Pages

Thursday, October 31, 2013

Kouluttajien tärkeimmät työkalut

Jokin aika sitten tallensin englanninkieliseen blogiini Jane Hartin vuosittaisen tutkimuksen siitä, mitkä nettityökalut tukevat parhaiten oppimista tai opettamista. Lista perustuu yli 500 eri puolilla maailmaa olevan koulutusammattilaisen vastauksiin.

Päivittäessäni koulutusmateriaaleja vastaan tuli kalvo, jossa oli kympin kärki viime vuodelta (suluissa muutos vuoteen 2011):

1.Twitter 2.YouTube 3.Google Docs (Google Drive) 4.Google Search (+11) 5.WordPress 6.Dropbox 7.Skype (-3) 8.PowerPoint (+11) 9.Facebook (+5) 10.Wikipedia (+1)

Uudessa listasssa Twitter jyrää jälleen ja Googlella on kymmenen kärjessä nyt peräti 4 tuotetta:

  1. Twitter (-)
  2. Google Docs (Google Drive) (+1)
  3. YouTube (-1)
  4. Google Search (-) 
  5. PowerPoint (+3)
  6. Evernote (+6)
  7. Dropbox (-1)
  8. WordPress (-3) 
  9. Facebook (-)
  10. Google+/ Hangouts (+7)
Jos sinun pitäisi valita 10 työkalua opetuksesi tueksi, mitä ne olisivat?

Wednesday, October 30, 2013

Piilotetun aarteen Kuolemanlaaksokisa

Piilotettu aarre täyttää 9. marraskuuta jo kolme vuotta, eli taas on aika järjestää jo perinteinen syntymäpäiväkilpailu. Kolmen vuoden kunniaksi arvon tällä kertaa myös kolme voittajaa, jotka saavat valita palkintonsa tuotteideni joukosta:

  • tunnin koulutus (aiheesta, johon on jo olemassa valmis materiaali tai 33%:n alennus uudesta kolmen tunnin koulutuksesta)
  • kyselytunti eli neuvontaa ja sparrausta someen liittyvissä asioissa
  • ilmainen tunti päivän tai puolen päivän työpajassa
  • tunti Wikipedian päivitystä tai
  • muuta sisällöntuotantoa, esimerkiksi vierailubloggaus yhdessä sovitusta aiheesta

Osallistu täyttämällä alla oleva lomake, tai käy täyttämässä sama lomake nettisivullani.

Onnea arvontaan ja kiitos asiakkailleni, jotka kantoivat minut Kuolemanlaakson yli!

Tuesday, October 29, 2013

Miten toimivat LinkedIn:in InMailit

Viime talvena bloggasin maksullisen LinkedIn-tilin hyödyistä. Ominaisuuksista tykkään kaiketi eniten InMailesta, jonka avulla voin lähettää tuntemattomille ihmisille viestejä (toki sekin on ihan kivaa, että näen, ketkä profiiliani käyvät kurkkimassa). 15€:n kuukausihintaan kuuluu 3 LinkedIn-viestiä kuukaudessa. Määrä on niin pieni, että joudun todella harkitsemaan, milloin mahdollisuutta käytän. Osumatarkkuus on kuitenkin aika hyvä: InMaileja tulee ihmisille vielä niin harvoin, että niihin yleensä vastataan, kun sen sijaan kaikkia sähköposteja ei edes lueta. Viime aikoina minulta on kysytty InMailin kautta apua esim. opinnäytetyöhön ja liikeidean arviointiin, minä taas olen pyytänyt esiintyjiä CMADFI-tapahtumaan, jonka järjestämistä lupauduin koordinoimaan. Katso lisää cmad.fi.

LinkedIn lupaa myös takuun: jos et saa viestiisi vastausta, saat yrittää uudestaan, eli lähettää viestin jollekin muulle. Tässä tapauksessa LinkedIn lähettää sinulle viestin: NN ei vastannut sinulle viikossa, koitapa seuraavaksi ottaa yhteyttä näihin: MM, OO, PP tai RR.

LinkedIn neuvoo kyllä jo viestiä lähettäessä, miten saat paremmin vastauksen:
viittaa yhteisiin tuttuihisi ja kirjoita napakasti.

Tällä viikolla minulle tuli yllätyksenä se, että ne InMail-viestit, joihin ei ole tullut vastausta häviävät sekä lähettäjän että vastaanottajan LinkedIn-viesteistä.

Viestien teho perustuu samaan asiaan, josta Ken Krogue kirjoitti Forbesiin: aika, jolloin soitettiin kylmiä soittoja on lopullisesti ohi, sillä halutessamme voimme selvittää vastaanottajista paljonkin ennen puhelua/sähköpostia.
Onko sinulla hyviä tai huonoja kokemuksia InMaileista? 

