Pages

Wednesday, October 31, 2018

Mitä somepalveluja työikäiset käyttävät päivittäin?

Olen jakanut DNA:n viime kevään Digibarometriin perustuvia infograafeja suomalaisten somen käytöstä, viimeksi kuvion siitä, mitä somepalveluita suomalaiset käyttävät päivätasolla eniten.

Carita Mattsson kommentoi tulosta LinkedInissä näin:

Kyselytutkimuksen tulos voisi näyttää hyvinkin erilaiselta mikäli se olisi ikäryhmittäin, koska nuoret käyttävät eri somepalveluita kuin keski-ikäiset - puhumattakaan ikäihmisistä.

Kommentti ei jättänyt minua rauhaan, vaan päätin tehdä uuden grafiikan, jossa olen erotellut ikäryhmät kolmeen osaan:

  • nuoret (15-24-vuotiaat)
  • työikäiset (25-64-vuotiaat) ja
  • eläkeläiset (65-74-vuotiaat). 
Kiitos kommentista Carita!


Edelliseen kuvaan verrattuna tässä työikäisiin keskittyvässä kuviossa ei ihan kauheasti eroja ole, mutta kun tutkit noita somepalvelukohtaisia pylväsdiagrammeja huomaat, että nuoret käyttävät somea hyvin eri tavalla kuin vanhemmat.


Työikäiset somessa päivittäin 2018 DNA by jjanhone

Mitäs sanot, yllätyitkö jostain?

Monday, October 29, 2018

Kootut vinkit työnhakijalle someen

Olen antanut tänä vuonna pari haastattelua siitä, miten sosiaalista mediaa voi hyödyntää työnhaussa:

Kymen Sanomat

ja eilen Ylen uutisissa julkaistuun juttuun, jossa muuramelainen Mikko Puttonen kertoi siitä, miten some auttoi hänet unelma-ammattiin maailmalle:

Olen kirjoittanut teemaan liittyen myös Suur-Jyväskylän Lehden kolumneissani:

Koska näihin juttuihin eivät ole (tietenkään) kaikki ajatukseni mahtuneet, ajattelin hyödyntää loput vastaukseni blogissani.

Somen voima työnhaussa on siinä, että sen avulla voit päästä kiinni piilotyöpaikkoihin, pitkän hakijajonon ohitse. Kun olet aktiivinen somessa voit ohittaa sellaisetkin hakijat, jotka ovat taidoiltaan sinua parempia, mutta jotka eivät kehtaa tuoda itseään esiin.  Oman osaamisen esittely on suuressa määrin viestintää ja markkinointia, joten näitä taitoja kannattaa kehittää ja poisoppia häpeästä ja turhasta vaatimattomuudesta, joka tuntuu olevan suomalaisten kansallistauti. Tilastokeskuksen tutkimustenkin mukaan vain noin 3 % suomalaisista tuottaa someen sisältöjä päivittäin!


Mitä somepalvelua työnhakijan kannattaa käyttää?


Se, mitkä kanavat kenellekin toimivat riippuu sekä hakijan persoonasta että toimialasta.
  • LinkedInissä on yli miljoona suomalaista ja heidän joukossaan on paljon erityisesti korkeakoulutettuja. 
  • Twitteristäkin löytyy paljon asiantuntijoita ja 
  • Facebookissa taas on paljon mielenkiintoisia ammatillisia ryhmiä. 
  • Omaa osaamistaan voi esitellä myös blogissa, videoilla, kuvilla tai vaikka diaesityksillä. 



LinkedIn on näistä palveluista vanhin ja tunnetuin työsometteluun käytetty väline. Se eli pitkään hiljaiseloa ja sitä käytettiin ns. käyntikorttivarastona ja netti-cv:nä, mutta nykyään siellä käydään paljon aktiivisia keskusteluja. Se on erikoistunut ammattimaiseen verkostoitumiseen ja sinne on helppo kerätä myös suositukset, mutta siellä käydään myös paljon mielenkiintoisia työhön liittyviä keskusteluja. LinkedIn toimii hyvin etenkin korkekoulutusta vaativilla aloilla ja jo se, että tunnet oikeita ihmisiä LinkedInissä voi auttaa sinua saamaan työn. On myös yrityksiä, jotka ilmoittavat avoimista työpaikoistaan vain LinkedInissä - ihmiset, jotka eivät ole siellä, eivät ole hakijoina kiinnostavia.

