Wikit Suomessa -raportti, osa 3

Wikit Suomessa -raportin 3. ja viimeinen osa on tässä. 

Kirjoitus on kirjoitettu toukokuussa 2013 osaksi  Sometime-porukan tekemää Somen tilan Suomessa -raporttia. Tämä raportti tullaan lisäämään piakkoin kokonaisuudessaan myös Piilotetun aarteen nettisivulle Asiaa somesta -otsikon alle.

Wikejä eri käyttötarkoituksissa

Wikit ovat loistavia alustoja koulumaailmassa, niihin voi rakentaa erilaisia oppimisympäristöjä. Haastateltavat kehuivat niiden mahdollisuuksia paitsi harjoitustyöalustana myös koulutusten suunnittelutyökaluna ja internet-sivujen julkaisussa. Wikien käyttö vaatii kuitenkin vielä paljon "lähitukea", pääkäyttäjän läsnäoloa ja opastusta, mutta hyvää on se, että kaikki näkevät muidenkin työn hedelmät ja voivat oppia toisilta.

Lukiolaisille järjestettiin viime syksynä [2012] ensimmäistä kertaa Innolukio-ideakilpailu, jossa etsittiin tuoteideoita ja palvelukonsepteja. Kilpailu toteutettiin Innolukio Desk-wikissä. Tutkittuaan kilpailutöitä Harto Pönkä huomasi, että hyvät ja huonot ideat erotti ennen muuta vastaajien työskentelytapa.

“Ei voida sanoa, että prosessimainen idean kehittely johtaisi aina parhaisiin ideoihin, mutta sen sijaan [...] voitaisiin väittää, parhaita ideoita ei synny ilman [wikiympäristö tukemaa] prosessimaista työskentelyä.”

Innolukio-tapauksessa Pönkä nosti esiin Purot.net:in keskusteluominaisuuden tärkeyttä voittajien onnistumisessa. Siinä missä esimerkiksi Mediawiki piilottaa keskustelut omalle välilehdelleen, Purot-wikissä kommentointi on nostettu yhdeksi keskeiseksi ominaisuudeksi.

Miia Kosonen kertoi huomanneensa eri kurssiryhmien kanssa käymistään keskusteluista, että wikejä hyödyntävät edelleenkin lähinnä vain suhteellisen isot ICT-alan yritykset, jotka käyttävät niitä projektinhallintaan, dokumentointiin ja ohjeistamiseen. Esteenä wikien hyödyntämiseen on hänen mukaansa osaamisen puuttuminen (lue: tietokonekauhu ja kokemuksen puute). Hän totesi:

“Pienissä organisaatioissa ei nähdä wikien potentiaalia, mikä on sinänsä paradoksaalista - ongelmana koetaan se, ettei ole tarpeeksi massaa tuottaa sisältöä ‘muun tekemisen ohessa’.” 

Nokialla pitkään wikien kanssa työskennelleen Antti Helmisen mukaan wikien haasteena on myös intranetin jatkuva “sharepointtautuminen”. Sharepoint siis sanoo hoitavansa intrassa kaiken mahdollisen, myös wikit, mutta Sharepoint-wikien ongelma on, että ne ovat oikeastaan vain yksinäisiä sivuja, joilla ei ole suhdetta edes saman tiimisivuston muihin wikisivuihin. Helmisen mukaan wikien toinen ongelma on se, että ne ovat menettäneet coolin maineensa, ‘nyt kun kuuminta hottia on mikrobloggaus ja “social business”’.

Siinä missä wikit ovat siis kadonneet pääkonttorin business-naisten kalvoista, ne elävät Helmisen mukaan edelleen insinöörien työkaluna, sillä insinööriys käy hyvin yhteen  wikien kanssa.

 “Wikit ovat yksinkertaisia työkaluja, joita insinöörit tykkäävät käyttää koska sitä voi muokata vapaasti ilman rajoitteita tai sisäänrakennettuja prosesseja. Wikissä kukaan ei ole etukäteen päättänyt miten ihmisen pitäisi tehdä työnsä. Samalla se on pelottavaa koska wiki on tyhjä taulu, tabula rasa, ilman valmista hierarkiaa tai rakennetta.“

Oskari Uotinen puolestaan kertoi, että myös maakuntaliitoissa ja etenkin teollisuudessa on herätty wikien käyttöön, esim. alihankintakonepaja Reiferissä wikiä käytetään laatukäsikirjana, kuten hän myöhemmin tässä raportissa [siis omassa osuudessaan, jota ei ole vielä julkaistu] kertoo. Harto Pönkä taas mainitsi mm. opetus- ja hankepuolen sekä viestintäyritysten aktiivisuuden wikien käytössä ja kertoi siitä, miten Suomen evankelisluterinen kirkko julkaisi viime syksynä [2012] sosiaalisen median ohjeistuksen, jota oli Kirkon suuntaviivat -wikissä työstänyt noin 150 työntekijää.

Wiki voi korvata myös kokonaisen intranetin, myös isossa organisaatiossa, kuten Finnairin kesäkuussa 2012 julkaistu Confluence-pohjainen intranet todistaa. Vanhasta intranetistä sen erottaa

• helpompi sisällöntuotanto ja ylläpito 
• käyttäjille mahdollinen avoin kommentointi ja Facebookista tuttu seinä-toiminto 
• tehokas ja monipuolinen haku
• yksinkertainen rakenne, mutta laaja sisältö

Intranet-wikillä Finnair halusi lisätä sisäistä yhteisöllisyyttään, mutta samalla se myös yksinkertaisti julkaisuprosessiaan merkittävästi.