Wednesday, October 23, 2013

Kunnat somessa eli #kuntasome

Minulta huhuiltiin Twitterissä tietoja kuntien someilusta, ja koska twiittiin ei monta merkkiä mahdu, päätin vastata bloggaamalla.
Tutkin Suomen kuntien someilua keväällä 2010 Rauman seudun kuntien toiveesta ollessani töissä Ambientialla. Järkeilin silloin, että tuollainen tieto vanhenee hyvin nopeasti, joten puhuin sekä Ambientian että eOppimiskeskuksen (jossa Ambientia itsekin aktiivisesti vaikutti) perustamaan uuden wikin, johon voisin keräämäni tiedot laittaa ns. siemenaineistoksi ja jota kunnat ja muut organisaatiot voisivat itsekin päivittää. Niin syntyi www.sosiaalinenmedia.org (Twitterissä @someorg), johon tehtiin osiot paitsi kuntasomelle myös yritysten ja muiden organisaatioiden someilulle. Promosin uutta wikiä mm. ihkaensimmäisessä Sometime-tapahtumassa, omissa koulutuksissani ja omille tutuilleni. Vuosien varrella hieno sivuston alku on päässyt kuitenkin ruostumaan, sillä kenelläkään ei ole oikein resursseja sitä kehittää tai markkinoida, ei minulla, Ambientialla tai eOppimiskeskuksellakaan. Toivon tietysti, että sivusto saisi vielä uuden elämän, siellähän se valmiina odottaa käyttäjiään!

Tällä hetkellä kerään tietoa kuntien someilusta:
Twitter-listoiltani puuttuvia toimijoita voi vinkata minulle Twitterissä, tai tämän bloggauksen kommenteissa (ei edellytä kirjautumista).

Kiitokset hyvästä kysymyksestä Tiina ja huhuilusta Outi ja Anna! 


Tuesday, October 22, 2013

Mitä verkostosi piti #Supercell-uutisesta

Tiedätkö sinä, mitä sinun verkostosi (eli kaverisi, tuttusi ja arvostamasi ihmiset) sanoivat viime viikon suuresta uutisesta, Supercellistä (tai ilmapallogatesta, PMMP:n keikoista...)?

Ja tiedätkö miten saat sen helposti selville?

Facebookissa on käytössä Graph search, joka ei kyllä tässä tapauksessa paljon auttanut. Supercell-haku näyttää
a) Supercell-sivut
b) ihmiset, jotka tykkäävät Supercell-sivuista.
#Supercell-haulla taas saan näkyviin löytyy julkiset päivitykset, joissa on käytetty #Supercell-termiä.

LinkedIn:stä taas löydän ihmiset, jotka ovat töissä Supercellillä ja ihmiset, jotka seuraavat Supercelliä (4813 kpl).

Pinterestistä löydän Supercelliin liittyvät taulut ja pinnaukset.

Mutta mielipiteitähän minä lähdin etsimään, en pelkkiä peukutuksia.

Kurkataan ensin Google+:aan. Plussassa voin etsiä paitsi Supercell-ihmiset, -sivut ja -yhteisöt, myös julkiset päivitykset, valokuvat, Hangoutit, tapahtumat ja ta-daa: omien verkostojeni päivitykset. Päivityksistä saan vielä valita haluanko tärkeimmät vai tuoreimmat päivitykset.

Omien G+-piirieni Supercell-päivitykset 
Helpoiten löydän etsimäni mielipiteet Twitteristä. Kirjoitan vain hakuun supercell ja valitsen People you follow. Twitter näyttää toki minulle myös kaikki Supercell-twiitit sekä aiheesta kirjoitetut tärkeimmät (jaetuimmat) twiitit.
Twitter-seurattavieni Supercell-aiheiset twiitit

No mitäs ajatuksia Supercell-kauppa minussa itsessäni sitten herättää? No mieleen tuli ainakin tämä TEDx Helsingissä näkemäni Lasse Louhenton puhe peli-intohimoista. Puheen tärkeimmät pointit olivat:
  1. pelien tekeminen ei ole helppoa tai yksinkertaista
  2. vain muutos on pysyvää
  3. onnistumiseen ei ole oikoteitä (vaaditaan paljon työtä)


Asian voi tiivistää myös Työterveyslaitoksen erikoistutkija Minna Janhosen twiittiin:

Monday, October 21, 2013

Aarikka somettaa mm. Instagramissa

Koulutettavani kysyivät taannoin siitä, miten Instagramia tulisi käyttää, erityisesti suhteessa Facebookiin. Kyselin mielipiteitä tutuilta Instagram-käyttäjiltä ja tänään kysymyksiin vastaa +Aarikka Oy:n markkinointivastaava +Maarit Riikonen.

Johanna: Hei Maarit! Kertoisitko meille ensin Aarikan Facebookista?

