Tämä blogini täyttää tänään 7 vuotta. Se ei ole ensimmäinen eikä edes uusin blogini, mutta kaikista aktiivisin se on. Vuosien varrella blogissani on vieraillut 64 000 ihmistä, ja 19% heistä on tullut myös takaisin. Sivulatauksia on ollut 104 000, yhdellä vierailulla on tehty keskimäärin 1,3 sivulatausta ja aikaa vierailuun on mennyt noin minuutti.
Blogini lukijoista
54% on miehiä,
34% 25-34-vuotiaita,
28% 18-24-vuotiaita,
16% 35-44-vuotiaita ja
13% 45-54-vuotiaita.
Blogini vierailijoista 94% tulee Suomesta, 1% Yhdysvalloista ja 0,7% Ruotsista (hej på dig!), kävijöitä on tullut yhteensä 110 maasta.
Suomalaisten vierailijoiden asuinpaikat ovat suuruusjärjestyksessä
Helsinki,
Tampere,
Jyväskylän alue,
Espoo,
Turku,
Oulu,
Vantaa,
Lahti,
Kuopio ja
Hämeenlinna.
A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on
Vierailijoiden verkoista suurimmat ovat
Elisa (19%),
broadband access pool (13%),
DNA (12%),
sl-cgn (8%) ja
Teliasonera (7%).
Organisaatioiverkoista eniten kävijöitä on tullut
Yleisradiosta,
Jyväskylän yliopistosta,
Helsingin yliopistosta,
Helsingin kaupungista,
Nokiasta,
Keskosta,
Suomen osuuskauppojen keskuskunnasta,
Kirkkohallituksesta,
Tampereen teknillisesä yliopistosta,
Espoon kaupungista,
Jyväskylän kaupungista,
Sanomasta,
Metsosta,
Tampereen kaupungista,
Metropoliasta,
Aalto yliopistosta,
Turun kaupungista,
OP-Pohjolasta,
JAMKista,
Turun yliopistosta ja
Itä-Suomen yliopistosta.
7 vuoden aikana vierailijoista
37% on käyttänyt Chrome-selainta,
26% Firefoxia
16% Safaria ja
14% Internet Exploreria.
Käynneistaä 84% on tehty tietokoneilla, 15% tableteilla ja 1% kännyköillä.
Mobiililaitteista suosituimmat ovat
Apple iPad,
Microsoft Windows RT Tablet,
Google Nexus 7 ja
Samsung SM-T530 Galazy Tab 4 10.1.
Käynneistä hieman yli puolet on tullut
hakukoneiden kautta ja 13% somen kautta.
Someista isoimmat
ovat Facebook, Twitter, LinkedIn, Google+ ja Pinterest.
Lokakuusta alkaen Google Analytics on alkanut kerätä blogistani Search Console -tietoa. Sen mukaan suosituimmat haut, joilla blogiini on päädytty ovat:
snapchat vinkit
miten saada seuraajia instagram / miten saada instagram seuraajia / kuinka saada instagram seuraajia / instagram seuraajat
instagram repostaus / instagram ohje / miten repostata instagramissa
linkedin suomi / linkedin käyttö
Kaikkien aikojen luetuimmat bloggaukseni taas ovat
Viime viikolla Tampereen yliopiston juhlasaliin kokoontui tähän asti suurin CMADFI-yleisö. Tapahtuma on aina ollut ilmainen, mutta tällä kertaa sitoutimme osallistujia keräämällä heiltä etukäteen ruokamaksun, 25€ . Sillä hinnalla saatiin yliopistolla aamukahvi&sämpylä, lounas&kahvi, ja iltapäiväkahvi&pulla sekä iltakahvit&sämpylät sekä iltapalasalaattibuffet Tampereen Työväen Teatterilla, joten aika paljon ruokarahalle sai vastinetta, jos jaksoi iltaan asti.
Ilmoittautuneita oli yhteensä 378, joista paikalle tuli 337, paikkansa perui 28
ja tulematta jätti vain
13 henkilöä. Jos ilmaisissa tapahtumissa no show -prosentti on noin 20%, niin meillä paikalle tuli noin 90% ilmoittautuneista ja vain 3% teki oharit. Mahtavaa! Jatkamme siis ensi kerrallakin samalla linjalla.Viime vuonna en vielä Lyytiä näin tarkasti käyttänyt, mutta ilmoittautuneita oli silloin 381, osallistujia 266 (miinus no show-tyypit, joita oli ehkä noin 20 kpl) ja paikkansa peruneita 115. Aikamoinen muutos vuodessa!