Wikeillä nähdään olevan paljon potentiaalia ja esimerkiksi Wikipedian suosio kertoo siitä, että pienelläkin porukalla saadaan hyvää sisältöä isolle joukolle. Suomenkielisessä Wikipediassa on nimittäin viimeisen kuukauden aikana ollut vain 1800 aktiivista käyttäjää (rekisteröityneitä käyttäjiä on yli sata kertaa enemmän: 233 698). Suomalaiset ovat luoneet reilussa kymmenessä vuodessa 322 000 Wikipedia-artikkelia, mikä on vähän verrattuna englanninkieliseen Wikipediaan, jossa artikkeleita on jo 4,2 miljoonaa tai ruotsinkieliseen Wikipediaan, jossa on lähes miljoona artikkelia. Teemu Leinonen , joka toimii globaalin Wikimedia-säätiön yhtenä harvana eurooppalaisena neuvonantajana, kertoo, että syy suomenkielisen Wikipedian artikkelien vähyyteen on vahva deletionismi-kulttuuri - suomalaiset kun haluavat artikkeleita vain todella merkittävistä aiheista, muut poistetaan tylysti. Esimerkiksi Diili-ohjelmasta tunnetuksi tullutta Jethro Rostedtiä ei aluksi pidetty oman artikkelin arvoisena, vaikka hän oli julkisuudesta tuttu ja esiintynyt useissa eri tv-ohjelmassa.

Wikimedia Suomi ry:n toiminta on viimeisen vuoden aikana aktivoitunut. Se on pitänyt mm. wikikoulua Kiasmassa ja muutenkin panostanut yhteydenpitoon helsinkiläisten museoiden kanssa. Maailmalta tuttu GLAM (lyhenne sanoista Galleries, Libraries, Archives ja Museums) -konsepti on rantautunut Suomeen, eli Wikimedia on aloittanut täälläkin yhteistyön muiden avoimia sisältöjä edistävien tahojen, kuten Ateneumin ja Kiasman kanssa, jotka ovat luovuttaneet Wikipediaan mm. kuvia taiteestaan ja alkaneet työstään niihin liittyviä artikkeleita.

Wikimedian toiminta ja budjetti ovat vuosien kuluessa vakiintuneet ja säätiö työllistää tällä hetkellä noin 150 henkilöä. Kuluneen vuoden aikana Wikimedia on, lähes 7 vuoden tauon jälkeen, esitellyt myös uusia hankkeita:

• Wikidatan avulla eri asioihin liittyvät numerot ja yhteydet (esim. ihmisten sukulaisuussuhteet) saadaan yhdestä keskitetystä paikasta useisiin eri palveluihin
• Wiki voyage taas tuo Wikimediaan matkaoppaan (oppasta löytyy jo 13 kieliversiota, ei vielä suomea).

Wiki on Antti Helmisen sanoin “haikala, jonka pitää liikkua ollakseen olemassa - jos wikiä ei päivitetä, se kuolee.” Pidetään siis Wikipedia ja muut wikimme elävinä, vaikka ne eivät ehkä niitä viileimpiä some-palveluita olekaan.

Lähteet:
Alexa

Wikipedia ja Wikimedia
mm. wiki-artikkeli
Wikimedia ry
Wikidata
Wiki Voyage

Piilotetun aarteen artikkelit: 
Wikit 
Wikipedia

Haastattelut ja artikkelit
Ambientia, Case Finnair 
Innowise, Case: Innolukio ja Case: Sosiaalisen median suuntaviivat kirkolle

Wikipedia-päivä (tuotekehitystä asiakkaan kanssa, osa 2)

Aloitin vastikään sarjan tämän vuoden uusista tuotteista. Toisessa osassa kerron Wikipedia-tuotteistani, joista olen muuten blogannut aivan liian harvoin, koitetaanpa siis tsempata. Olen tehnyt Wikipedian parissa töitä jo nelisen vuotta. Kun minulta ensimmäisen kerran pyydettiin (pyyntö tuli  ystäväyrittäjän asiakkaalta) päivittämään Wikipediaa maksua vastaan, järkytyin: "Eihän sellaista voi tehdä!". Ensimmäinen kysely jäi idean asteelle, mutta asiaa pohdittuani tulin toisiin ajatuksiin ja aloin tehdä kokeiluja silloisen työnantajani Ambientian tuotteilla, joita itsekin silloin myin:

• Confluence-artikkeli on kaikkien aikojen 1. Wikipedia-artikkeli jonka loin
• JIRA taas toinen

(Ja se, miten voin olla näistä niin varma johtuu siitä, että Wikipediasta mikään tieto ei häviä, tästä näet kaikki muokkaukseni)

Pian ensimmäisten artikkelien luonnin jälkeen lähdin (käytännössä siis aika Wikipedia-ummikkona) hetken mielijohteesta Puolaan Wikimania-konferenssiin. Siellä kuulin, että Google on rahoittanut pienten kielialueiden Wikipedioiden artikkelien luomista ja sain siitä vahvistusta sille, että maksullista toimintaa voi tehdä, kunhan sen tekee Wikipedian periaatteiden mukaan.

Vuosien kuluessa olen aloittanut 45 artikkelia ja tehnyt reilusti yli 1000 muokkausta (mikä on vähän, kuten minulle hiljattain Wikipediassa huomautettiin, mutta se sijoittaa minut kuitenkin 900 aktiivisimman suomalaisen Wikipedia-päivittäjän joukkoon).

Wikipedia-tutkija Arto Lanamäki (Wikimania-tuttuni muuten) antoi hiljattain haastattelun Helsingin Sanomille (ks. juttuun liittyvä bloggaukseni).

Arton lausunnon innoittamana bitstrippasin:

Post by Piilotettu aarre.

ja aloin sitten twiitata aiheesta Arton kanssa. Arto totesi mm. näin:

@jjanhone Ehkä voisi sanoa, että osallistuminen nousisi, jos satunnaiskäyttäjät löytäisivät innostavia vertaistoimijoita joihin samaistua.
— Arto Lanamäki (@lanamaeki) December 6, 2013

Juuri tuollainen innostaja haluan olla!