Maarit: Hei Johanna ja kiitos kutsusta haastatteluun. Meillä Aarikassa Facebook toimii tiedotuskanavana uutuustuotteista, ajankohtaisista asioista, tapahtumista, kilpailuista ja alennusmyynneistä. Kanava on melko asiallinen, mutta rennolla otteella. Facebookin päivityksillä on myös myynnillisiä tavoitteita, joten seuraamme kävijätietoja sekä Facebookissa että verkkosivuilla. Facebookin uudet kävijätiedot ovat avanneet lisätietoa fanien käyttäytymisestä. Facebook-päivitykset menevät Aarikan Twitter-tilille. Twitteriin emme ole panostaneet kanavana, jossa on oma some-strategia, mutta jatkossa olisi tarkoitus tehdä niin.

J: Haluatko kertoa lisää Twitter-strategiasta, tuleeko siitä esimerkiksi asiakaspalvelun kanava?

M: Sekin on yksi mahdollisuus, mutta nyt ajankohtaiseksi tulee tapahtumasta tiedottaminen. Osallistumme Gloria Blog Awards -tapahtumaan ja uskon, että heillä on käytössä siihen liittyvä hashtagi. Raportoin tapahtumasta eri some-kanaviin ja myös Twitteriin.


J: Entä kauanko olette käyttäneet Instagramia ja miten sitä käytätte?

M: Aloitimme Instagramin käytön tämän vuoden alussa. Koska Aarikan brändi on hauska ja iloinen, sille sopii myös hassuttelu ja tähän Instagram on oivallinen kanava. Instagramiin otettavien kuvien ei tarvitse olla huippuhyviä vaan tärkeintä on kuvan sanoma. Aarikan Instagram-kanava kertoo tarinoita kulissien takaa. Kuvia on otettu kuvauspäivistä, Aarikan värjäämöstä ja seinillä olevista teoksista sekä hyllyillä olevista prototyypeistä. Toisinaan Unto-pöllö seikkailee Instagramin kuvissa. Instagram-kanavalla vain mielikuvitus on rajana. Ensin käytimme hashtagejä kuvaan liittyvillä sanoilla, mutta myöhemmin olemme käyttäneet myös suosittuja instahastagejä ja niitä tulemme käyttämään enemmän jatkossa.


J: Eroaako Facebookissa ja Instagramissa saamanne palaute toisistaan?

M: Hieman, sillä Instagramissa kaikki on hyvin positiivista, mutta rehellistä. Kuvista tykätään, jos tykätään. Molemmissa kanavissa tykätään innokkaasti, mutta Facebookissa kysellään enemmän tuotteista ja minkä nimisiä ne ovat ja milloin suunniteltu. Toisinaan palaute Facebookissa on myös kriittistä, mutta harvoin. Facebook- ja Instagram -faneista suurin osa tuntuu olevan oikeasti Aarikan faneja. Se ero kanavissa on, että seuraamalla tykkääjiä Instagramissa todella tutustuu heihin kuvien perusteella. Se on ollut mielenkiintoista. Eli seuraamme fanejamme ja tykkäämme myös takaisin seuraajien kuvista.

J: Kenelle Instagram sinusta sopii?

M: Mielestäni Instagram sopii kaikille, joilla on tarinaa kerrottavana ja kaikilla pitäisi olla. Se voi olla mielenkiintoisia kuvia tuotteista, tilanteista ja tapahtumista. Siellä voi tuoda tunnetuksi esim. firman työntekijät ja heidän persoonansa tai tehdä kuvasarjan jostakin tapahtumasta tai valmistuvasta kohteesta esim. kuvat ruoan eri valmistusvaiheista. Eri some-kanavien strategia pitää miettiä yrityksen brändiin sopivaksi. Esimerkiksi matkailuyrityksen tai ravintolan Instagram-kuvien on syytä olla hyviä ja houkuttelevia. Punaisen langan löydyttyä on Instagram vallan mainio tapa tuoda yritys esille.

J: Instagramiin voi tällä hetkellä lisätä kuvia vain mobiililaitteilla, joten ainakin pitää sopia,  millä laitteilla profiilia päivitetään, mutta mitäs muuta kannattaa ensimetreillä tehdä?

M: Ensimetreillä kannattaa tutustua muiden yritysten toimintaan esim. Starbucks, Coca-Cola ja suomalaisista Vallila. Suosittelen myös tutustumaan oman alan #hashtageihin ja selvittämään löytyykö omasta yrityksestä jo hashtag. Kilpailijoitakaan ei kannata unohtaa. Googlettamalla löytyy hashtag-listoja ja suosittuja hashtageja, joita kannattaa käyttää. Sitten vain kuvaamaan ja videoimaan. Itselläni on käytössä sekä älypuhelin että tabletti ja aina jompi kumpi on mukana.


J: Mitäs muita some-kanavia teillä on käytössä?

