WhatsApp-vinkkejä palvelun ammattikäyttöön

Lukaisin Nuorten Palvelu ry:n viime vuonna julkaiseman WhatsApp-oppaan "Whats Up Miten menee - Opas nuorten mobiilikohtaamiseen", joka on tarkoitettu nuorisotyötekijöille. Oppaan ovat kirjoittaneet Helmi Korhonen ja Heli Rantanen.

Huomasin, etten ole WhatsAppista tässä blogissa juuri kirjoittanut, joten korjataanpa puute, onhan WhatsApp maailman käytetyin pikaviestinsovellus ja Suomenkin käytetyimpiä somepalveluita. Sitä käytetään paljon vapaa-ajan viestinnässä, mutta mikä estää käyttämästä sitä myös työhön liittyvään viestintään, pienen ryhmän kesken se voi korvata intranetin tai sähköpostikeskustelut.

Mikä WhatsApp on?

• Facebookin omistama, mobiiliappsi, jota voi nykyään käyttää myös tietokoneella
• Korvaa monesti tekstiviestien ja multimediaviestien käytön, verkkoyhteyden kautta voi lähettää tekstien lisäksi kuvia, videoita, ääniviestejä, pdf-tiedostoja ja diaesityksiä, yhteystietoja, sijaintitiedot
• Soveltuu yksityis- ja ryhmäviestintään
• DNA on tehnyt hyvät ohjeet WhatsApp-ummikoille palvelun käyttöönotosta

WhatsAppin ikäraja?

Ikäraja oli aiemmin 16 vuotta, mutta nykyään se on sama kuin muissakin somepalveluissa, eli 13 vuotta, nuoremmat saavat käyttää sitä vanhempiensa luvalla. Näin palveluehdoissa sanotaan:

You must be at least 13 years old to use our Services (or such greater age required in your country for you to be authorized to use our Services without parental approval). In addition to being of the minimum required age to use our Services under applicable law, if you are not old enough to have authority to agree to our Terms in your country, your parent or guardian must agree to our Terms on your behalf.

Miten WhatsAppia voi käyttää työasioissa?

• sisäisessä yhteydenpidossa
• ulkoisessa viestinnässä, esimerkiksi asiakaspalvelussa ja tiedotuksessa
• dokumenttien jaossa, esimerkiksi oppimateriaalit, tarjoukset, hinnastot

Vinkkejä WhatsAppin käyttöön

• luo säännöt ryhmäkeskusteluihin. Esimerkiksi mistä asioista saa viestiä, mistä ei, mihin aikaan vuorokaudesta on sopivaa viestiä. Kun ryhmäläiset ovat itse mukana sopimassa sääntöjä, niihin sitoudutaan paremmin. Alussa ryhmäkeskusteluja voi aktivoida esimerkiksi kyselyjen avulla. Ryhmien koko on rajoitettu 256 henkilöön.
• vaikka tilaa on paljon, kannattaa viestinnässä silti olla napakka

Muotoile tekstejäsi näin:
Lihavoi *teksti* tähtien avulla: teksti

Kursivoi _teksti_ alaviivojen avulla: teksti

Yliviivaa ~teksti~ tildejen avulla: teksti

• jos et halua kertoa, milloin viimeksi käytit WhatsAppia (etkä sitä milloin muut olivat viimeksi paikalla), piilota tieto: Asetukset - Tili -Tietosuoja - Viimeksi paikalla. Myös lukukuittaustiedon voi halutessaan piilottaa.
• kontakteille voi antaa erilaiset merkkiäänet, jotta jo äänestä tietää, keneltä viesti tulee. Tämä löytyy keskusteluketjusta kohdasta Mukautetut ilmoitukset
• käytyjä keskusteluja voi tallentaa ja lähettää vaikka sähköpostiliitteenä
• jos haluat lähettää saman viestin useille henkilöille ilman, että teet viestin myötä ryhmäkeskustelun, tee henkilöistä uusi vastaanottajalista (oikeasta yläkulmasta)
• tärkeitä viestejä voi merkitä tähdellä, jotta ne löytyvät myöhemmin helpommin
• jos et halua saada viestejä jostain numerosta, voit estää sen henkilön hänen WhatsApp-profiilinsa kautta

Emojit piristävät viestintää. Niiden merkityksiä voit etsiä Emojipediasta (toimii parhaiten mobiililaitteilla).

