Pages

Wednesday, April 20, 2016

Suomalaiset itseään brändäämässä

Pari viikkoa sitten tein visuaaliset muistiinpanot Talouselämästä lukemastani jutusta, jossa saksalainen konsultti Antonella Mei-Pochtler neuvoi etenkin suomalaisia naisia pitämään enemmän ääntä itsestään.

Osallistuin kuvalla Instagramin #fmsphotoaday-haasteeseen, kun päivän teemana oli "cool". Kyseinen haaste pistää mielikuvitukseni välillä koville, mutta se kannattaa, sillä tästäkin haastetta varten luodusta kuvasta on tykätty 17 kertaa Instagramissa, mutta peräti 20 kertaa LinkedIn:ssä - yleensä on paljon helpompaa saada reaktioita aikaan Instagramissa kuin LinkedIn:ssä!


  1. Viime viikolla jaoin LinkedIn:ssä myös alkuperäisen Talouselämän jutun, sillä se tuli sopivasti vastaan virrastani vähän sen jälkeen, kun olin jutellut siitä erään asiakkaani kanssa. Mietimme syksyllä pidettävälle somekoulutukselleni näkökulmaa ja ehdotin, että ottaisimme aiheeksi työntekijälähettilyyden ja henkilöbrändäyksen. 

Johanna Janhonen
7d

Johanna Janhonen via Ilse Skog

Juttelin juuri tästä artikkelista yhden asiakkaan kanssa. Oletko sinä ajatellut sitä, että myös työpaikalla kannattaa brändätä itseään? Brändäys ei ole rakettitiedettä, vaan perustuu itsensä tuntemiseen: mitkä on minun hyvät puoleni ja miten tuon niitä esiin?
CMADFI:sta monelle blogini lukijalle tuttu Lämpöykkösen Matti Perkkiö kommentoi artikkelia:
Matti Perkkiö
Kyllä ehdottomasti jokaisen kannattaisi brändätä itsensä nykymaailmassa. En tarkoita tällä sitä että itsestä pitäisi tehdä julkkis, vaan sitä että esim. blogien kautta kirjoittamalla voi kertoa niistä asioista mitä parhaiten osaa ja mitä ajattelee ihan jokapäiväisistä asioista. Siitä olis varmasti hyötyä työyhteisöille. Ja hupia myös..😊
Ja minä lainasin Mattia uutiskirjeessäni, jonka otsikko oli "Pitääkö kaikkien brändätä itsensä" (sain muuten kirjeestäni aika ihanaa palautetta Instagramissa). 
Sen jälkeen myös Sonja Rahkonen JAMK:in markkinoinnista kommentoi Talouselämän juttua:

Sonja Rahkonen
Tämä ihan sama asia on itsellä pyörinyt jonkin aikaa mielessä... Oman osaamisen ja etenkin kiinnostusten rohkealla esiin nostamisella omassa työyhteisössä saa parhaimmillaan tulevaisuuttaan haltuun. Avoimuudella irti uhriutumisesta. :)

Sonjan kommentti osui sikäli hyvään saumaan, että olin juuri kirjoittamassa tänään Suur-Jyväskylän Lehdessä julkaistua somekolumnia henkilöbrändäyksestä, joten lainasin siinä sekä Mattia että Sonjaa.

Tämän jälkeen muutkin innostuivat kommentoimaan. Koska LinkedIn on perin etevä hävittämään sinne tehtyjä sisältöjä, otan kommentit tähän talteen, jotta voin lainata niitä tulevissa koulutuksissani. Koskaan ei ole nimittäin liian aikaista aloittaa koulutuksiin valmistautumista, kuten Juhana Torkki Tekniikan akateemisten uraillassa vähän aikaa sitten meille opetti.


  1. Jyrki Perämäki

    Ryvettyäkin saa ja jopa pitääkin. Brändi vaan paranee ryvetyksessä.. @rekkurumpali

Antti Halonen
Tuo on myös lohdullinen teksti meille tunareille: aina voi ajatella, että työnantaja ei vain ole huomannut lahjakkuuttani 😉

Miia Moisio-Nurminen
Tämä on mielenkiintoinen aihe tämä brändäys. Ja varsinkin suomalaisille haastavaa, kun on tottunut, että tekee sen minkä lupaa, niin kyllä ainakin itsestä tuntuu kauhistuttavalta katsella, kuinka nykyään työhakemuksissa ja CVssä omaa osaamista ja työkokemusta liioitellaan reippasti. Ehkä siihen on vain totuteltava.