Työnhakijan oma henkilöbrändi

Työntekijälähettiläät kertovat työstään, osaamisestaan ja työnantajastaan somessa omilla kasvoillaan, persoonaansa esiin tuoden, mutta ennen kaikkea vapaaehtoisesti. Se, että on onnistunut keräämään verkoston tai yleisön ihmisistä, joita kiinnostaa seurata jonkun tietyn alan asioita voi olla valtava etu ja erottautumistekijä rekrytointitilanteessa. Uuden työntekijän lisäksi työnantaja saakin myös uuden yleisön, joka kuulee siitä, mitä yrityksessä tapahtuu.

Erottuakseen muista oman alan ammattilaisista omaan henkilöbrändäykseen kannattaa satsata samalla tavalla kuin ennen valmistauduttiin työhaastatteluun: huolella! Miten pukeudun, mistä asioista puhun, voinko hyödyntää olemassa olevia verkostojani?



Työnhakijan kannattaa tehdä itselleen henkilökohtainen somestrategia. Siinä mietitään hakijan henkilöbrändiä eli sitä, mistä asioista hänet tuttavapiirissä tunnetaan (ja mistä hän haluaisi olla tunnettu) ja miten näitä asioita voisi kertoa isommalle yleisölle mielenkiintoisesti ja tehokkaasti.

Mitä hyötyä somesta on työnhakijalle?

Saat vinkkejä piilotyöpaikoista

Tuomas Enbuske sanoi jokunen vuosi sitten, että Facebookiin ei tietenkään tarvitse kuulua, mutta jos tekee töitä, niin silloin tarvitsee. Ajatuksessa on vinha perä. Sosiaalisen median avulla työnhakija pysyy tuttaviensa mielessä ja kun heille tulee vastaan työpaikka, joka voisi sopia tutulle työnhakijalle, he voivat vinkata siitä tutulleen. Työttömän ei enää tarvitse olla "poissa silmistä, poissa mielestä".

Opit nykyaista työskentelyä

Verkoston avulla ihmiset voivat kehittää omaa osaamistaan ja pysyä ns. ajan hermolla siitä, mistä alan ihmiset puhuvat ja mikä heitä kiinnostaa. Aiemmin jotkut välttivät sähköpostia tai kännykkää, mutta pian voi olla hyvin hankalaa selvitä työelämästä ihan ilman somea tai ymmärrystä siitä, miten se toimii. Tekniikka ja Talous -lehden kolumnisti Perusinsinööri kirjoitti viime vuonna hienosti: ennen vanhaan oli tärkeää hallita kymmensormijärjestelmä., mutta nyt johtajan pitää osata esiintyä luontevasti videolla. Uusi aika vaatii uusia kykyjä ja uudenlaista rohkeutta pistää itsensä peliin.


Työnhaku voi onnistua nopeasti, mutta siinä voi mennä pitkäkin aika. Työnhakuaika kannattaa siksi ainakin osittain käyttää itsensäkehittämiseen.

Somevinkkejä työnhakijalle

Somehauissa nousevat esiin niiden käyttäjien profiilit, jotka ovat osanneet käyttää oikeita avainsanoja ja titteleitä ja jotka ovat tehneet profiilistaan mielenkiintoisen. Myös se, kenen kanssa olet verkostoitunut, ketkä jakavat tai kommentoivat postauksiasi tai keneltä olet saanut suosituksia esimerkiksi LinkedInissä voi vaikuttaa löydettävyyteesi ja sitä kautta työpaikan saantiin.



Somessa ollaan yleensä myös aika positiivisia ja liiallista valittamista vältetään. Haluaako joku palkata ihmisen, joka valittaa ja möykkää somessa ja vetää herneitä nenään milloin mistäkin? LinkedInissä tehdään statuspäivityksiä samaan tapaan kuin Facebookissa, mutta siellä ei juuri jaeta perhe- tai harrastuskuulumisia, vaan keskitytään työelämään.

Työnhakijat eivät lain mukaan saa googlata työnhakijaa, joten työnhakijan kannattaa antaa siihen erikseen lupa: "Olen LinkedInissä ja Twitterissä, tässä linkit profiileihini." Käytännössä googlaus lienee hyvin yleistä. Headhunttauksessa ei ole olemassa avointa työpaikkaa, jota työnhakijat voisivat hakea, joten silloin on luvallista "tutustua alan tarjontaan" myös googlaamalla. Someprofiilit ja -sisällöt kertovat osaajasta paljon enemmän kuin pelkkä hakukirje. Työnantaja voi vaikka miettiä, sopiiko jonkun ihmisen sometustyyli tai somessa esiin tuomat arvot heidän brändiinsä. Sitä ei kannata pelätä, sillä kenenkään ei kannattaisi työskennellä työpaikassa, jonka arvot ovat ristiriidassa omiin arvoihin nähden.