M: Meillä on myös Pinterest-kanava, josta löytyy useita boardeja eli aihetauluja. Kanavalle on asetettu samoin kuin Facebookille myynnillisiä tavoitteita. Pinterest on Instagramin lisäksi kanava, josta tavoittaa kuluttajat, jotka eivät Aarikkaa tunne entuudestaan. G+ kanavakin löytyy, mutta siinä on ollut tarkoitus vielä tässä vaiheessa varata vain osoite.

J: Kiitos haastattelusta ja hauskoja sometushetkiä jatkossakin!

Friday, October 18, 2013

Twitterfeed ja automaattisomettajan ilmaiset lounaat

Taannoin pysähdyin miettimään Twitterfeedin ansaintalogiikkaa - ilmaisia lounaita kun pitää varoa.

Wikipedia ei kertonut, miten Twitterfeed rahaa tekee, joten päätin kysyä heiltä itseltään - Twitterissä, ja sain kuin sainkin vastauksen - ja aiheen bloggaukseen... :)
Käytän itse Twitterfeediä mm. Kiepaukseen, Someorgiin ja Mini treasures wikiin liittyvien RSS-syötteiden linkittämiseen erinäisille Facebook-sivuille ja Twitter-tileille, olen syöttänyt palveluun lähemmäs sata syötettä, eikä minulla todellakaan ole aikaa niitä käsin syötellä, vaikka se tietysti paras vaihtoehto olisikin. Myös tämän blogin ja muiden Piilotettuun aarteeseen liittyvien syötteiden tiedot kulkevat Twitterfeedin kautta mm. Piilotetun aarteen Facebook-sivuille (kielinä suomi ja englanti), minun ja Piilotetun aarteen Twitter-tileille ja minun LinkedIn-tililleni. Twitterfeedissä voin määritellä kuinka usein jostain lähteestä peräisin olevaa syötettä jaetaan. Esimerkiksi Mini treasures wikissä tai Mini treasuresin Flickr-ryhmissä voi päivässä olla kymmeniä tapahtumia, mutta ei niitä kaikkia voi eteenpäin jakaa kun taas blogipostauksia teen niin harvoin, että jaan ne tietysti kaikki.

Yrittäessäni etsiä vaihtoehtoja Twitterfeedille, huomasin, että muut palvelut ovat enimmäkseen maksullisia - Twitterfeedissä ei ole edes mahdollisuutta palvelusta maksaa. Muissa palveluissa on ehkä enemmän ominaisuuksia (esim. mahdollisuus kirjoittaa Facebook-viestit ja twiitit yhdestä paikasta monelle tilille, mahdollisuus aikatauluttaa niitä), mutta minulle riittävät nuo syötteet. Facebook-viestejähän voin halutessani helposti aikatauluttaa myös Facebookissa, mistä ne sitten uivat Twitteriinkin, muuten varon olemasta "liian automaattinen". Twitter-viestien aikataulutukseen +Minna Valtari suositteli muuten Twufferia:

Miten joku voi tarjota saman sarjan palveluja ilmaiseksi, ilmaisia lounaitahan ei ole?


Twitterfeed kerää tietoa käsittelemistään yli 9 miljoonasta rss-syötteestä ja antaa niistä tietoa myös tiedon syöttäjille. +Hanna Takala kirjoitti Zenton blogiin siitä, miten linkkien klikkailuja voi seurata Bit.lyn kautta. Facebookin kautta näkee, mitenkä linkkejä siellä klikkaillaan, mutta Twitter-linkkejä Hanna suositteli seuraamaan Bitlyn kautta. Twitterfeedistä näen miten jotain blogilinkkiä on klikattu Facebookissa, Twitterissä ja LinkedIn:ssä, eli se toimii samaan tapaan kuin Bitly. Tämä ei ole mikään sattuma, sillä Bitly omistaa Twitterfeedin ja rahoittaa sen toiminnan. Bitly taas saa rahansa ns. isoilta kaloilta, kuten Amazon ja the New York Times,  joille Bitly analysoi dataa ennustaakseen trendejä.

Eli jos sinulle on ok, että annat tietosi vastineeksi hyvästä palvelusta, suosittelen sekä Bitlyä että Twitterfeediä lämpimästi. Twitterfeedin asiakastuki vakuutteli, ettei heiltä ihan heti ole rahat lopussa (saivathan he juuri 30 miljoonan dollarin rahoituksen). Myös palvelua voin kehua, sillä yli 4 vuoden käytön aikana minulla on ollut Twitterfeedin kanssa ongelmia lähinnä silloin, kun Facebook tai Twitter ovat muuttaneet rajapintojaan, eikä Twitterfeed ole heti ehtinyt tehdä tarvittavia muutoksia. Ja silloinkin olen saanut nopeasti vastauksen somen kautta kysymyksilleni, joko Facebookissa tai kuten nyt, Twitterissä.