Striimin tarkkoja lukuja minulla ei ole, mutta ilmeisesti aamupäivällä katsojia oli noin 90 kpl, lounaan jälkeen vähän vähemmän.
Minna Takala teki itselleen muistiinpanot Storifyhyn:
Sekä paikallaolijat että etäilijät ovat antaneet mukavasti palautetta tapahtumasta, peräti 72 kappaletta jo. Tapahtuman formaatti on vuosien varrella vakiinnuttanut muotonsa, mutta pientä hienosäätöä siihen tehdään vuodesta toiseen. Suosittelenkin siis antamaan palautetta nyt sekä vastaamaan syksyllä 4. kertaa tehtävään cmkyselyyn, jotta saadaan tapahtumasta entistä paremmin yheisömanagereiden tarpeita vastaava. Jos palautetta antavat enimmäkseen "ne vasta-alkajat" tai "vain yritysten somemanagerit", niin onko ihme, jos tapahtuma vastaa parhaiten juuri heidän tarpeisiinsa?
Jo 71 saatua #cmadfi-palautetta, mahtavaa! Saadaanko 100 rikki?
Palautetta antanut 20% paikallaolijoista ja 4,5% etäilijöistä (kirikiri!). https://t.co/TpdsPEuM24
Olen toiminut yhteisömanagerina vuodesta 2002 asti, ensin harrastusympyröissä, sitten sisäisenä yhteisömanagerina Nokialla, sitten yritykseni ja mielenkiintoni puitteissa. Tärkein yhteisöni tällä hetkellä on suomalaiset yhteisömanagerit, joiden kanssa järjestän CMADFI-tapahtumaa. Se on vuorossa taas maanantaina, kuudetta kertaa jo. Kylläpä aika rientää!
Jokin aika sitten etsin Twitteristä ensimmäisen twiitin, jossa on käytetty #cmadfi-häsää.
Tässä se on:
#cmad = community manager appreciation day is celebrated every 4th Monday in January since 2010 #cmadfi
Yhdestä twiitistä on siis kasvanut melkoinen ilmiö. Ensimmäiseen CMAD-tapahtumaamme osallistui noin 10-15 henkilöä, ihmisiä tuli ja meni, enkä enää muista tarkkaa määrää, viime vuonna Jyväskylän yliopistolle viidenteen CMADiin kokoontui jo noin 250 yhteisömanageria ja tällä hetkellä Tampereen yliopiston tapahtumaan on ilmoittautunut noin 350 henkilöä (vähän jännittää kuinka monta peruutusta viikonloppu vielä tuo). Joka tapauksessa tapahtuma on kasvanut melkoisesti ja mikäs se oli kasvaessa, kun tilat eivät tällä kertaa rajoittaneet ihmismäärää. :)
Minulla on tapahtumassa kaksi esitystä. Ensin kerron, miten tapahtuma on tällä kertaa syntynyt, ketkä kaikki ovat olleet mukana ja kuka on tehnyt mitäkin.
Tammikuisen livetapahtuman lisäksi CMADFI-ilmiöön kuuluu siis myös:
yhteisömanageriryhmät Facebookissa ja LinkedInissä
#CMADFI-lounastapaamiset eri kaupungeissa
#CMADFI-Twitter-chatit kerran kuussa (kuukauden 4. maanantai) sekä
#CMKYSELY eli yhteisömanagerikysely
Toinen esitykseni kertookin siitä, mitä kolmannesta yhteisömanagerikyselystä on paljastunut. Yhteisömme siis tuottaa ihan konkreettisesti sisältöä tapahtumaan vastaamalla kyselyymme. :)
Visma Solutionsin community manager Teemu Luukkonenkommentoi sekä Marin bloggausta että CMADFI-sisältöjä miettimällä sitä, sotkemmeko me Suomessa liian herkästi keskenään somemanagerit ja yhteisömanagerit. Sitä minä olen tässä hiljaa itsekin miettinyt: kaikki Suomen yhteisömanagerit eivät itse asiassa ole yhteisömanagereita vaan somemanagereita tai sisältömanagereita (kuten Miia Kosonen heitä kutsuu). Yllä olevassa esityksessäni lainasinkin Teemun esittämiä pointteja.
Aihe on vähän herkkä, sillä vaikka CMAD on tarkoitettu yhteisömanagereiden, CM:ien arvostamiseen, en ole koskaan halunnut sulkea asiasta kiinnostuneita tapahtuman ulkopuolelle.