Onko sinulla vaikeuksia löytää sopivaa emojia? #emojipedia auttaa! . 😕 😥 😧 #emoji #emojis #somefi #somepeli #somevinkki #piilotettuaarretestaa

A post shared by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Jun 28, 2017 at 2:25am PDT

Tänä keväänä WhatsAppiin tuli Snapchatilta matkittu stooriominiaisuus - vuorokaudessa häviävät päivitykset.

Joko sinä olet tehnyt #whatsappfi-päivityksiä? Ne menevät kaikille (tai valituille) kontakteille ja häviävät 24h kuluessa. #somefi #somevinkki #piilotettuaarretestaa #somepeli

A post shared by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Mar 15, 2017 at 10:57am PDT

Kuviin voi lisätä vaikka tarroja, puhekuplia tai tekstiä:

Makingof ja behindthescenes of #piilotettuaarre: kuvitusta #whatsappfi-bloggaukseen. . 👻 👻 👻 #piilotettuaarretestaa

A post shared by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Jun 28, 2017 at 4:17am PDT

Jos haluat antaa palautetta tästä bloggauksesta, voit tehdä sen paitsi kommentoimalla julkisesti myös yksityisesti WhatsAppissa.

MUOKS 3.7.2017:
Ohjeet siihen, miten voit perustaa WhatsApp-ryhmän, johon kuka vain voi liittyä.

Lähteet:
Johanna itse
Whats up Miten menee -opas
Me Naiset

Kuinka pitkä on hyvä CV?

Aina välillä tarjouspyynnön liitteeksi täytyy laittaa CV. Hyvä juttu, sillä muuten minulta saattaisi unohtua CV:n päivittäminen pitkäksi aikaa, enhän minä olen aktiivisessa työnhaussa (vaikka tokihan sitä voi aina kysyä).

Päivittäessäni viimeksi CV:täni, jonka olen saanut mahtumaan kahdelle sivulle haastoin itseni: voisikoahan tätä taas vähän karsia? Miten merkittäviä ovat esimerkiksi Nokiassa, Ambientiassa tai Tampereen teknillisellä yliopistolla tekemäni työtehtävät näin monen vuoden jälkeen, eli voisiko niiden kuvailuun käytettyjä merkkejä vähentää?

Uteliaisuudesta kyselin, miten pitkiä muiden CV:t ovat ja yllätyin vähän Twitter-gallupin tuloksista: yhden sivun CV:eitä tuntui olevan monella. Minä kun olen pitänyt 2-sivuista CV:tä pitkään ns. normina, johon kaikkien pitäisi pyrkiä!

Kuinka pitkä sinun #cv:si on? Ovatko twiittaajat muita parempia tiivistämään? Minun CV on 2s, sain tiivistettyä monella rivillä eilen. Jes! pic.twitter.com/kkrcpX7ULO

— Johanna Janhonen (@jjanhone) June 6, 2017

Mun CV käy vain lyhyemmäksi vuosi vuodelta. Ennen oli enemmän tarvetta korostaa kaikkea sälää.

— Juho Romakkaniemi (@Romakka) June 5, 2017

Munkin mielestä tiivistäminen helpottuu sitä mukaa kun oleellista kokemusta kertyy. Itse siirryin kaksisivuisesta yksisivuiseen talvella.

— Elina Kallasaari (@ElinaKallasaari) June 5, 2017

Mietin eilen, saisiko sen yhdelle sivulle. Jäi kyllä keksimättä, että miten.

— Tommi Kivimäki (@TommiKivimaki) June 5, 2017

Vaikeeta on, mutta mulla on edelleen vain yksi sivu.

— Jenni Ahlapuro (@Jepu) June 5, 2017

Hyvä kysymys. CV:n voi korjata myös linkillä vaikkapa Linkediniin, jos hakemus on muuten kunnossa ja suosittelijat löydettävissä helposti.

— Silja Tenhunen (@TenhunenSilja) June 6, 2017

Ei pelkästään! Nykyiseen työpaikkaani uin verkkosivujen avulla – ja nyt luen työhakemuksia, joista parhaat pärjäävät ilman pdf-cv:tä.