Loppuun vielä muistinvirkistykseksi esitys, jossa olen kertonut, miten pyöräyttelen Mini treasures wikin syötteitä.


PS. Nyt muuten Bloggerkin tukee automaatiota ja tästä edespäin nämä bloggaukset menevät automaattisesti Google+:aan.

Thursday, October 17, 2013

Miten #CMADFI näkyi tapahtumapäivänä Twitterissä

Johanna Janhonen koordinoi CMADFI-tapahtuman
järjestelyjä, jotka toteutetaan vapaaehtoisvoimin
Järjestimme viime tammikuussa suomalaisille yhteisömanagereille suunnatun seminaarin, jonka erotimme kansainvälisestä CMAD-tapahtumasta FI-päätteellä: #CMADFI.

Osa järjestäjistä ja esiintyjistä halusi tutkia tapahtumaa tarkemmin, etenkin sitä, miten se näkyi Twitterissä. Seminaaripäivän aikana lähetettiin yli 2100 twiittiä, joista +Jari Jussila+Jukka Huhtamäki+Hannu Kärkkäinen  ja +Kaisa Still löysivät mm. twiitatuimmat esitykset ja puheenaiheet sekä päivän vaikuttavimmat twiittaajat.

Alla oleva esitys esiteltiin Mindtrekissä kuun alussa, mutta saamme kuulla siitä varmasti myös seuraavassa CMADFI-tapahtumassa 27.1.2013.


Information visualization of Twitter data for co-organizing conferences from Jussila Jari

Herättääkö esitys kysymyksiä? Jätä kommentteja tähän blogiesitykseen, alkuperäiseen esitykseen SlideSharessa tai Facebookissa CMADFI2014-ryhmässä.

Thursday, October 10, 2013

Miten lanseerataan blogi onnistuneesti, case @finjonna

Hehkutan usein bloggaamisen hyviä puolia, mutta blogin perustaminen ei ole aivan yksinkertaista. Blogialustat ovat vuosien kuluessa kyllä kehittyneet sellaisiksi, että niiden kanssa pärjää tumpelompikin tietokoneenkäyttäjä, mutta se, miten saadaan houkuteltua lukijat upouuteen blogiin onkin jo kinkkisempi juttu. Siksi kutsuin blogiini haastateltavaksi Johanna Hurmerinnan, joka on pienen ajan sisällä perustanut 3 blogia ja näin ulkopuolisena katsottuna myös onnistunut erittäin hyvin niiden lanseerauksessa.
JJ: Hei Johanna! Meillä on jo pitkään ollut puhetta blogihaastattelusta, aihe vain oli vähän hakusessa. Nyt pyysin sinua kertomaan salaisuutesi blogien onnistuneesta lanseerauksesta :). Monet kirjoittavat samaan blogiin useista aiheista ja sekoittavat niihin eri kieliäkin. Sinä valitsit toisin, miksi?

JH: Kirjoitan matkakirjaa. Sen tueksi loin matkablogin heinäkuussa 2013. Matkablogin domain on www.johannahurmerinta.com. Valitsin domainiksi oman nimen, koska ajattelin tämän blogisivun kehittyvän kotisivukseni. Kerron tässä matkablogissa 10 vuoden ajalta matkatarinoita Välimeren rannoilta ja annan samalla vinkkejä minne mennä, mitä nähdä jne.

Valitsin Wordpressin blogialustaksi, koska olen käyttänyt sitä edellisessä työpaikassani ja moni suositteli sitä minulle. En kuitenkaan ole vielä Wordpress-guru, joten opin samalla kun teen. Matkablogi on suomenkielellä, jotta jokainen suomalainen voisi nauttia matkatarinoistani.

Kun Twitter-verkostoni toivoi myös englanninkielistä matkablogia, kysyin vinkkejä miten saada blogiini erikieliset samannäköiset sivut, mutta hyvää vinkkiä en saanut. Siksi tämä blogi on vain suomeksi. Ainakin toistaiseksi. Ehkä maksamalla korkeamman vuosimaksun, sivua saisi muokattua monipuolisemmin.

Loin uuden domainin (www.travelwithjohanna.com) ja blogin englanninkielisille matkatarinoille syyskuussa 2013. Nimivalinta perustuu blogin sisältöön ja nimeeni.

Syyskuussa jotkut seuraajistani Twitterissä vinkkasivat asiantuntijablogin aloittamisesta. Päätin, että nyt on sen aika. Olen aina pitänyt kirjoittamisesta ja työskentelystä kuvien ja uuden teknologian parissa. Kirjoittaessani matkablogejani, huomasin pitäväni siitä valtavasti. Siksi kolmannen blogin perustaminen, työnhaun tueksi, ei ollut  hullumpi idea. Samalla sain kotisivun suosituille vinkeilleni, joita olen jakanut verkostoilleni Twitterissä ja LinkedInissä jo monen vuoden ajan.