Somessa ei kannata jakaa salaisuuksia. Jos olet epävarma, mieti sitä, millaisia asioita haluaisit esitellä työpaikan tai kaupan ilmoitustaululle.

**************

Minä olen muuten ollut itse työnhaussa jo lähemmäs kymmenen vuotta! Ensin silloin, kun jäin työttömäksi Jyväskylän Nokialta, sittemmin konsulttina ja yrittäjänä myydäkseni omia palveluitani. Jos haluat minulta vinkkejä omaan työnhakuusi tai henkilöbrändäykseesi, osallistu synttärikilpailuuni, jossa jaan tunnin verran osaamistani tällä kertaa jo 8 voittajalle.

Piilotettu aarre täyttää ensi kuussa jo 8 vuotta ja arpoo sen kunniaksi 8 voittajalle tunnin osaamistani, jaossa esim. #henkilöbrändi-vinkkejä ja tynkäartikkeleita Wikipediaan. Osallistu itse tai vinkkaa tutulle!https://t.co/mYcln1gaxu#somefi pic.twitter.com/lz2UkvvuaC

Friday, October 19, 2018

Jokapäiväiset somepalvelumme

Olen julkaissut blogissani infografiikat, jotka kertovat mitkä ovat Suomen käytetyimmät somepalvelut ja mitkä niistä ovat käytetyimpiä viikkotasolla. Nyt on vuorossa sarjan kolmas ja viimeinen osa, jossa tutkitaan päivittäin käytetyimpiä somepalveluita. Tiedot perustuvat DNA:n keväällä tekemään digibarometriin.

Se, mitä käytetään "joskus" ja mitä käytetään joka viikko ovat vähän eri asioita ja siksi tällä kertaa katsotaan sitä, mitkä somepalvelut kuuluvat suomalaisten arkeen.

Suomalaiset somessa päivittäin 2018 DNA by jjanhone






Kuten twiittasin, minusta on hieman yllättävää, että Pinterestissä on enemmän suomalaista pöhinää päivittäin kuin LinkedInissä. Onko infografiikassa jotain, joka yllättää sinut? 

Sunday, October 14, 2018

Pieni ja pippurinen - kuka somessa rockaa?

Kuten melkein kaikki kouluttajat, minäkin räätälöin koulutusmatskuni yleisön mukaan. Teen usein kyselyjä etukäteen, mietin yleisön ongelmia ja miten ne voisi ratkaista ja poimin esityksiini esimerkit, jotka uppoavat heidän toimintaympäristössään. Siksi pidän avoimia koulutuksia kaikista haasteellisimpina, sillä niihin voi osallistua kuka vain, ja siksi on vaikea löytää esimerkkejä, joihin kaikki eri alojen toimijat voisivat samaistua. Viime viikolla kävin Kivijärvellä pitämässä "somen peruskoulutusta" alueen yrittäjille Digipolku-hankkeen kautta ja valmistautuessani koulutukseen pyysin apua verkostoiltani: antakaa vinkkejä yrityksistä, jotka ovat somessa "kokoaan isompia".

Murusesta olen kuullut monesti ennenkin, mutta kun kurkkasin Murusen Facebook-sivua, yllätyin vähän: sivua ei oltu päivitetty syyskuussa vielä kertaakaan. Kesän päivityksistä eniten tykkäyksiä sai tämä ja arvelin sen suosion selittyvän osaltaan tuolla tunteikkaalla runolla, joka sopii kesään ja elämän alkuun:




Kun ihmettelin Kivijärvellä sitä, miksei Murunen postaile enempää, minulle kerrottiin, ettei heidän tarvitse, asiakkaita riittää jonoksi asti ilman someakin. :)

Facebookissa Heli Kauppinen suositteli Viekussa-sivua, jolla on mainio tapa kertoa yrityksenä kuulumisista ja mitä hauskin tuote: mammaloma, eli kotiäideille suunnattu viikonloppuvapaa.