— Sanna Saarikangas (@ssaarikangas) June 6, 2017

Pari kommenttia Instagramista:

• byitu.fiMul taitaa olla 4 sivuinen.. mut alussa tiivisteynä koulu kokemus vastuut ja käytetyt ohjelmat.. lopuksi
• 
  
• terolaihoVaihtelee. 4+ sivua raakaversiossa, mutta jokainen paikka/projekti tarvitsee aina omanlaisensa version, jolloin siitä saa niin lyhyen tai pitkän kuin tarvitsee.

Monsterin mukaan

Yhden sivun CV on riittävä jos: Sinulla on alle 10 vuotta työkokemusta. via @Monster

— Johanna Janhonen (@jjanhone) June 5, 2017

Harkitse kahta sivua CV:ssä jos: Sinulla on vähintään 10 vuotta työtehtävään liittyvää työkokemusta. via @Monster

— Johanna Janhonen (@jjanhone) June 5, 2017

Harkitse kolmea tai useampaa sivua CV:ssä, jos: olet johtaja tai asiantuntija, jolla on pitkä työkokemus. via @Monster

— Johanna Janhonen (@jjanhone) June 5, 2017

Ihmettelin mm. LinkedInissä sitä, ovatko twiittaajat sitten muita parempia tiivistämään ja sain aikaan antoisan keskustelun.

 Matti Vuori Tiivistämistä ei voi arvioida lopputuloksen perusteella - pitäisi tietää, miten paljon ja mitä on tiivistetty, eli mikä on tekstin "puristussuhde". Toinen teoria väittää, että sanomisen arvoisten asioiden määrä on joissakin konteksteissa vakio, jolloin ei ole kyse tiivistämisestä, vaan enemmänkin tunnistamisesta. Tunnistaminenkin on riskialtista. Kolmas teoria taas sanoo, että lyhyys ei ole missään dokumentaatiossa itseisarvo eikä laatukriteeri, vaan enemmän on kyse tekstin rakenteesta ja tekstikokonaisuuden arkkitehtuurista suhteessa kontekstiin, tarpeisiin ja tavoitteisiin. Jos lyhyys olisi absoluuttinen hyve, aamun sanomalehdissä olisi vain kannet ja kolumnit olisi kutistettu twiiteiksi. Asiat vaativat tilansa. Ongelma ei ole se tilan tarve, vaan tilan haaskaus tai tilan käyttö epäkäytännöllisesti (kuten marketissa, jossa useimmin kaivattu tavara pitää hakea viimeiseltä (hylly)riviltä).

 Johanna Kivimäki Mulla on 1s. Joskus vuosia sitten se oli ainakin 4s. 

 Johanna Janhonen Oho, oletpa sinä saanut tiivistettyä paljon. [...] Ai niin, tajusin, että minullakin on yhden sivun cv. Tämä:

 Tiina Saarinen 2s enkä aio tiivistää enempää. Idea on kuitenkin se että cv on helposti ja nopeasti silmäiltävissä. Jos oikein räätälöin, saan sen toki yhteenkin sivuun, mutten tahdo. Olen nähnyt liikaa tiivistettyjä ansioluetteloita, eikä niistä saa välttämättä mitään kuvaa. Keskitie on paras tie, minulle. Tiivistämisen sijaan suosin ennemminkin luovia ansioluetteloita, en niinkään perustylsiä insinööriansioluetteloita. 

 

Jani Räty Eikös yksi rivi riitä? Linkki LinkedIniin.

 Johanna Janhonen Mun LinkedIn-profiili on paljon pidempi kuin mun cv. Se siitä lyhyestä cv:stä ;). 

 Jani Räty Se on dynaaminen käyttöliittymä jossa voi avata työhistoriaa sen mukaan kuin kiinnostusta on. Lisäksi siihen voi upottaa videoita ja linkkejä lisätietoon. Eli vähän vaikea vertailla kumpi on pidempi. Kyllähän mun paperiversiossakin sivuja on ja kertovaa tekstiä erilailla kuin profiilissa. 

 Harri Nyman Voi kun riittäisikin, mutta ei kun pitää kaiken ¤#%#¤% sortin formeihin täyttää samat tiedot kerta kerran jälkeen.. ja sitten vielä ihmetellään miksi ei ole hakijoita.... 