Kuten 1. osassa totesin, pienessä yrityksessä tuotekehitys jää usein muiden touhujen jalkoihin, ja siksi lisäsin valikoimiini Wikipedia-koulutuksen vasta, kun sellaista viime keväänä pyydettiin minulta.

Koulutuksessani kerron mm. siitä, millainen Wikipedian kulttuuri on ja millaisia sääntöjä siellä on. Kerron omista kokemuksistani ja siitä, millaisia virheitä olen tehnyt, ja mitä niistä olen oppinut. Hiljaisen tiedon muuttaminen koulutukseksi oli muuten yllättävän vaikeaa, mutta nyt olen sitä mieltä, että tämä on yksi parhaista koulutuksistani.

Wikipedia koulutus brief from Johanna Janhonen

Mikäli kiinnostuit tuosta koulutuksesta, niin nyt olisi hyvä tilaisuus osallistua siihen edullisesti, sillä pidän sen kaikille avoimena koulutuksena Vaasan kesäyliopistossa. Jos et halua Vaasaan asti lähteä, voit toki tilata koulutuksen luoksesi.

Wikipedia-koulutuksen (kesto 3 h) yhteyteen sopii mainiosti Wikipedia-työpaja, jossa teemme koulutuksen jälkeen ohjatusti muutoksia haluamillenne sivuille.

Joko teidänkin olisi aika ottaa haltuun Wikipedia, yksi maailman suosituimmista nettisivustoista?

Wikit Suomessa -raportti, osa 2

Viime viikolla alkanut Wikit Suomessa -raportti etenee tänään toiseen osaan. Ensi viikolla viimeisen osassa kerrotaan siitä, miten wikejä käytetään eri käyttötarkoituksissa. 

Kirjoitus on kirjoitettu toukokuussa 2013 osaksi  Sometime-porukan somen tilan Suomessa -raporttia. Tekstissä wikialustat on lihavoitu, niille pystytetyt wikit taas kursivoitu. 

Erilaisia wikialustoja Suomessa

Wikipedia on wikeistä tunnetuin ja se on Alexan mukaan Suomessakin 7 suosituimman nettisivun joukossa. Wikipedian lisäksi huhtikuussa 2013 sadan suosituimman nettisivun joukossa oli vain Wikimedia-säätiön oma sivusto (sijalla 88).

Puhekielessä wiki ja Wikipedia menevät usein sekaisin. Wikipedian mukaan wiki on

“Verkkosivusto, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata haluamallaan tavalla, usein ilman sivustolle kirjautumista. Vuorovaikutteisuus ja muutosten tekemisen yksinkertaisuus tekevät wikistä tehokkaan yhteisöllisen kirjoittamisen työkalun.”

Wikialustoja on maailmassa olemassa kymmeniä ellei satoja. Niiden suosiota Suomessa on vaikea mitata mm. siksi, että osa wikeistä on salaisia. Wikipedia tuntee suomalaisia wikejä vain 60 kappaletta, joista 7 on Wikimedian ylläpitämiä (Wikiaineisto, Wikikirjasto, Wikiopisto, Wikipedia, Wikisanakirja, Wikisitaatit ja Wikiuutiset), neljä alueellista wikiä (Häme-Wiki, Poritieto, Mikkelin SeutuWiki ja Vaasapedia) ja muita wikejä on noin 50. Viimeisen vuoden aikana listalle on lisätty mm. seuraavat aktiiviset wikit:

• Hommaforumin Hommawiki 
• Liberalismiwiki 
• Salkkaripedia (Salatut Elämät -tv-sarjalle omistettu wiki) ja 
• Sarjakuvawiki 

Wikimedian wikit käyttävät Mediawiki-alustaa. Suomalaiseen Wikipediaan on kirjoitettu artikkeleita vain kuudesta muusta wiki-alustasta: Booktype, Confluence, MoinMoin, TiddlyWiki, UseModWiki ja Wikia. Viimeisten 90 päivän aikana yli sata kertaa niistä on luettu vain seuraavia: Mediawiki (672), Confluence (612) ja Wikia (404).

Yksi suosituimmista wikialustoista Google Trendsin datan mukaan on Wikipedian perustajan Jimmy Walesin kaupallinen wikituote Wikia. Vielä tammikuussa se sijoittui myös Alexan tilastoissa sijalle 55, mutta on sittemmin tippunut pois Suomen sadan suosituimman sivuston joukosta, muita wikipalveluja Alexan listalla ei tänä vuonna ole ollutkaan. Alexan mukaan Wikia on myös globaalisti suosituin wikialusta (sijalla 161 toukokuussa 2013).

Suomalaiset hakevat Google Trendsin mukaan tietoa eniten Wikiasta, Confluencesta ja Wikispaces -wikialustoista 

Suomen Wikiassa on tällä hetkellä 80 eri wikiä, joista 10 suosituinta on enimmäkseen vapaa-aikaan liittyviä: WWII books, Bionicle, Vaali, Spore, Super Mario, World of Warcraft, Ikariam, Airsoft, Muumitalo ja Minecraft. Suosituimmassa wikissä,WWII books, on 3600 artikkelia, jotka käsittelevät toiseen maailmansotaan liittyvää kirjallisuutta. 