JJ: Olet tehnyt pitkään pohjatyötä, joka on auttanut sinua blogien lanseerauksessa, olet esimerkiksi hyvin verkostoitunut some-palveluissa kuten Twitter ja LinkedIn. Kerro mitä verkostoituminen sinulle merkitsee.

JH: Verkostoituminen on kaiken a ja o, oli sitten kyse harrastuksista, ystävistä tai työasioista. Verkostoitumalla voit antaa ja saada vinkkejä kaikesta maan ja taivaan välillä. Verkostoitumalla edistät niin omaa sosiaalista piiriäsi kuin esimerkiksi suhteiden luomista asiakkaisiin, kumppaneihin ja tuleviin työpaikkoihin.

Olen markkinoinnin ja viestinnän ammattilainen. Verkostoituminen tässä työssä on erittäin tärkeää. Innostuin sosiaalisesta mediasta viitisen vuotta sitten. LinkedIn kolahti ensimmäisenä ja Twitter toisena. Olen rakentanut verkostojani suunnitelmallisesti ja sitkeästi. Olen lukenut ammattilaisten vinkkejä ja kirjoja. Näillä eväillä verkostoni on suurentunut tasaisesti. Jos ei ole seuraajia sosiaalisessa mediassa, ei viestisi tavoita ketään, etkä kuule mitä sinusta tai yrityksestäsi puhutaan. Kuuleminen ja interaktiivinen keskustelu ovat sosiaalisen median perusta.

Suosittelen lukemaan muun muassa Katleena Kortesuon kirjoja sosiaalisesta mediasta ja hänen sekä Jarkko Kurvisen kirjan blogimarkkinoinnista.

Verkostojen rakentamisessa menee kuukausista vuosiin. Mitä aiemmin aloitat, ja fokusoit, sitä nopeammin sinulla on mahtava verkosto, jonka kanssa käydä keskustelua.

JJ: Usein näkee viestejä: “Minulla on uusi blogi!” ja kun sitä sitten menee tutkimaan, blogissa onkin vain yksi muutaman rivin viesti, jossa kerrotaan, että ko. henkilö on avannut blogin. Näkemäänsä pettynyt ei ehkä kovin äkkiä mene blogiin uudestaan. Sinä vältit tämän virheen kirjoittamalla valmiiksi tosi monta hyvää juttua ennenkuin aloit blogistasi huudella. Millainen sinusta hyvän blogin pitäisi julkaisuhetkellä olla?

JH: Olen samaa mieltä kanssasi. Liian usein näen blogeja, joissa on vain pari postausta tai postauksia, joissa on vain pari riviä tekstiä parin kuvan kera. Minun mielestä blogin tulisi tarjota enemmän, alusta asti. Tästä syystä kirjoitin alusta alkaen keskivertoa pidempiä postauksia monen kuvan kera. Vinkkejä ja ohjeita olen saanut ammattilaisilta Twitterin kautta sekä lukemalla pari kirjaa. Blogin on hyvä olla houkutteleva, jotta lukija painaa "seuraa" nappia ja / tai jakaa blogipostauksen sosiaalisen median avulla verkostoilleen.

Suosittelen seuraamaan ammattilaisia. Sosiaalisen median ja ammattitiedon jakamisen huippuja Suomessa ovat muun muassa bloggaajat Hanna Takala, Johanna Janhonen, Katleena Kortesuo, Harto Pönkä, Minna Valtari, Tuija Aalto ja Piritta Seppälä. Digipuolella Ville Tolvanen ja Aki Vänni tulevat heti mieleen. Sisältömarkkinoinnin guru on Jarkko Kurvinen. Huippuverkostoitujista voin mainita Heikki Ojalan. Löydät heidät kaikki Twitteristä.


Kuuluisa Sintra kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Se sijaitsee noin 30 km Lissabonista luoteeseen

JJ: Miten valitsit aiheet bloggauksiisi?

JH: Matkablogit syntyivät intohimostani matkustaa, valokuvata ja kirjoittaa tarinoita matkoistamme. Välimeren alue on kiehtonut aviomiestäni ja minua jo 10 vuoden ajan. Siksi aiheena on Välimeren rannat. Loppuvuodesta aloitan bloggaamaan matkoistamme Punaisellemerelle. Uusin intohimoni sitten 2010 on valokuvata koralleja ja värikkäitä kaloja Punaisessameressä.

Asiantuntijablogini (www.nytjahuomenna.com) aiheet ovat markkinointi, viestintä, sosiaalinen media, mobiilimaailma ja bloggaus. Aiheet ovat samat kuin ammattitaitoni ja -kokemukseni. Olen erittäin kiinnostunut kaikista näistä aiheista sekä eritoten siitä, miten yhdistämällä nämä kaikki, yrityksen menestyskäyrä lähtee huimaan nousuun. Blogin domain syntyi siitä, että jaan vinkkejä siitä mitä kannattaa tehdä nyt ja huomenna.