Pitäisi kai olla otettu siitä, että niin moni someammattilainen (526 tulosta) tai someasiantuntija (4700 tulosta) nimeää itsensä juuri yhteisömanageriksi. Ehkä se on osittain juuri CMADFI-tapahtuman ansiota?
Katsotaanpa.
Ainakin hakupiikkejä näkyy samoissa ajankohdissa.
Englanninkielisillä termeillä community manager voittaa kiinnostuksessa social media managerin:
ja siinä missä "community manager" sai 18 miljoonaa Google-osumaa, "social media manager" sai vain 8 miljoonaa osumaa. Tämä on tietysti luonnollista, sillä SMM on roolina tuoreempi kuin CM.
Suomenkielisestä Wikipediasta ei löydy Yhteisömanageri-sivua, englanninkieliseen Wikipediaan sellainen on tehty jo vuonna 2008 (artikkeli sosiaalisen median managerista löytyy muuten vain saksankielisestä Wikipediasta). Nimimerkin Dusty98 kirjoittamassa ensimmäisessä versiossa kerrottiin näin:
"Online community managers are a growing and developing profession, working to build, grow and manage social networks, social media sites and online communities.
Working to many of the tenets of community building offline, the role of the Community Manager is to:
represent the community members and be their advocates and an advocate for the community as a whole
promote new content in the community and the aims, purpose or goal of the site
manage and moderate the content and comments, organising conversations and moderating comments and members who contravene the house rules
work with the community members to help solve problems and make decisions as may fit the aim or objective of the community
This is a new but fast growing profession, especially given the growth of branded online communities, online research communities, corporate blogs and other social media marketing and research activities. There is some debate about the term 'manager', with some arguing that a community is not able to be (and shouldn't be) managed. For more detail and to meet other community managers follow one of the external links below."
Vuonna 2008 netti ja some oli hyvin erilainen paikka kuin nykyään, ihmiset viihtyivät erilaisilla foorumeilla ja lukivat myös varmasti paljon enemmän blogeja kuin nykyään. Somen myötä on entistä helpompi tapa ryhtyä sisällöntuottajaksi ja kaikilla on mahdollisuus kerätä oma "yhteisönsä", ihmiset, jotka ovat kiinnostuneet kyseisen ihmisen kuulumisista.
"Early online community managers worked in computer games industry with the advent of MMORPG (Massively Multiplayer Online Role-playing Games) in 1995. Roles have expanded to include a wide variety of responsibilities and skill-sets including social media management, marketing, PR, and customer support. Game community management often includes supporting open communications between the developer and player community."
CMADFI-tapahtuman tavoite on ollut nostaa tietoisuutta yhteisömanagerin roolista ja ehkä meidän olisi jo aika määritellä rooli Wikipediaankin. Kunhan ensin päätetään, onko "yhteisömanageri" jo tarpeeksi vakiintunut käännös nimikkeelle. :)
Oletko sinä törmännyt suomenkielisiin julkaisuihin (=tutkimuksiin, lehtijuttuihin tai kirjoihin), joissa on määritelty yhteisömanagerin, sisältömanagerin tai somemanagerin roolia ja työnkuvaa? Mitkä asiat sinusta erottavat yhteisömanagerin ja some(sisältö)managerin toisistaan?
Miten rakentaa yhteisöä, johon ihmiset haluavat kuulua ja jossa haluavat toimia.
Sisällöntuotanto on haastavaa!
Haasteena on tuottaa mielenkiintoista sisältöä ja saada yhteisön jäsenet mukaan tuottamaan sisältöjä ja kertomaan meistä eteenpäin.
keskustelujen moderointi ja ideointi
Organisaation ulkopuolisena yhteisömanagerina on haasteellista päästä mukaan organisaation suunnittelemiin tavoitteisiin, mikäli viestintä ei pelaa molempiin suuntiin.
Liikaa töitä, ei ehdi yhtään tekemään sisällöntuotantoa, paljon muitakin isoja tehtäväkokonaisuuksia someasioiden lisäksi
Meillä on valtakunnalliset kanavat, mutta jokainen toimii omalla kanavallaan. Miten saadaan jaettua yhteistä kiinnostavaa tietoa.
Jäsenistökin on passiivista sisällön tuottamisessa
Olen opettaja, joka kehittää uusia tuotteita yhteisön tuella. Haasteena löytää yhtenäinen ja tunnistettava visuaalinen ja erottuva identiteetti = DNA.