Wikialustoista toiseksi suosituin (lue: googlatuin) on Google Trendsin mukaan Confluence, kolmantena tulee Wikispaces. Confluence-wikiä käytetään mm. suositussa sosiaalinenmedia.org-wikissä, johon kerätään yhteisöllisesti esimerkkejä suomalaisten organisaatioiden someilusta. Sosiaalinenmedia.org on, toisin kuin wikit yleensä, ulkoasultaan herkullinen kuin karkki, mutta myös Mediawikien ulkoasua voi muokata ja tehdä se responsiiviseksi (lue: sen käyttö onnistuu sujuvasti älypuhelimilla ja täppäreillä), kuten logistiikka-alan wikipohjaiselle verkko-oppimisaineistolle, Logistiikan maailmalle, hiljattain tehtiin. Confluence-wiki, samoin kuin esimerkiksi pilvipalvelu Pbworks, on aikojen kuluessa alkanut muistuttaa enemmän julkaisujärjestelmää kuin puhdasta wikiä. Wikien erityispiirre on siinä, että versiohistoriasta näkee, mitä muutoksia sivulla on viimeksi tehty - ja kuka ne on tehnyt. 

Nokialla on perinteisesti käytetty avoimen lähdekoodin twikejä, joissakin yksiköissä myös Mediawikejä. twikit ovat hyvin ketteriä, minkä on huomannut esimerkiksi silloin, kun Nokia on myynyt jonkun osastonsa: läksiäislahjana porukalle on voinut antaa mukaan läppärin, jolle on asennettu muusta wikialustasta irrotettu wiki. Sama ketteryys mahdollistaa myös sen, että wikejä voi siirtää yhteen, paloitella ja siirtää intranetistä extranettiin. 

Myös Suomesta löytyy oma wikialustansa, Purot.net-wiki. Harto Pönkän mukaan alustalta löytyy jo noin 750 wikiä ja se on valmis lanseerattavaksi kansainvälisille käyttäjille. Yhteistä kaikille wikialustoille on se, että ne tukevat entistä paremmin plugineita, joiden avulla uusia toiminnallisuuksia voi asentaa oman maun mukaan tai tehdä vaikka ihan omia. Esimerkiksi Nokian single-sign-on-ratkaisu tehtiin twikiin kahdella koodirivillä, ilmaiseksi. Useimpiin wikeihin voi myös helposti upottaa sisältöjä muualta internetistä, esim. YouTube-videoita, SlideShare-esityksiä, Flickr-kuvia tai Twitter-virtaa.

Jatkuu ensi viikolla...

Mitä yritykset tekevät YouTubessa

Viime viikolla kirjoitin Suomessa vellovasta YouTube-hypestä. Vaikka Facebook on taas mennytkin YouTuben ohitse Alexa.com:issa Suomen suosituimpana some-palveluna, yritysten ei ole enää mitään syytä jättää tubettamatta.

Mutta mitä ihmettä yritysten sitten kannattaa laittaa sinne, eihän kaikilla ole käyttöohjevideoitakaan? Katso

• mitä minä ja +Tommi Kivimäki keskustelimme aiheesta viime keväänä:

• hae inspiraatiota Suomen katsotuimmista videoista tai 
• Suomen ainoasta asianajotoimistosta, jolla on oma YouTube-kanava (haettu siis asianajotoimisto-kanavahaulla): Teperi&Co. He latasivat vuosi sitten monta asiantuntevaa videota, jotka saivat ihan hyvin myös katseluja. Harmi, että tubettelu jäi siihen - tulikohan heistä niin kiireisiä, kun uudet asiakkaat löysivät videot, ettei kuvausaikaa enää jäänyt?

Piilotetun aarteen YouTube-kanavaa minä täytän lähinnä haastatteluilla. Kanavan videoista viimeisen vuoden aikana suosituimmassa +Maria Rajakallio kertoo somen käytöstä työnhaussa. Ajankohtainen aihe edelleen!

Miten teidän organisaationne tubettaa? Kerro ja lisää linkki kommentteihin. :)

LinkedIn ja suositukset, Tom Laine haastattelussa

Sunnuntain Hesarissa oli mainio juttu LinkedIn:stä, tuosta yleensä mediassa unohdetusta some-palvelusta, jossa kuitenkin lähes puoli miljoonaa suomalaistakin vaikuttaa. Kiitos +Christina Forsgård hyvistä kommenteistasi!

Alla on linkki juttuun +Piritta Seppälän twiitissä, kannattaa klikata twiittiä ja lukea myös jutusta syntynyt vilkas keskustelu. (Jos muuten olet ihmetellyt sitä, että saat lukea Hesarista maksutta enemmän kuin 5 artikkelia viikossa, se johtuu todennäköisesti siitä, että seuraat somessa jaettuja linkkejä, jotka eivät kuluta saldoasi.)

Miksi käyttäisin LinkedIn-palvelua? http://t.co/qrBYd8ulwv
— Piritta Seppälä (@Piritta) December 9, 2013

Jutussa puhuttiin mm. LinkedIn-suosituksista, joita on kahta eri sorttia, endorsauksia ja recommendationeita (anteeksi fingliskani, HS:kaan ei lähtenyt termejä suomentamaan). Juttelin niistä myös +Tom Laineen kanssa keväällä, puhuimme mm. oman maineen peliin laittamisesta ja peukuttamisesta:


Lue lisää LinkedIn-bloggauksiani, erityisesti suosittelen kesäkuista bloggaustani, johon on kertynyt jo 22 lausuntoa endorsauksista (voit lisätä omankin kommenttisi Listly-listaan).

Ja loppuun vielä aiheeseen sopiva kevennys uudesta Tumblr-blogistani:

Post by Piilotettu aarre.