JJ: Mitä muuta olet oppinut blogien lanseerauksesta? Miten saat ihmiset tulemaan blogiisi ja levittämään linkkiä eteenpäin?

JH: Yllätyin siitä, kuinka hyvin blogien lanseeraus meni. Kiitos kuuluu mahtavalle Twitter-verkostolleni. Mikä vastaanotto - olen otettu ja iloinen. Hyvä vastaanotto kannustaa entistä parempiin postauksiin ja vinkkien jakoon.

Lyhyt resepti menestyksekkääseen blogin lanseeraukseen on hyvä sisältö, mainio verkosto, jatkuva sisällöntuotanto ja -jako sekä Twitterin, LinkedInin, Pinterestin ja Facebookin hyödyntäminen postauksien jaossa.

Ehkä myös vahva markkinoitiviestintätaustani auttoi jonkun verran. Pyrin keksimään hauskoja Twitter-viestejä, jotka saavat lukijan klikkaamaan linkkiä, eli herätän halun saada lisätietoja. Huumori toimii aina.

Ihmisiä kiinnostaa markkinointi, viestintä ja sosiaalinen media. Moni toivoo ja tarvitsee ihan perusvinkkejä. Niitä ei usein jaeta. Moni jakaa tietoa eri strategioiden merkityksestä ja uusimmista hottiksista ja hypestä digipuolella. Siitä syystä aloitin itse jakamalla vinkkejä Twitterin ja Pinterestin perusasioista (miten ja miksi) sekä kertomalla lyhyesti markkinoinnin ja viestinnän perusteista - näillä moni pääsee hyvään alkuun ja vauhtiin. Markkinointia, viestintää ja sosiaalista mediaa käytetään joka organisaatiossa ja tarve myös perusvinkeille on osoittautunut suureksi.

JJ: Siinä olet kyllä ihan oikeassa. :) Kiitos haastattelusta Johanna ja onnea uusille blogeillesi! :)

JH: Kiitos sinulle, kaima. Olen iloinen, että halusit haastatella minua.

PS. Johanna etsii töitä markkinoinnin ja sisällöntuotannon parista, joten jos kaipaat ammattilaista, tutustu Johannan tuoreisiin työnäytteisiin (eli noihin blogeihin) ja jos pidät näkemästäsi, ota häneen yhteyttä Twitterin kautta (@FinJonna) tai sähköpostitse hurmerinta@welho.com.

Monday, October 7, 2013

Miten some-palveluiden suosio on muuttunut vuodessa

Koulutusmateriaalien tekeminen on kivaa, varsinkin silloin, kun asiakkailla on selviä toiveita sisällöstä. Huomisen koulutuksen porukka sai lähettää minulle etukäteen kysymyksiä, joissa haikailtiin mm. some-trendien perään. Niinpä tein Alexa-datastani uuden visualisoinnin, eli kuvaan käppyröillä sitä, miten eri some-palveluiden suosio on viimeisen vuoden aikaan muuttunut. Paljon tietoa yhdessä kuvassa, vaikka yksinkertaistinkin sitä:

  • YouTube meni kesällä suosiossa Facebookin ohitse
  • Muita nousussa olevia palveluita ovat Wikipedia ja LinkedIn
  • Sen sijaan Blogspot, Suomi24 ja Twitter ovat nyt top-20-listalla alempana kuin vuosi sitten

Mitä sinä saat irti tästä kuvasta?

Friday, October 4, 2013

Onko perinteisellä markkinoinnilla tulevaisuutta

Ensi viikolla pidän Länsi-Suomen kesäyliopistossa avoimen koulutuksen otsikolla Markkinointi@some. Valmistellessani koulutusmateriaalia halusin jotain "kättä pidempää" markkinoinnista ja sen tulevaisuudesta ja SlideSharesta tarttui mukaan tämä Jyväskylän yliopiston markkinoinnin professori Heikki Karjaluodon mainio esitys viime keväältä.

Heikki Karjalainen: Onko perinteinen markkinointi tullut tiensä päähän? from Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto, MTL

Digitaalisen markkinoinnin strategiassa on tärkeää olla siellä missä asiakkaatkin tarjoamassa heille hyvää ja hyödyllistä sisältöä ja hyviä tarinoita.

Markkinointi taas on nykymääritelmän mukaan tuottavien asiakassuhteiden hallintaa eli markkininointi = CRM.

