettimään. Materia ei tuo onnea, huomasi Anni.

 ⛱️ 1990-luvun aurinkolomasta Turkkiin kertoo Aftersun - päivämme auringossa. Hesari kirjoitti juuri, että elokuvasta on tullut Suomessa yllätyshitti, se menestyy täällä paremmin kuin muissa Pohjoismaissa. Elokuva on ihastuttanut myös suomalaisia kriitikoita, muun muassa Hesari antoi sille viisi tähteä. Ja olen ihan samaa mieltä, elokuva oli huikea kokemus! Elokuvassa ei tapahtunut näennäisesti paljoa, mutta sen jälkeen huomasi nähneensä enemmän kuin tajusi ja elokuvassa riitti mietittävää pitkäksi aikaa. Vau! 

 💚 Käärijä-lovestakin olen ammentanut. Seurasin hänen juhlakonserttiaan Yleltä ja olin onnellinen siitä, ettei "paidaton riehuja" ole mikään yhden hitin ihme, vaan hänen tuotannostaan löytyy tosi paljon huikeita biisejä. Ihailen myös tapaa, jolla hän toi vanhan henkilöbrändinsä uuden rinnalle, Häärijä eli "paidaton kiehuja" on kerrassaan nerokas. Hänen ansiostaan myös Käärijän vanhat musiikkivideot toimivat kympillä, vaikkei niissä olekaan sitä tuttua vihreää boleroa.

Käärijä osaa paitsi brändäyksen myös tarinankerronnan. Esimerkiksi lomamatkalta tuotu Frank-flamingo (uimarengas) seikkaili ensin Käärijän somessa ja sittemmin myös Tavastian keikalla. Vau! Myös ystävyys Bojanin kanssa on tuottanut hauskoja somesisältöjä Tavastia-vierailun lisäksi.


Tutkiessani englanninkielisen Wikipedian lukukertoja huomasin, että Loreeniin verrattuna Käärijän kansainvälinen kiinnostus on tippunut loivemmin ja tällä hetkellä Käärijä kiinnostaakin Loreenia enemmän. 

📸 Tein keväällä vertailun ilmaisilla tekoälypalveluilla tehdyistä kuvista. Tein bloggaukseen päivityksen, eli kokeilin, saanko samoilla prompteilla jotenkin erilaisia kuvia, ovatko palvelut kehittyneet muutamassa kuukaudessa. Todennäköisesti toistan testin syksyllä.

📸  Kuvat ovat tapetilla myös elävää kulttuuriperintöä ikuistavassa kilpailussa, jonka Wikimedia Suomi , Euroopan kulttuuriympäristöpäivät , Suomen Kotiseutuliitto ja Museovirasto järjestävät yhdessä. Jos haluat uutta inspiraatiota, niin tutustu kisaan. Tututkin asiat kun alkaa nähdä ihan uusin silmin, kun vaihtaa näkökulmaa ja alkaa bongailla suomalaisia perinteitä kuten pesäpallosta vanhojen tansseihin, salmiakista räsymattoihin, mölkystä mämmiin, vaivaisukoista perinneneuleisiin ja niin edelleen.

Jo aihe-ehdotusten silmäily on inspiroivaa ja silmiä avaavaa - tätäkö elävä perintö on, eihän sitä tule arjessa ajatelleeksi!  

Inspiroivaa alkukesää!

2 comments:

  1. Olipas kattava posti, aiheita riitti. Ja monta itsellekin tarkempaa lukemista nappaavaa kappaletta, Hydrauliccia oon katsonut vain pari kolme vastaan tullutta pätkää, mutta ihmisiä ja elämää on näemmä sielläkin takana. Taiwan pisti heti silmään kun käytiin siä 2016, atk-ihmisenä tekoäly herättää heti huomion, vaikka oonkin ollut laiska lähtemään siihen. Kävin 2018 parin päivän koneoppimiskurssin ja blogiin yhden korrelointijutun tein Ouran datasta, mutta nämä uudet jutut on jääneet seurustelun ja yhdes lautapelailun jalkoihin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos kivasta kommentista Timo! Harmittavasti se oli jäänyt multa huomaamatta, mutta parempi myöhään :).

      Delete

Kiva kun kommentoit! Voit kommentoida myös anonyymisti, mutta spammikommentit poistetaan heti kun ehditään.