Facebook-päivityksen ajastus ja joulutervehdys

Some-koulutuksissani pääsen usein hämmästyttämään ihmiset yksinkertaisella jutulla: kerron heille, että Facebook-sivujen päivityksiä voi ajastaa. Monelta tuo ominaisuus on mennyt ohi, joten kerron nyt miten se tapahtuu. Se on nimittäin hyvin kätevää esim. silloin, kun halutaan

• toivottaa hyvää joulua jouluaattona kello 10, vaikka samaan aikaan juostaan pää kolmantena jalkana viimeisten joululahjojen ja -ruokien perässä
• muistuttaa siitä, että jokin tapahtuma alkaa jollain kellonlyömällä (esim. livetapahtuman striimaus) tai
• tehdä kerralla koko viikon päivitykset (vaikka lomaviikon) sen sijaan, että läväytettäisiin 5 päivitystä kerralla (tapa, josta Facebook ei yhtään tykkää ja josta se siksi rankaisee pienellä näkyvyydellä)
• tehdä iltapäivityksen esim. kello 20, jolloin Facebookissa on paljon vilinää, vaikka itse pitäisi nukuttaa juuri silloin lapsia

Kaikki alkaa perinteiseen tapaan: kirjoitetaan statuspäivitys tai lisätään vaikka kuva. Statuspäivityksen vasemmasta alareunasta valitaan pallo (oikeasti kello), että päästään valitsemaan haluttu ajankohta.

Tarkista samalla, että sivusi on oikealla aikavyöhykkeellä. Suomen aikavyöhyke on UTC+2 (eli GMT +2). Lopuksi paina sinisestä Schedule-nappulasta (suomeksi varmaan Ajasta?). Tadaa, valmistä tuli! Helppoa eikö totta?

Ajastetut päivitykset näkyvät hallintapaneelista (sivun ylälaidassa) ja osoitteessa http://www.facebook.com/SIVUSINIMI/allactivity

Jos tulet katumapäälle, voit poistaa siellä päivityksen tai muuttaa sen julkaisuajankohtaa. Päivityksiä ei voi muokata, mutta ainahan voi tehdä uuden päivityksen ja poistaa vanhan.

Ja nämä ajastukset toimivat ainoastaan Facebook-sivuilla, eivät siis henkilökohtaisissa profiileissa, ryhmissä tai tapahtumissa.

Ja kun teille tuon joulutervehdykseni jo näytin, kerrottakoon nyt samalla, että tänä vuonna Piilotettu aarre käytti joulutervehdysrahat jo Nenäpäivänä.

Toivotan teille siis jo Petteri Punakuonon kera hyvää joulua, vaikka kuulettekin minusta vielä monta kertaa ennen joulua.

Toivon myös, että teidän joulukiireenne helpottuvat vähän ajastusvinkkini myötä! :)

PS. Lisäsin ohjeeseen vielä yhden kuvan, koska ihmiset olivat turhaan yrittäneet etsiä kelloa (luullakseni) henkilöprofiilista.



MUOKS 29.5.2017

Tähän bloggaukseen tuli kommentti, joten pistän mukaan uuden kuvakaappauksen. Facebook-sivuilla ei ole enää kellon kuvaa, vaan ajastus tehdääään toisesta kohtaa: Julkaise-ajasta.

Voit tehdä sivullesi myös historiallisia päivityksiä ja päivitysten luonnoksia.

Wikit Suomessa -raportti, osa 1

Erilaisia wiki-alustoja

Keväällä kirjoitimme Sometime-porukalla suurta raporttia Suomi-somen tilasta. Tarkoitus oli alunperin julkaista juttu avoimesti netissä Sometimen yhteydessä, mutta homma vähän paisui ja halusimme tehdä julkaisusta kirjan. Kustantanjaehdokkaiden kanssa taas on mennyt aikaa, eikä julkaisuasia ole vieläkään selvä. Siksi päätin julkaista oman wikeistä kertovan osuuteni teille blogissani kolmessa osassa, vähän niinkuin joululahjana. :)

Juttu on siis kirjoitettu toukokuussa, enkä sitä nyt ala ajantasaistamaan.

***

Wikit Suomessa viimeisen vuoden aikana

Wikit mediassa (osa 1)
Erilaisia wikialustoja Suomessa (osa 2)
Wikejä eri käyttötarkoituksissa (osa 3)

Wikiasiantuntija Johanna Janhonen, joka on itse perustanut mm. Nukkekotiwikin, Mini treasures wikin ja Sosiaalinenmedia.org-wikin, haastatteli tätä artikkelia varten muita suomalaisia wikiasiantuntijoita mm. siitä, mitkä ovat suomalaisten suosimia wikialustoja ja mihin eri tarkoituksiin niitä on Suomessa käytetty, etenkin viimeisen vuoden aikana. Tärkeimmän suomalaisen wikin, Wikipedian, kuulumiset käydään myös läpi.

Wikit eroavat monesta muusta sosiaalisen median palvelusta siinä, että
a) niitä ei useinkaan lasketa some-palveluiksi
b) niistä ei juuri mediassa puhuta ja
c) suuri osa niistä on salaisia, eli ne sijaitsevat yritysten sisäverkossa.

Wikit jäävät muiden some-palveluiden jalkoihin myös ns. mediaseksikkyydessä, ne ovat jo vanha juttu, josta ei jakseta intoilla samalla tavalla kuin esim. jostain mikroblogialustasta.