Samaa tehdään monella taholla, pirstaloitunutta, sekavaa
Miten pysyn ajan tasalla?
Pysyä ajan tasalla kaikista sosiaalisen median palveluiden muutoksista sekä uusista sosiaalisen median palveluiden tulokkaista ja poistuvista somepalveluista.
Aloitin blogivuoden 2017 vahvasti: eilinen bloggaus bujo-kalenterista hypähtää hetkenä minä hyvänsä kaikkien aikojen 10 luetuimman bloggaukseni joukkoon. Jee, sitä sopii juhlia, sillä minun on aika vaikeaa kilpailla itseni kanssa, kun tässä blogissa on jo 630 postausta!
Hyvällä fiiliksellä hyppäänkin seuraavaksi blogianalytiikkani kimppuun.
Kun vertaan blogivuosia 2015 ja 2016, huomaan, että blogini kävijämäärät ovat vähän tippuneet. Selitän tämän kahdella asialla:
vuonna 2015 bloggasin 78 kertaa, viime vuonna vain 70 kertaa. Ja noista 70 bloggauksestakin peräti 12 on kirjoitettu joulukuussa, kun taas vuotta aiemmin bloggauksia tuli tasaisemmin ympäri vuotta, joulukuussakin vain 5 postausta.
vuonna 2015 kirjoitin yhden huippusuositun kirjoituksen, jossa puhuin Ekapelin puolesta ja kyseistä postausta jaettiin ahkerasti somessa. Viime vuonna tuollaista yhden hetken hittipostausta ei ollut.
Mitkä sitten olivat viime vuoden luetuimmat postaukset?
(ks vuoden 2015 lista)
Kuten huomaat, listalle on aika vaikea päästä, viime vuoden bloggauksista listalle nousi vain yksi kirjoitus, joka liittyi LinkedInin linkkien jakamiseen. Kaksi muuta uutta tulokasta listalla ovat elokuussa 2015 kirjoitettu Snapchat-kirjoitus ja marraskuussa 2015 kirjoitettu Periscope-postaus. Tässä on myös bloggauksen hyvä puoli: siinä missä Facebook-päivitykset ja twiitit ovat melkein kertakäyttökamaa, blogilla on erittäin pitkä häntä. Mieti nyt, kuka lukee vaikka mun 3 vuotta vanhoja twiittejä? 3-vuotiaita bloggauksia sen sijaan luetaan yhä.
Nyt kun suurimmat paineet uuden hittipostauksen kirjoittamiseen on jo tältä vuodelta ohi, nappasin top-10-listalta pari uutta ideaa kirjoituksiani varten. Toivon, että tästä blogivuodesta tulee viime vuotta parempi ja saan vuoden luetuimpien kirjoitusten joukkoon 4 uutta tulokasta.
Lopuksi kiitän vielä kaikkia aktiivisia lukijoitani,
niitä, jotka palaavat blogini ääreen kuukaudesta toiseen ja
niitä, jotka jakavat tai kommentoivat bloggauksiani somessa sekä
niitä, jotka vastaavat blogissani oleviin kyselyihin.
Noin kuukausi sitten luin Hesarista Bullet Journalista ja innostuin. Olen nimittäin niitä ihmisiä, jotka pitivät teininä päiväkirjaa ja kirjoittivat teinarinsa täyteen ja sittemmin olen käyttänyt erinäisiä taskukalentereita, mutten ole koskaan löytänyt täydellistä. Päiväkirjaa voi toki taskukalenteriinkin kirjoittaa, mutta tila on rajallinen, pitkille vuodatuksille ei ole tilaa, vaan pitää tiivistää päivä melkein twiitin mittaan. Valmiissa kalentereissa tökkii sekin, että ne ovat aikaan sidottuja, uusia kalentereita voi hankkia kalenterivuoden tai lukuvuoden alusta, mutta ei keskellä vuotta. Töihin liittyviin muistiinpanoihin ja taskilistoihin minulla on ollut käytössä oma vihko, mutta tämä bullet journal -tapa mullistaa senkin. Tiedän kyllä, että päiväkirjoja ja taskilistoja voi ihan hyvin tehdä nettiinkin, mutta minusta on kiva pitää asiat itselläni (ei Googlen kaikkea minusta tarvitse tietää) ja päästä käsiksi muistiinpanoihini myös silloin, kun akut on loppu tai netti pätkii.