 Miia Kosonen Kun lähdin yliopistolta, cv oli 6 sivua. Sen jälkeen ollut 2. Arvokas oppimiskokemus, johon tarvittiin työttömyysjakso vauhdittamaan. Nettisivuillani vizualize.me:lla tehty cv, jossa kaameat 70-luvun disko-oletusfontit, mutta on toistaiseksi kelvannut :) Pisin näkemäni cv on ollut rapakontakaisen professorin 21-sivuinen, pelkkää tekstiä. En jaksanut lukea.

 Johanna Janhonen Tutkijoiden cv:t tuppaavat olevan pitkiä julkaisujen takia. Mihin sinä ne piilotit Miia Kosonen?

 Miia Kosonen Visuaalisessa cv:ssä on ainoastaan julkaisujen ja projektien määrä. Perinteinen cv taas sisältää linkin omille sivulle, josta löytyvät varsin tarkasti yksilöiden (linkki ohessa). Julkaisuluettelo on toki olemassa myös erillisenä pdf:nä. Koulutuksissa olen todennut, että tutkijoiden tärkein päätös on ratkaista, haluaako työskennellä akateemisella puolella vai jossakin muualla - se kun aika vahvasti vaikuttaa siihen, mikä on järkevää viestintää. https://tohtorilletoita.wordpress.com/publications/

 Jari Hietaniemi Eikös tämä A4 ajattelu ole jo vähän vanhanaikaista? [...] Meillä on CV-tietokanta, mistä datan voi tuupata siihen muotoon kuin haluaa. Ajatus siitä että tietty määrä dataa pitäisi käsin suodattaa vain jotta se mahtuu teoreettisesti A4 printille kaipaa haastamista. Yhteen tarjoukseen menee pitkä kuvaus, toiseen lyhyt ja kolmanteen sama englanniksi. Some-alalla CV:n voisi vaikka väsätä peräkkäisis twiiteistä tms

 Johanna Janhonen Joo, on minulla sellainenkin :). https://twitter.com/jjanhone/status/532185542600179713

Summa summarum? 

Hyvä CV:n pituus riippuu siis paitsi urasi pituudesta ja laadusta, myös tavoitteistasi. Ideaalitapauksessa CV tulee räätälöidä erikseen jokaista paikkaa varten, joten on hyvä idea pitää yllä ns. master-CV:tä, josta voi karsia tarpeen tullen haettavaa työpaikkaa ajatellen epärelevantteja asioita pois. Visuaalinen CV on hyvä vaihtoehto joissakin tapauksessa, mutta parasta on ylläpitää useita CV:eitä eri tarkoituksia varten.

Millainen sinun CV:si on?

Yhteisömanagerin jaksaminen aiheena Twitter-chatissa

Kävin eilen läpi #sometime2017-twiitit ja bongasin niiden joukosta yhden erityisen mielenkiintoisen:

Miten yhteisömanagerit itse pitävät huolta omasta jaksamisestaan? kysyy @PauliinaMakela #sometime2017 #visitkimitoon

— Laura Johansson (@laurajohansson) June 17, 2017

Tärkeä ja mielenkiintoinen aihe! Otin yhteyttä Pauliina Mäkelään ja Helmi Elinaan, ja kysyin, tulisivatko he puhumaan aiheesta myös ensi viikon #cmadfi-Twitter-chattiin, ma 26.6. klo 14-15. Sain suostumukset (jes!) ja sen jälkeen mietimme nopeasti yhdessä chatin kysymykset.

1. Kuka olet, mistä tulet? (14.00)
2. Yhteisömanagerit saavat paljon kuraa niskaansa. Miten siitä selviää? (14.06)
3. Oletko sinä joutunut tekemään kriisiviestintää? (14.12)
4. Kuinka hoidat yhteisösi haastavia tilanteita? (14.18)
5. Miten pidät huolta omasta jaksamisesta yhteisömanagerina? (14.24)
6. Mitkä ovat oman jaksamisesi kannalta parhaimmat vertaistukiryhmät? (14.30)

7. Miten yhteisömanagerina kehittää omia tunnetaitojaan ja toisten tunteiden kohtaamisen taitoja? (14.36)

8. Voiko yhteisömanageri pitää kesälomaa? Miksi, miksi ei? (14.42)
9. Jaa vinkkisi siihen, miten yhteisön voi laittaa lomalle? (14.48)
10. Millaisia kesä(loma)suunnitelmia sinulla on? (14.54)

Ohje chattiin osallistumiseen:

• Seuraa chattia Twitter-haulla #cmadfi
• Muista käyttää #cmadfi-häsää jokaisessa twiitissäsi
• Aloita twiittisi vastauksen numerolla (V1, V2,... )

Vinkkaathan chatista kaverillesikin!