Edellä mainitut erot toivat tämän osuuden kirjoittamiseen omat haasteensa, joita taklattiin mm. haastattelemalla seuraavia asiantuntijoita:
tietojohtamisen ja sosiaalisen median tutkija Miia Kosonen, LUT
neuvonantaja +Teemu Leinonen, Wikimedia-säätiö
projektisuunnittelija +Jussi Linkola, Metropolia
service manager Antti Helminen, HCL (aiemmin Nokiassa)
konsultti  Juha Pihlaja, Ambientia
yrittäjä +Harto Pönkä, Innowise
konsultti +Oskari Uotinen, Intosome

Wikit mediassa

Helsingin Sanomissa on kuluneen vuoden aikana mainittu wikit kahdesti: Van­taan ja Es­poon vih­reät valmistelivat kun­ta­vaa­li­oh­jel­maan­sa avoi­mesti wikissä, jonne he ottivat vastaan kun­ta­päät­tä­mi­ses­tä kiin­nos­tu­neiden ihmisten eh­do­tuk­sia vaa­li­oh­jel­man­sa si­säl­lök­si. Toinen maininta oli mielipidesivulla, jossa eräs lukiolainen tuskaili sitä, että kaikilla opettajilla on omat suosikkinsa harjoitustöiden palauttamiseen ja opiskelijoilla menee paljon aikaa erilaisten työkalujen (mm. wiki-sivustot) opetteluun. Muistutus on aiheellinen: koulujen olisi hyvä miettiä yhteiset linjaukset opetuksessa käytettävien työkalujen suhteen, jotta opiskelijat voisivat keskittyä oleelliseen: oppimiseen.

Ylen ainoa wiki-uutinen taas liittyi siihen, että Mikkelissä otettiin käyttöön uusi paikalliswiki, SeutuWiki, jonka tarkoitus on kerätä talteen hiljaista tietoa kotiseudusta: muistoja, kokemuksia ja tarinoita. Wikit sopivatkin mainiosti ns. laaja-alaisen hiljaisen tiedon keräämiseen esim. jonkin organisaation sisällä, yksittäisiä dokumentteja on sen sijaan useimmiten helpompi kirjoittaa muilla välineillä (esim. Google Docs, Etherpad).

Enemmän osumia kuin wikit saivat Helsingin Sanomissa Wikileaks (28) ja Wikipedia (19). Wikipedia-osumistakin tosin vain neljä oli nimenomaan Wikipediaan liittyviä, muissa uutisissa Wikipediaa oli käytetty lähteenä tai vertauskuvana. Ainoa Suomeen liittyvä Wikipedia-uutinen oli se, että Wikipedia on alkanut käyttää suomalaista MariaDB:tä, avoimen lähdekoodin tietokantaohjelmaa, mikä on tietysti hieno juttu.

Jatkoa seuraa ensi viikolla...

Innovaatio-iltapäivä (tuotekehitystä asiakkaan kanssa, osa 1)

Post by Johanna Janhonen.

Lupasin aiemmin täällä kertoa enemmän uudesta tuotteestani Innovointi-iltapäivästä, joka kuuluu some-työpajojen tuoteperheeseen. Tuotteistin sen erästä tarjouskilpailua varten, jonka sitten hävisin (VTT:lle - "ei huono!", sanoisi kai Jorma Uotinen). Tarjouksen väsäämiseen käyttämäni aika ei kuitenkaan mennyt hukkaan, sillä käteeni jäi uusi tuote. Pienessä yrityksessä tuotekehitys tahtoo jäädä muun touhun jalkoihin, siksi olenkin iloinen siitä, että Piilotetussa aarteessa on tänä vuonna syntynyt jopa kolme uutta tuotetta. Kaikkia uusia tuotteita yhdistää se, että niiden takana ollut tarve on tullut tietooni "kentältä". Innovointi-iltapäivä oli siitä mukava tuote, että siinä pääsen käyttämään hyväkseni SOITA-hankkeessa kertynyttä tietoa asiakkaiden kanssa innovoinnista sosiaalisen median avulla, mutta myös fasilitointitaitoja, joita ehdin harjoitella vuosikausia Nokiassa.

Aiemmin olin suositellut työpajojeni maksimiosallistujamääräksi noin 10 henkilöä, mutta Innovointi-iltapäivä sopii isolle porukalle (noin 50 henkilöä). Ajatuksia herätellään uusille urille alun tietoiskulla, jossa kerrotaan millaisia erilaisia mahdollisuuksia asiakkaiden kanssa toimimiseen on. Sen jälkeen ihmiset jaetaan pienempiin ryhmiin toimenkuvan tai kiinnostuksen mukaan. Koeponnistin tämän tuotteen viime kuussa Kirkkonummen seurakunnan kanssa, jossa he kirkkosome-tietoiskun jälkeen alkoivat kuudessa ryhmässä miettiä sitä, miten he voisivat tavoittaa somen kautta paremmin seurakuntalaisia erilaisissa elämäntilanteissa. Saamani palaute iltapäivästämme oli hyvin innostunutta, joten jos teidän organisaationne haluaa kokeilla uudenlaista työskentelytapaa, ota yhteyttä.

Innovointi iltapaiva from Johanna Janhonen

Tuo alussa ollut sarjakuva on muuten tehty Bitstrips-palvelulla, jota ystäväni ovat viime päivinä innokkaasti kokeilleet. Erilaisia avatar-palveluja on toki monia muitakin, Bitstripsin hyviä puolia on kuvien muokattavuus ja se, että kuvissa voi käyttää myös omien Facebook-kavereiden luomia hahmoja. Alla kuva mun ja +Jaana Nyströmin ekasta kohtaamisesta ;).

Post by Piilotettu aarre.

Suomen Wikipedia ja harvenevat rivit

Helsingin Sanomat kirjoitti lauantaina Wikipedian luotettavuudesta, se oli kutsunut lähes sata asiantuntijaa (professoreita ja muita yliopistotutkijoita) arvioimaan 134 artikkelin luotettavuutta. Tulokset yllättivät (ainakin Hesarin), juttu otsikoitiin: Mainettaan parempi Wikipedia. Parhaat pisteet eriosalueista sai virheettömyys:
70% artikkeleista oli lähes virheettömiä, 10% sisälsi vakavia virheitä.

Huonoiten sen sijaan pärjäsi lähteytys,
vain 28% artikkeleista oli hyvin lähteytettyjä, 38% artikkeleista taas oli huonosti lähteytetty. (Lähteytetty on muuten Hesarin termi, itse puhun lähteistämisestä, "huonosti lähteistetty").