Mun mielestä itsensä brändäämisessä pitää olla vahvasti oma persoona mukana. Ollakseen uskottava, pitää olla myös aito. Ei voi siis vaan keksiä olevansa jotain, mitä persoonallisuus ei tue. Pois mukavuusalueelta miettimästä mitä muut ajattelee musta. Ihan sama, ja jopa parempi jos ajattelee, edes jotain. Siitä se brändi syntyy. Sekä sisältä omasta persoonasta, että siitä miten ympäristö sut määrittää. Mutta jos annat pelkästään toisten määrittää sut, ei luultsvasti osu kohdalle. Armeijassa (x vuotta sitten) oli parempi olla aina "keskitien kulkija" ja mieluiten näkymätön, jos siis halusi päästä helpolla. Ei vaan toimi työelämässä tänään. Mieti mitä haluat olla tai miksi haluat tulla ja brändää ittes!


  1. Antti Halonen

    Vakavasti ottaen en pidä ajatuksesta, että kaikkien kannattaa brändätä itsensä. Minusta vain sellaisten ihmisten kannattaa tehdä se, jotka kokevat sen a) itselleen luontevana ja b) enemmän hyödyllisenä kuin ajanhukkana. Moni kammoksuu itsensä altistamista toisten huomiolle. Jos tällainen ihminen alkaa "brändätä" itseään esim. velvollisuudentunnosta tai sosiaalisen paineen vuoksi, tuloksena on pelkkää päälleliimattua, kiusallisen väkinäistä yrittämistä, josta ei saa brändiä tekemälläkään. Toiseksi, minusta olisi hyvä tehdä jonkinlainen raja brändäyksen ja pelkän some-aktiivisuuden välille. Brändäyksessä on kai taustalla hyötymisnäkökulma, toimintatapa on johdonmukaista ja sillä tavoitellaan jotain ylimääräistä arvoa. Eikös brändi ole jonkin arvostustason saavuttanut objekti, joka on enemmän kuin vaikkapa liike- tai tuotemerkki? Kolmanneksi, itsensä brändäys ei vaadi somea. Suomi ja maailma on täynnä itsensä onnistuneesti brändänneitä, jotka eivät käytä somea lainkaan. Esimerkiksi Toivo Sukari.

Hyviä pointteja Antti, luontevaa pitää olla, oma pointtini oli myös siinä, että persoonallisuuden pitää tukea, muuten tulee päälleliimattu, kuten sanoit. Ja huh, toivottavasti kukaan ei roiku täällä velvollisuudentunnosta. Luova hulluus ja heittäytyminen on kovasti avuksi :). Hyötymisnäkökulmasta voi olla monta mieltä. Jotkut brändää huvikseen tai vaan kokeillakseen. Hyöty saattaa tulla "sivutuotteena". Konteksti oli tässä keskustelussa oli käsittääkseni some -lähtöinen, mutta luonnollisesti sitä voi tehdä monella muullakin tapaa! Ihan vaikka tekemällä kotain tarp.eeksi

Tässä sitä ollaan brändäämässä, tekstit karkaa typon kera..😄 Loppu piti olla: tekemällä jotain tarpeeksi "näkyvää" tai vaikka hullua. Mutta yleensä johonkin mediaan sen täytyy päätyä, nykyään useimmiten someen. Ja sitä kautta brändi syntyy tai vahvistuu.

Olli Österberg
Antti Halonen on mielestäni asian ytimessä. Itsensä brändääminen = itsenänsä olemista. Jos yrität olla jotakin muuta kun olet, pitkässä juoksussa pissii omille nilkoille. Aitous, omistautuminen ja innostus, niistä lähtökohdista on hyvä ponnistaa eteenpäin. Jos niitä puuttuu veikkaan itsensä brändäämisen olevan vähintäänkin haastavaa.


