Yhteisömanageri, tee nämä 7 asiaa joka päivä!

CMADFI-tohinassa siellä julkaistut #cmkyselyn tulokset tahtovat jäädä vähän muiden asioiden varjoon, joten nostanpa vielä kyselyä esiin, tällä kertaa infografiikan muodossa. Se kertoo siitä, mitkä ovat yhteisömanagereiden tärkeimmät päivittäiset tehtävät.

Puuttuuko listalta jokin tärkeä tehtävä? Kerro, niin lisätään se seuraavaan kyselyyn vastausvaihtoehdoksi. :)

Lue lisää kyselyn tuloksista nettisivultani.

PS. Lisää infografiikoita löydät Canva-tililtäni.

Podcastit aiheena #cmadfi-kuukausichatissa Facebookissa

Kesäkuussa tulee täyteen kolme vuotta siitä, kun käynnistin #cmadfi-kuukausichatit. Ne on pidetty aina kuukauden 4. maanantai, kello 14-15, paikkana on ollut Twitter, mitä nyt kerran kokeilimme Facebook Liveä. Ensi viikon maanantaina teemme paluun Facebookiin ja kokeilemme, miten chatti onnistuu Facebook-ryhmässä. Jännittävää, en olekaan koskaan Facebook-ryhmächattiin osallistunutkaan. Se tässä #CMADFI-hommassa onkin hauskaa, kun pääsee kokeilemaan uusia juttuja. :)

Chatin valmistelu on aloitettu ja mietimme nyt yhdessä chatin kysymyksiä. Olen aiemminkin osallistanut ihmisiä kysymysten keksimiseeen, mutta tällä kertaa kysymyksiä on tullut normaalia enemmän ja luulen, että se johtuu aiheesta.

Teeman revin tällä kertaa siitä, että

a) esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ihmiset ovat alkaneet rajoittaa somen käyttöään

Jännittävä ilmiö esim. pääkaupunkiseudulla asuvien #somefi-käytössä: viikkotasolla on vielä pientä nousua, mutta somen aktiivikäyttäjien (useita kertoja päivässä) määrässä on tapahtunut melkoinen pudotus vuodessa. pic.twitter.com/FIqXEzQS6K

— Johanna Janhonen (@jjanhone) March 13, 2018

b) 45% aikuisista älykännykän käyttäjistä on päättänyt vähentää kännykän käyttöä

Roikutko sinä liikaa kännykälläsi? Joko olet alkanut rajoittaa sen käyttöä? Jaa vinkkisi! pic.twitter.com/tElwCI94Oz

— Johanna Janhonen (@jjanhone) March 19, 2018

Jos yhdestä päästä vähennetään, niin mitä tulee tilalle? Osalla kenties äänikirjoja, radio-ohjelmia tai podcasteja?

Ensi maanantaina #cmadfi-chatin aiheena ovat #podcastit. Mitä sinä haluaisit aiheesta kysyä? pic.twitter.com/irbV8D50i8

— Johanna Janhonen (@jjanhone) March 21, 2018

Ovatko #podcastit nuorten aikuisten juttu? #cmadfi #somefi pic.twitter.com/WbxzEbswC2

— Johanna Janhonen (@jjanhone) March 21, 2018

#podcastit ovat Jenkeissä hyvin suosittuja. Missähän niitä siellä eniten kuunnellaan? #cmadfi #somefi pic.twitter.com/LiFAOCcDP3

— Johanna Janhonen (@jjanhone) March 21, 2018

Keskustelu käydään tällä kertaa yhden Facebook-päivityksen alla, joten koostetta ei ole tarpeen tehdä. (Jes, säästän tunnin) Kysymykset lisätään sen alle kommentteina ja niihin vastataan kommenttien kommentteina. Keskustelu alkaa maanantaina kello 14.00, mutta sen tarkkaa päättymisaikaa ei rajata, vaan keskusteluun voi osallistua vaikka koko viikon. Ja tällä kertaa kuka tahansa saa kysyä omat kysymyksensä, eli tarkkaa kysymysaikataulua ei tällä kertaa anneta.

Kysymyksiä on kuitenkin jo jonkin verran mietittynä:

• Kuka olet, mistä tulet?
• Kuunteletko sinä säännöllisesti podcasteja? Mitä?
• Kuunteletko sinä säännöllisesti äänikirjoja? Millaisia kirjoja?
• Kuunteletko sinä säännöllisesti radio-ohjelmia? Mitä?
• Missä tilanteissa sinä kuuntelet mitäkin? Onko se osa sinun työmatkaasi, kotityörutiinejasi tai lenkkejäsi?
• Kuinka usein kuuntelet ohjelmat kokonaan tai ainakin yli 75% ohjelmasta? Kuinka usei kelaat niitä eteenpäin tai jätät niitä kesken?
• Mitkä syyt saavat sinut jättämään kuunteluita kesken?
• Entä mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että tilaat jonkin podcastin ja kuuntelet ne aina alusta loppuun?
• Teetkö muistiinpanoja tai miten muuten prosessoit kuulemaasi? Onko sinulla jotain vinkkejä muistiinpanojen tekemiseen, mikä tapa toimii sinulla parhaiten?
• Kuinka pitkiä ovat pisimmät podcastit, joita kuuntelet?
• Miten pitkiä aikoja jaksat/ehdit kuunnella kerralla? 
• Pitäisikö podcastissa lyödä lukkoon kesto vai aihe? 
• Onko mielessäsi jokin podcast, jonka formaatti / toistuvat elementit ovat erityisesti jääneet mieleesi? 
• Podcasteja voi kuunnella podcast-sovelluksilla tai vaikka Spotifyllä. Millä sinä niitä kuuntelet?
• Julkaisetko sinä itse äänisisältöjä? Missä ja miten? Jaatko ne moniin eri jakelukanaviin?
• Mitkä ovat omia suosikkejasi ja miksi?