Artikkeleista arvioitiin myös niiden neutraalius, selkeys, tuoreus ja kattavuus&painotukset.

Hesarin Facebook-sivulla uutista kommentoitiin mm. näin:

"En yleensä luota suomenkieliseen wikipediaan muuten kuin sanakirjana, etsin suomenkielisen sanan ja katson, minkä niminen se on jollain muulla kielellä. Yleensä siirryn välittömästi englanninkieliseen wikipediaan, missä artikkelit ovat laajempia ja parempitasoisia."

"Suomenkielinen Wikipediahan on yleensä ihan onneton vrt englanninkieliseen, ainakin silloin jos aihe on vähänkin globaalimpi."

Kun muistaa, että suomalaista Wikipediaa päivittää aktiivisesti vain muutama tuhat ihmistä (esim. toukokuussa 2013 noin 2000 henkilöä, Hesarin haastatteleman Joonas Lyytisen  mukaan joukko on vielä pienempi: 200 aktiivia, joista vain 20-30 toimii aktiivisesti ylläpitotehtävissä), on hieman epäreilua verrata suomalaista ja englanninkielistä Wikipediaa toisiinsa. Jotain yhteistä Wikipedioilla kuitenkin on: se, että muokkaajien ja ylläpitäjien määrä on huomattavassa laskussa.

Siksi kommentoin keskustelua itsekin:

Johanna Janhonen Olisi ollut aika hienoa, jos pyytämänne asiantuntijat olisivat jättäneet kommenttinsa ja parannusehdotuksensa suoraan Wikipediaan, ko. artikkelien keskustelusivuille, jotta vapaaehtoisilla ylläpitäjillä olisi mahdollisuus parantaa artikkeleja. Muutenkin Wikipediaan kaivataan uutta verta, ks. esim. http://www.technologyreview.com/.../the-decline-of.../

Johanna Janhonen Wikipedian kahvihuoneen kommentit asiasta, artikkeleitakin alettiin parantaa heti  :https://fi.wikipedia.org/.../Wikipedia:Kahvihuone...

Wikipedia:Kahvihuone (uutiset) – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Please join the consultation about the Community logo that represents Meta-Wiki: m:Community Logo/Request for consultation.

Zahne totesi kahvihuonekeskustelussa:

Rekisteröityneitä käyttäjiä joilla on vähintään yksi muokkaus on 79129, vähintään kymmenen muokkausta 16770 ja vähintään sata muokkausta 3130 ja vähintään tuhat muokkausta 882 kappaletta. Sata muokkausta kuukaudessa tekeviä oli lokakuussa 86 kappaletta.

Jos YouTube oli some-projektini tänä vuonna, ensi vuonna Wikipedia saa enemmän huomiotani, sillä viime viikolla liityin Wikimedia Suomi ry:n hallitukseen, missä pääsen seuraamaan mm. suomalaisen Wikipedian kehitystä aitiopaikalta. :) Jo nyt kuulun yli tuhannella muokkauksellani siihen alle 900 henkilön porukkaan, joka on päivittänyt Wikipediaa eniten.

YouTube-hypeä Suomessa

Tein taannoin julkisen uudenvuodenlupauksen: tänä vuonna minun pitää ottaa YouTube haltuun. Alkuvuosi menikin hyvin, ramppasin tapahtumissa ja tein niissä videohaastatteluja, joita julkaisin täällä blogissakin. Sitten tein klassisen virheen: aloin asettaa rimaa liian korkealle, halusin leikata videot, muokata niitä, laittaa asetukset kuntoon, kirjoittaa niiden kylkeen kunnon bloggaukset ja niin edelleen  - eikä aikaa tuohon kaikkeen tahtonut enää löytyä, kun yhden videon lataamiseenkin YouTubeen saattoi huonolla tuurilla mennä montakymmentä minuuttia. Tubetuksesta alkoi tuli pakkopullaa ja alkuinnostus lässähti, enkä tänä syksynä ole tehnyt vielä yhtään videota.

Viime viikolla +Toni Nummela  valoi minuun uutta intoa julkaisemalla YouTube-laskurinsa, joka teki suomalaisen tubetuksen taas uudella tavalla esiin. Kuka muka ei innostuisi tällaisesta tykityksestä?


Videoita on tehty Suomessa noin 137 000 tilille, yhdellä tilillä on keskimäärin 18 videota. 

Tubettajia on sen sijaan enemmän, kaikilla kun ei ole itse tehtyjä videoita, vaan joku voi vaikka ylläpitää soittolistoja ja kerätä sillä tavoin tilaajia:

Löydetyt suomalaiset tubettajat:

Minun tekemiä videoitani on nyt kolmella tilillä: 

• Mini treasures on niistä vanhin (40 205 vanhin kanava) ja se on sijalla 62 336
• Piilotettu aarre on Suomen 72 167 vanhin kanava ja sijaluvultaan vaatimaton 140 533
• Soitaproject on Suomen 143 263 vanhin kanava, sijaluvultaan 177 983

Asia on ollut syksyn mittaan esillä mediassa muutenkin, Yle on esittänyt Me tubettajat -dokumentin, joka avasi suosittujen vloggareiden (=videobloggaaja) elämää ja motiiveja. Tampereella taas pidettiin suuri tubettajien kohtaaminen, Torilla tavataan, joka keräsi satoja asian harrastajia yhteen ensi kertaa Suomessa.

Keräämässäni Alexa-datassakin YouTube on tänä vuonna mennyt Facebookin ohitse. Myös taannoisessa Tilastokeskuksen tutkimuksessa huomattiin, että videoita kulutetaan useammin kuin yhteisöpalveluita.