  1. Matti Perkkiö

    Pakko palata tähän vielä. Miettikääpä vlogaajia/blogaajia työnantajan näkökulmasta. Olet jonkun alan asiantuntija ja vlogaat/blogaat aiheesta ja haet työpaikkaa. Valitaanko työhaastattelussa sinut vai toinen henkilö jolla on yhtä paljon asiantuntemusta kuin sinulla, mutta hän ei blogaa/vlogaa?


Miia Moisio-Nurminen
Toki vastaus on helppo, se joka osaa kirjoittaa tai kertoa aiheesta, mikäli haemme juuri sellaista, joka osaa puhua ja/ tai kirjoittaa aiheesta. Entä jos haemmekin henkilöä, joka osaa oikeasti tehdä sitä työtä? Osaammeko silloin valita oikein ja oikeilla perusteilla?

Antti Halonen
Matti Perkkiön huomio on hyvä, mutta "koeasetelma" täysin hypoteettinen. Haastattelutilanteessa ei ole koskaan tilannetta, jossa on kaksi muuten samanlaista kandidaattia, mutta toinen bloggaa ja toinen ei. Kuten Miiakin totesi, kysymys on mieluumminkin siitä, onko bloggaaminen tai vloggaaminen yhtenä valintaan vaikuttavana tekijänä ja millainen painoarvo sille laitetaan. Lisäksi tietysti vaikuttaa positio, johon työntekijää haetaan ja se, millainen henkilö sattuu haastattelemaan

Kuulin hiljattain tapauksesta, jossa suuresta hakijamäärästä nousi esiin hakija, jolla oli hyvin vaikuttava (ja siis muista hakijoista poikkeava) somepresenssi. Hän pääsi haastatteluun, jossa paljastui, ettei hän sovikaan työhön. Tilannetta päivitelleelle sanoin, että se, että nousee esiin massasta ja pääsee haastatteluun on jo voitto sinänsä. Eiköhän se sopivakin paikka löydy, kun tarpeeksi monessa haastattelussa käy. :)

Sami Niemi
Olen myös huomannut että toimimalla oma-aloitteisesti ja itsenäisesti jossain asiantuntijatehtävissä ei välttämättä luo edellytyksiä urakehitykselle. "Liian" oma-aloitteinen ja tunnollinen työote voi helposti muuttaa koko työtehtävän muille näkymättömäksi. Eihän siivoojaakaan kukaan huomaa ennenkuin paikat ovat likaiset. Välillä onkin hyvä pysähtyä ja selkiyttää osaamistaan ja mielenkiinnon kohteitaan itselle. Tästä on lopulta hyötyä sekä itselle että työnantajalle.

Matti Perkkiö
Antti Halonen On se vähän hypoteettinen - vielä. ;) Mutta se olen huomannut että itse olen tehnyt valintoja myös sen perusteella että joku on vain tuonut tuotettaan / palveluaan niin hyvin esille. Ja "joku" on aina henkilö, ei yritys. Monessa asiassa kannattaa ostaa henkilön osaamista ja vasta toissijaisesti yrityksen osaamista. Eli brändäys nousee

Hyvä pointti, olen myös monesti sanonut, että ensisijaisesti henkilöt tekevät palvelut, projektit, jne, eikä firmat. Jos henkilön brändin lisäksi asenne on kunnossa, niin voi odottaa hyvää

Miia Moisio-Nurminen
Sami Niemi juuri tätä itsekin mietin, kun tätä keskustelua käytiin, että mitä oikeastaan tuolla itsensä brändäyksellä tarkoitetaan. Tärkeitän minusta on juuri tuo, että osaa löytää ne omat vahvuudet ja ymmärtää, miten niitä voisi hyödyntää. Monesti ajatellaan, että se tarkoittaa sitä, että maalataan tunnistamaton brändi jonkun blogikirjoituksen kautta, jos se ei ole itselleen luontaista. Ei kaikista tarvitse tulla niitä viestinnän ammattilaisia.

No minusta kaikkien pitäisi oppia viestimään omista vahvuuksistaan, ei välttämättä ammattilaisen keinoin, mutta niin, että muutkin huomaavat vahvuudet. Ja viestiähän voi myös tekojen kautta :).

No comments:

Post a Comment

Kiva kun kommentoit! Voit kommentoida myös anonyymisti, mutta spammikommentit poistetaan heti kun ehditään.