Tuleeko sinulle mieleen lisää kysymyksiä? Jätä ideasi tähän alle tai kerro niistä Facebookissa.

Miten ihmiset kasvattavat LinkedIn-verkostojaan

Bongasin viime viikolla LinkedInistä Talouselämän toimittajan ja tietokirjailija Elina Lappalaisen päivityksen, jossa hän päivitteli sitä, että headhunterit lähettävät hänelle verkostoitumispyyntöjä. Pyyntöjä tulee erityisesti yhdestä tietystä yrityksestä.

Headhunterille LinkedIn on mainio työväline hakujen tekoon ja mitä isompi hänen oma verkostonsa on, sitä paremmin haut toimivat. Huntterin kannattaa pyydystää verkostoonsa erityisesti hyvin verkostoituneita ihmisiä, joiden kautta he saavat kerralla paljon 2-tason kontakteja.

Monet ottavat LinkedIn-verkostoonsa ventovieraita, mutta olen samoilla linjoilla kuin @ElinaLappalaine: haluan tuntea #verkosto'ni ihmiset. #linkedinfi on mun #muistinjatke, josta voin tarkistaa, keitä ihmisiä tunnen yrityksestä y. Mikä sun politiikka on? 🤜🤛 #somefi pic.twitter.com/fAj2I9xIub

— Johanna Janhonen (@jjanhone) March 13, 2018

Nostin Elinan kirjoituksen someen. Aiheesta heräsi aktiivisin keskustelu tietysti LinkedInissä, jossa ihmiset kertoivat siitä, miten he verkostoansa kasvattavat. Olen kysellyt ihmisten LinkedIn-politiikoista ennenkin, mm. vuonna 2015.

Mitä nyt selvisi?

Pekka tiivisti verkostoitumispolitiikat hyvin:

Se ompi vähän siitä kiinni mikä on itsekunkin tavoite täällä LinkedIn-yhteisössä.   Pekka Makkonen Lecturer at University of Jyväskylä and TVE consultant at IP CONSULT (NIRAS Germany)

eli kukin verkostoituu niin, että se tukee omia tavoitteita. Mikään tapa ei siis ole toista parempi tai huonompi, vaan kaikki lähtee tavoitteista. LinkedInissä verkostoitumistavoitteita voivat olla esimerkiksi:

• verkostoitua vain niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa on tehnyt oikeasti töitä
• verkostoitua vain niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa on ollut tekemisissä
• kerätä verkostoon ihmisiä, joiden jutuista on kiinnostunut (osaa ihmisistä voi myös seurata ilman verkostoitumiskutsua)
• verkostoitua ihmisten kanssa, jotka liittyvät omaan alaan tai joilla voisi olla mielenkiintoa ammatilliseen yhteistyöhön
• kerätä verkostoon ns. vaikuttajia, joiden kautta pääsee tekemään hakuja heidän verkostoista
• kerätä verkostoon headhunttereita ja rekrytoijia, jotta olisi mahdollisimman hyvin löydettävissä uusia työpaikkoja varten
• kerätä mahdollisimman suuri verkosto, jotta näyttää houkuttelevalta/uskottavalta yhteydessä y tai näkyäkseen erilaisissa hauissa mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi start up -yrittäjillä pitäisi olla verkostossaan yli 2000 ihmistä

Viime vuonna Helsingin Sanomat haastatteli Linkedin-kouluttaja Tom Lainetta, Academic Workin rekrytointiasiantuntija Laura Korpilauria ja rekrytointifirma Adeccon konsultti Helen Vesikiä. Heidän mukaansa "suomalaisten verkostoitumistapa on erilainen kuin muualla maailmassa: suomalaiset verkostoituvat mielellään vain sellaisten kanssa, jotka he ovat tavanneet."

Onko tällaisia globaaleja tutkimuksia sitten tehty? En tiedä. Entä onko suomalaisten käyttötapoja tutkittu? En tiedä niistäkään. Googlaamalla löytyi "LinkedIn – Opiskelijoiden käyttäytyminen jasuhtautuminen", opinnäytetyö, jonka Juha Flythström teki Kurion kanssa ja johon oli teemahaastateltu 8 opiskelijaa.