LinkedIn:in visuaalinen puoli

Some-palveluissa visuaalisuus ja kuvien jakaminen on hyvin tärkeää, ei vähiten esimerkiksi Pinterestin takia. Jotkut ovat käyttäneet Pinterestiä visuaalisen cv:n alustaksi, minkä myös LinkedIn on havainnut ja ehkäpä siksi se on jo jonkin aikaa tarjonnut mahdollisuutta lisätä LinkedIn-profiileihin kuvia. Ihmiset eivät ole kuitenkaan ottaneet kuvia käyttöön siinä määrin kuin LinkedIn tahtoisi. Tällä viikolla sain hämmästyksekseni LinkedIn:ltä viestin, jossa he kehuivat sitä tapaa, jolla minä olen kuvia profiilissani käyttänyt (en ole varma näkyykö koko profiilini a) vain LinkedIn:iin kirjautuneille vai b) minun kontakteilleni, kertokaa kommenteissa) ja pyysivät lupaani käyttää sitä esimerkkinä viestinnässään. Annoin toki luvan, mutta samalla minulle tuli myös kiire päivittää kuviani, jotta olisin vielä parempi esimerkki, aiemmin kun olin vain "räiskäissyt" kuvat paikalleen ja nyt niitä piti sitten jo vähän miettiäkin: mihin kaikkiin rooleihin voisin laittaa kuvia ja millaisia kuvia.

Siitä, kun työskentelin Nokiassa on jo yli 4 vuotta, ja siitä, kun työskentelin puhelinprojekteissa vielä kauemmin. LinkedIn-profiilissani olin aiemmin maininnut puhelimien nimet, mutta nyt ajattelin lisätä myös kuvat, sillä paremminhan ihmiset kuvista puhelimet tunnistavat kuin nimistä, minä ainakin olin jo nimet ehtinyt unohtaa (Nokian sisällä kun puhelimilla oli helpommin muistettavat koodinimet, harmi ettei niitä käytetty tuoteniminä, olisivat asiakkaatkin ehkä muistaneet ne paremmin kuin insinöörityyliset N00-nimet...)


Tähän hätään en tietenkään omia kuvia puhelimesta saanut, joten käännyin nokia.com:in puoleen. Saako tuollaisia kuvia sitten LinkedIn-profiiliinsa laittaa, mietin ja kysyin apua Twitterissä ensin @nokiasuomi ja sitten @nokiacareers -tileiltä. Jälkimmäinen vastasi minulle eilen:
joten uskalsin laittaa kuvat taas takaisin paikalleen, tällä kertaa merkinnällä "picture from nokia.com"-varustettuna. En tiedä oliko tämä Nokialle ennakkotapaus, vai oliko joku muukin jo puhelinkuvia profiilissaan käyttänyt, mutta ehkä jokunen vanha kollega innostuu minua matkimaan. Noilla vanhoilla puhelinkuvilla nyt ei niin paljon merkitystä ole, mutta se, että joku tuttava mainostaa omassa profiilissaan tehneensä tuotetta y innostaa ehkä hänen tuttaviaan siihen tutustumaan.

Lisäsin profiiliini myös muita uusia kuvia:

  • logoja: Haussa, Suur-Jyväskylän Lehti, Protomo, Tampereen yliopisto
Yleensähän yritysten, työnantajien logot tulevat automaattisesti profiiliin (kuten minulla Nokia, Ambientia ja Tampereen teknillinen yliopisto). Haussa ei kuitenkaan ollut työnantaja vaan projekti, joten sille ei ole voinut tehdä omaa LinkedIn-profiilia. Myöskään kukaan Suur-Jyväskylän Lehdestä ei ole lehdelle profiilia tehnyt (profiileita voi tehdä vain ne, joilla on organisaation sähköpostiosoite). Protomossa taas en ollut töissä vaan asiakkaana. Tampereen yliopistossa opiskelin, eikä opinahjoille ole vielä annettu mahdollisuutta logoon, vaikka työnantajina niillä logot onkin.
  • Nukkekotielämää (WSOY, 2005) -kirjan kansikuvan
Kirjailijoiden kannattaa ehdottomasti hyödyntää LinkedIn:in kuvamahdollisuus, omia julkaisuja ei voi liiaksi korostaa.
  • Ryhmäkuvan Wikimanian osallistujista
Oli kiva näyttää omassa profiilissa millaiseen porukkaan kuuluu. Ryhmäkuvia voisi laittaa myös muistakin porukoista: tiimit, bändit, urheilujoukkueet, kuorot, teatteriharrastajat, seminaaripanelistit... 

Eloa LinkedIn-tiliin tuovat myös erilaiset SlideShare-esitykset.

Lisäysten jälkeen profiilini näyttää kutakuinkin tällaiselta, eli nyt kehtaan olla kuvien suhteen esimerkkinä. Tekstien suhteen tehtävää olisi paljonkin, mutta onpahan nyt edes joku osa profiilista kiitettävällä tasolla.



Mitäs muita kuvia profiiliin voisi laittaa? Kerro, jos innostuit tuunaamaan omaa profiiliasi visuaalisempaan suuntaan tämän jutun luettuasi.