Bullet journalin saa myös koristella (tai jättää koristelematta) ihan oman mielensä mukaan: sivuille voi liimata tee-etikettejä, pääsylippuja, kuitteja, tarroja, teippejä, sarjakuvastrippejä. Tai siihen voi leimailla tai piirtää (eilen pyysin lastani piirtämään vajaaksi jääneelle sivulle perhepotretin ja ai että siitä tuli hauska!)
Mistä siis on kyse?
Valmiin kalenterin sijaan hankitaan tyhjä vihko (tai kansio tai planneri), jota aletaan täyttää omien tarpeiden mukaan. Vihon alkuun tehdään SISÄLLYSLUETTELO, joka auttaa löytämään asiat nopeasti. Vihon sivut pitää siis NUMEROIDA. Minulla on käytössä luonnosvihko, jossa on 150 lehteä eli 300 sivua.
A photo posted by lily the pink ⭐️ (@electriclil) on
Tulevaisuuslokin jälkeen voi sitten tehdä vaikkapa kuukausisuunnitelman. Vasemmalle sivulle laitetaan kuukauden päivät, oikealle kuukauden to-do-lista.
Taskilistoissa ja muualla bullet journalissa voi käyttää merkintöjä, joita kutsutaan nimellä keys, avaimet. Omat avaimet voi kirjata vihon alkuun, jotta muistaa, mitä ne tarkoittavat. Nuolilla merkitään yleensä asioita, joita ei ehtinyt tehdä - ne on helppo siirtää seuraavalle listalle.
Bullet journalin hienous tulee kuitenkin ehkä vasta nyt: sinne voi laittaa itselle tärkeitä asioita. Year in pixels -sivulle voi kerätä vaikka vuoden mielialat, jolloin voi seurata sitä, millaisilta päivät ovat tuntuneet:
Oma innostukseni asiaan on muhinut jo kauan, kun olen seurannut Instagramissa jo vuosia japanilaista Mist0530-tiliä, joka jakaa tilillään omaa päiväkirjaansa.
Vuodenvaihteessa tein vihkooni teemasivuja: miltä viime vuosi tuntui, mitä tavoittelen tänä vuonna, mitä kirjoja luen tänä vuonna ja missä paikoissa haluaisin vierailla. #bujo-innostukseni lumoissa tein Pinterestiin aiheelle oman taulun, jonne kerään asiaan liittyviä ideoita ja vinkkejä.
Bullet journalit on tietysti jo ehditty kaupallistaa (kyniä, teippejä, leimasimia, sabluunoita jne), mutta muistutan, että pärjäät kyllä ruutuviholla ja lyijykynälläkin. (Ja jes, nyt löytyi hyvää käyttöä mun askartelukamoille!)
Minulla on muuten hyvin itsekäs syy siihen, miksi halusin kertoa tästä asiasta blogissani:
Haluan, että muutkin (erityisesti mun läheiset kaverit) innostuvat asiasta ja alkavat jakaa siihen liittyviä inspiroivia sisältöjä somessa mutta myös livenä.
Toivon myös, että opettajat innostuvat tästä ja neuvovat tavan oppilailleen: bullet journalin voisi vääntää myös kouluedistymisen seurantaan. Bullet journalista on paljon iloa myös yrittäjille, tietotyöläisille, lasten kehitystä seuraaville, urheilijoille, laihduttajille, listojen kirjoittajille, keräilijöille. Bullet journaliin on hyvä kerätä myös ideoita somesisältöihin, blogiotsikoita, asioita, joita pitää muistaa googlata.
Bullet journalin isä Ryder Caroll kiteyttää Instassa näin:
"Track the past, organize the present, and plan for the future.
It's journaling at the speed of life."
***
Kerro, joko sinä olet höyrähtänyt bujoiluun?
Millä termillä sitä suomeksi kutsutaan?
Onko sinulla bujo-sisältöjä somessa, missä?
***
MUOKS: Sain kommentteja siitä, että tämä postauksen esimerkit ovat aika koristeellisia. Ne eivät suinkaan ole bujoilussa pääasia, mutta tämmöinen askartelijaluonne, jolle ei oikein ruuhkavuosissa jää aikaa askarteluun innostui tässä juuri siitä, että bujo tarjoaa välineen itsensä toteuttamiseenkin. Mutta tässä siis alkuperäinen idea videon muodossa, ilman turhia koukeroita. Videolla kerrotaan migraatiosta, siitä, miten tehtäviä siirretään vanhasta listasta uuteen listaan.