Joitakin kommentteja LinkedIn-päivitykseni alta:

Itse taas yrittäjänä taistelen sen asian parissa, hyväksyäkö oman alan vendor managereita kontakteiksi, etenkin jos syystä x tietää, ettei tästä ainakaan kauppaa synny. Mutta toisaalta palkatut työntekijät liikkuvat yrityksestä toiseen... Maailmalta tunnetaan omalta alaltani kyitenkin identiteettivarkauksia eli napataan toisen kääntäjän CV ja myydään sillä. No, ihan oman alani CV:n tasoista tietoa mulla ei täällä ole ja toivon kyllä, että suomi pienenä kielenä mua suojelee - yleensä varkaudet tapahtuu suurten kielten välillä. Mutta jonkinlaista valikoivuutta harrastan tilanteen mukaan. Mirka Lahti Technical Translator German/Swedish  Finnish / Owner of the Translation Bureau Magus

Käytän itse LinkedIniä muistinjatkeena, tutkin sen avulla mm. sitä, keitä tunnen mistäkin yrityksestä. Hannu ihmetteli asiaa:

Minun kantani on, että kovin kapeaksi jäisi verkosto ja verkostoituisi vain tuttujen kanssa ja jos tarvitsisin LinkedIniä muistuttamaan ketä tunnen ja mitä he tekevät, niin eipä nuo ihmiset sitten olisi silloin kovin tuttuja. Olen verkostoitunut ja verkostoidun jatkossakin ennakkoluulottomasti ja olenpa jopa tavannutkin heitä livenä ja muutamia hyviä juttuja niistä tapaamisista on syntynyt, jotka olisivat jäänyt syntymättä jos verkostoituisin vain tuttujen kanssa. Hannu Huttunen Corporate security, risk management and continuity management consultant 

Olen käyttänyt LinkedIniä yli 10 vuotta. Kun Nokia päätti sulkea Jyväskylän toimipisteensä vuonna 2009, "haaviini" oli jäänyt lähinnä näitä työkavereita, mutta sen jälkeen olen alkanut kasvattaa verkostoani tietoisesti, osallistumalla mm. erilaisiin tapahtumiin ja nykyään verkostooni kuuluukin jo noin 1800 ihmistä. Vertailun vuoksi Facebookissa minulla on alle 600 kaveria, Twitterissä noin 5700 seuraajaan, Pinterestissä reilut 2900 seuraajaa, Instagramissa (henkilötilillä) 850 seuraajaa ja Google+:ssa noin 900 seuraajaa (hm, kuinkahan moni heistä vielä palvelua käyttää). LinkedInin avulla saan tiedon, kun kontaktini vaihtavat työpaikkaa, ja tuota tietoa en kyllä helposti muuten saisi.

Muissa kommenteissa toiset kertoivat hyväksyvänsä hövelisti lähes kaikki, toiset verkostoituivat vain tuttujen kanssa. Mikä sitten on ns. tavallinen käyttötapa? No selvitellään! Tein äsken Google Formiin kyselyn aiheesta, vastaa sinäkin, niin opitaan kaikki aiheesta lisää:

Koulutus vaikuttaa somen käyttöön, mutta miten?

Bloggasin aiemmin tällä viikolla korkeakoulututettujen somen käytöstä, joka on vuosi vuodelta noussut ja noussut. Julkaisin äsken infografiikat myös perus- ja keskiasteen koulutuksen saaneiden somen käytöstä (ks alla).

Korkeakoulutettujen someintoilu ei tuntunut yllättävän ketään, mutta miten on, yllätytkö siitä, että perusasteen koulutuksen saaneiden somen käyttö on laskenut?

Katso vaikka miten viikoittain somea käyttävien käyrät käyttäytyvät:



Ja tästä tarkemmin:
 

Perusasteen koulutetut somessa from Johanna Janhonen

Keskiasteen koulutetut somessa from Johanna Janhonen

Korkeakoulutetut somessa from Johanna Janhonen

Tai ehkä haluat mieluummin vertailla eri koulutuksen saaneiden somenkäyttöä piirakoiden avulla:

Minulla on omat teoriani siitä, miksi eri koulutuksen saaneet käyttävät somea niin eri tavoin. Mitä sinä veikkaat syyksi?

PS. Löydät nämä kuvat myös Canva-profiilistani.

Korkeakoulutetut somessa 2011-2017

Seitsemän vuoden ajan Tilastokeskus on kysynyt vuosittaisessa tutkimuksessaan sitä, miten suomalaiset käyttävät sosiaalista mediaa. Vastaajien taustatiedoissa kysytään mm. koulutusta ja vuosien aikana on paljastunut, että korkeakoulutetut ovat somessa aktiivisempia kuin keski- tai perusasteen koulutuksen saaneet.

Nyt kun olen innostunut Canvan infografiikoista, tein korkeakoulutettujen somekäytöstä oman infografiikan.

Infografiikassa kerron, että suurin pomppaus somen käytössä tapahtui vuonna 2016. Kurkataan siis tarkemmin sitä, mitä kahdessa vuodessa oikein tapahtui:

Iso muutos?

Löydät ylläolevat kuviot myös Canva-profiilistani.

PS. Julkaisen myöhemmin omat infografiikat myös muista koulutusryhmistä.