LinkedInissä Jylängin Sanna suositteli Kultaseppä Sanna Hytöstä, Sahikallion Outi sanoi, että "Taffer rokkaa somessa!!" ja Hale Okkonen liputti Ommellisen nimeen.

Ommelliseen olen törmännyt ennenkin, mutta Hytösen Sanna ja Taffer olivat minulle uusia tuttavuuksia.



Twitterissä juttelin Someleontti-Sanyan kanssa yksityisviesteissä ja hänen listalla olivat:


  • Elvari -korut: Iloista viestintää ja pinkkiä energiaa! Heillä FB ja IG tehokäytössä.
  • Videopuolella sitten http://eroonjumeista.fi :n Urheiluhieroja Joel Hakala, aloitti yksinyrittäjän Ruskossa ja aina asiakaskeskiössä! 
  • IG:n puolella piristävä esimerkki on Silmusalaatti https://www.instagram.com/silmusalaatti/

Elvari on yksi minunkin suosikkejani: rohkeaa brändäystä, hyvää mieltä ja hauskoja tuotteita ja myös Joel Hakalaa olen aiemminkin käyttänyt esimerkkinä.

Kuten muutkin Sanyan suosikit, myös Silmusalaatin Samuli näyttää tuovan persoonansa hienosti peliin:



Kurkkaa lisää esimerkkejä ja pala Kivijärven koulutusmatkusta tästä:





ja kerro sitten lisää hyviä esimerkkejä pienten yritysten rokkaavista somesisällöistä, sillä hyviä sisältöjä kaipaan lisää koko ajan!

Tämän viikon suosikkini varmaan jo arvaattekin ja jaan sen, vaikkei se niin "pieni" olekaan:



A post shared by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on



Iso kiitos kaikille kysymykseeni jo vastanneille!

Monday, October 1, 2018

Viikoittain käytetyimmät somepalvelut Suomessa keväällä 2018 via DNA

Julkaisin viime viikolla infografiikan, jossa kerrottiin Suomen käytetyimmät sosiaalisen median palvelut DNA:n keväällä tekemän digibarometrin mukaan.

Mutta se, mitä käytetään "joskus" ja mitä käytetään joka viikko ovat vähän eri asioita. Siksi tein uuden infografiikan joka viikko käytetyistä somepalveluista.

Mitä havaintoja sinä tästä viikoittain käytetyimpien somepalveluiden infografiikasta teet?




Suomalaiset somessa viikoittain 2018 DNA by jjanhone

Infografiikan innoittamana tein itse jo muutaman noston tuloksista Twitteriin:


Viikkotasolla sitouttavimman somepalvelun tittelin vie WhatsApp,
jota käyttää barometrin mukaan viikoittain 91% kaikista palvelun käyttäjistä.


Sen sijaan Facebook peittoaa WhatsAppin koukuttavuudessaan sekä päivittäin että useita kertoja päivässä palvelua käyttävien määrissä.


Kolmanneksi koukuttavin palvelu viikkotasolla on barometrin mukaan Instagram,
jota käyttää joka viikko 81% käyttäjistä ja
joka päivä puolet käyttäjistä.


Kovin kauas viikkokäyttäjien koukuttamisessa ei jää YouTube,
sen sijaan joka päivä sitä käyttää vain kolmannes käyttäjistä.


Siitä, miten Snapchatin striikit (ketjut, joita Snappi-kaverit keskenään tekevät viestimällä toisilleen joka päivä) koukuttavat on oltu julkisuudessa huolissaan. Worry no more mothers, voisi sanoa digibarometrin mukaan, sillä palvelua käyttää viikoittain vain 71% käyttäjistä, päivittäin 54% ja useita kertoja päivässä 38% eli se sijoittuu päivätasollakin koukuttavuudessaan Facebookin ja WhatsAppin jälkeen vasta kolmanneksi.



Twitterin käyttäjistä 62% käyttää sitä joka viikko,
mutta vain 27% joka päivä.



Monilla Twitter taitaa kuulua johonkin rutiiniin: sitä käytetään tautakanavana tiettyjen ohjelmien aikaan tai tietyissä tapahtumissa.

Onko näin? Sitä tutkin Pyppe-palvelusta, josta poimin oheisen syyskuun viraalipilven:




PS. Tein tämänkin infografiikan omia koulutuksiani varten, mutta jos joku somekouluttaja haluaisi käyttää tätä omiin tarkoituksiinsa, niin eiköhän se onnistu, kunhan pyydät luvan.