MUOKS 27.6.2017:

Chatin kooste lisätty

Sometime 2017 Twitterissä

Sometime 2017 keräsi suomalaisia someaktiiveja yhteen jo kahdeksatta kertaa. Minäkin olen tapahtumaan osallistunut monta kertaa ja tälläkin kertaa olisin osallistunut siihen mielelläni, mutta perhejutut pitivät muualla. Äsken kävi kuitenkin läpi Twitteristä tapahtuman antia ja keräsin parhaita twiittejä talteen Storifyhyn. Jos sinäkin missasit tapahtuman, kurkkaa twiitit tai Jarmo Lahden kuvaamat striimivideot.

Keuruun museon Insta-työpajoissa mietitään mm. julkaisulupia

Terveisiä Keuruulta! Keuruun museo on järjestänyt nyt kaksi nuorille suunnattua Instagram-työpajaa. Pajojen tavoite on kerätä talteen nykydokumentaatiota siitä, mitkä asiat ja paikat ovat tärkeitä keuruulaisille nuorille. Pajoissa otetut kuvat kerätään talteen @nuortenkeuruu2017-tilille.

Kuvia kerätään myös #nuortenkeuruu2017-häsälle, ja sitä voivat käyttää kaikki keuruulaiset nuoret, jotka haluavat kuviaan mukaan Keuruun museon kesänäyttelyyn ja myöhemmin nuorisotalo Kipinällä pidettävään näyttelyyn.

Keuruun museon järjestämissä Instapajoissa keuruulaiset nuoret kuvaavat itselleen tärkeitä asioita ja paikkoja. Pajojen kuvat julkaistaan instassa tilillä nuortenkeuruu2017 ja ne ovat esillä printteinä museon kesänäyttelyssä ja joulukuussa nuorisotalo Kipinällä. Projekti toteutetaan museoviraston myöntämällä avustuksella. Vuoden 2017 aikana avointen pajojen lisäksi niissä käyvät kaikki Keuruun 9.-luokkalaiset. Käy kurkkaamassa millaisia kuvia kahdessa ensimmäisessä pajassa nuoret ovat ottaneet. #nuortenkeuruu2017 #keuruunmuseo #museopedagogiikka

A post shared by @keuruunmuseo on Jun 8, 2017 at 4:00am PDT

Pajat jatkuvat syksyllä tulevien 9-luokkalaisten kanssa ja huipentuvat loppuvuonna pidettyyn juhlaan, jossa nuoret pääsevät tapaamaan jonkun someidolinsa.

Tällä viikolla "filmille" tallentui mm. tällainen ufo, jota on hyvä ihmetellä vaikka 100 vuoden päästä: mikä ihme tuo on?

#nuortenkeuruu2017

A post shared by Keuruun museo (@nuortenkeuruu2017) on Jun 7, 2017 at 5:13am PDT

Minun roolini työpajassa on lähinnä pelottelu: kerron siitä, millaisia kuvia saa ottaa ja millaisia kuvia saa julkaista somessa.

Instagram työpaja Keuruun museo from Johanna Janhonen

Yritän saada nuoret myös miettimään sitä, kannattaisiko eri tarkoituksia varten olla eri tilit. Työpajaa varten teinkin nuorille ohjeet instagrammailuun, ja olen saanut kuvasta paljon palautetta somessa:

Ohjeet 9-luokkalaiselle Instagramin käyttöön, puuttuuko jotain oleellista?#teinisome #somefi #somevinkki #opetus pic.twitter.com/82KVPbTWU4

— Johanna Janhonen (@jjanhone) May 17, 2017

Jos aihe (ki)innostaa, pyydä minulta tarjous siitä, että tulisin pitämään vastaavan koulutuksenkin teillekin.