Nyt en toista enää samaa virhettä (mene lupailemaan liikoja), kehotan vain teitä kurkistamaan Piilotetun aarteen YouTube-tilille, siellä on äsken julkaistuja uusia videoita (äänessä +Tom Laine, +Lauri Kutinlahti ja Tiina Riuttanen Muuramen kunnasta)  ja lisää tulossa, kunhan latailemaan ehdin. Kannattaa siis pistää tilaukseen ;).

#cmadfi ja ilmoittautumishype Meltwater Buzzin silmin

Kerroin teille viime viikolla syitäni osallistua #CMADFI-tapahtuman järjestämiseen. Yksi tärkeä syy olivat uudet työkalut, joihin pääsen tapahtuman avulla tutustumaan. Suomalainen Flockler-alusta on jo näyttänyt voimansa cmad.fi-sivun pyörittämisessä ja viime viikolla minulla oli palaveri yhden toisen tapahtumassa työkaluaan esittelevän firman kanssa. Nyt näytän teillekin miten CMADFI:n ilmoittautumishype näkyi silloin Meltwater Buzz -työkalun avulla. En muuten tiennytkään, että Meltwater on lähtöisin Norjasta!

CMADFI-ilmoittautuminen alkoi 11.11.13, mikä näkyy kaaviossa aika selkeästi. ;)

CMADFI-sanapilvi, eli mitä muita sanoja asiayhteyteen liittyy

CMADFI-tapahtumasta puhuttiin eniten Twitterissä.
Suljettujen Facebook-ryhmien keskustelut jäävät luonnollisesti Buzzilta näkemättä.

Buzzin avulla voi hakea esimerkiksi kaikki julkiset CMADFI-maininnat viimeisen puolen vuoden ajalta - tai maininnat blogeissa, keskusteluryhmissä, Wikipediassa, Twitterissä tai YouTubessa.

Mielenkiintoista eikö totta? Tammikuussa pääsemme tutustumaan tarkemmmin tähänkin työkaluun :).

Avasimme muuten viime viikolla CMADFI:lle pari uutta some-kanavaa:

• Facebook-sivun ja
• Twitter-tilin.

Tervetuloa tykkäämään ja/tai seuraamaan! :)

Jaa kuvasi koko maailmalle Instagramilla

Instagramista kohistaan kovasti, eikä ihme, sillä se on tekemässä valokuville samaa kuin Facebook teki aiemmin kotisivuille. Eli siinä Facebook oli ensimmäinen nettisivu, jossa esiinnyttiin omalla nimellä on Instagram monelle ensimmäinen valokuvapalvelu, jossa jaetaan valokuvia (yleensä) avoimesti koko maailmalle. Netin suosituin valokuvapalvelu on toki edelleen Facebook, mutta siellä kuvia jaetaan yleensä vain tutuille.

Alexan top-100-listalle Instagram nousi toukokuussa (73) ja on sittemmin liikkunut sijoilla 48-65, mikä on hyvä saavutus lähinnä mobiililaitteissa toimivalta palvelulta. Omalle profiilille voi toki kirjautua tietokoneeltakin (profiili pitää kyllä luoda mobiililaitteella) ja seurata sitä kautta tuttavien kuvia, mutta esimerkiksi omia kuvia ei voi sitä kautta ladata eikä hakukaan toimi. Mutta jos jostain suositusta some-palvelusta ei löydy kaikkia tarvittavia ominaisuuksia, niin joku kyllä tulee apuun (ja apajille). Hiljattain löysin OnInstagram-palvelun, jolla kuvia voi hakea, tässä

• alkuun pakolliset kissakuvat, 
• kookenkä, eli kuvia Kookenkä-kaupoista, kuvaajina erityisesti nuoret myyjät
• museo (lähes 200 000 kuvaa, museum-tagi on tietysti suositumpi 1,7 miljoonaa kuvaa)
• Jyväskylä (noin 30 000)

No millaisia  kuvia Instassa sitten yleensä jaetaan? Vastaus löytyy Thomas Jullienin tekemästä hienosta lyhytelokuvasta 852 satunnaisen Instagram-käyttäjän kuvista.

CMADFI, paljon pöhinää ja talkoita

Jos seuraat minua somessa, et varmaan voinut olla huomaamatta sitä, että avasimme viime viikolla  CMADFI-tapahtuman ilmoittautumisen. Saimme aikaan niin kovan pöhinän, että kaikki 200 paikkaa menivät alle kahdessa vuorokaudessa. Huimaava vauhti! Viime kerralla 150 paikkaa saatiin täyteen vain muutama viikko ennen tapahtumaa, vaikka ilmoittautuminen alkoi silloinkin samoihin aikoihin. Mutta tällä kertaahan meillä oli puolellamme se, ettei asia ollut vain tuttu vaan Riitta Raesmaan sanoin myös "odotettu, haluttu ja puhuttu tapahtuma". Ihmiset eivät siis halunneet missään tapauksessa jäädä rannalle, vaan ilmoittautuivat mukaan sankoin joukoin heti kun asiasta kuulivat.

CMAD on globaali tapahtuma, jossa keskiöön nostetaan erilaisissa yhteisöissä töitään tekevät ihmiset. Tuoreen uutisen mukaan communit managerit on tunnustettu myös Ranskassa:

Ranskan työkkäri tunnusti community managerin ammatiksi, kertoo Le Figaro #cmadfi. http://t.co/zSnUHcGUQK
— Minna Tuominen (@minnatuo) November 20, 2013

Ranskasta puheenollen CMADia vietettiin Pariisissa ensi kertaa tänä vuonna, Tampereellahan heräsimme tapahtumaan ensimmäisinä Euroopassa 2012. Nyt tapahtumia järjestetään kuulemani mukaan ainakin Irlannissa ja Tansaniassa. Globaalisti ollaan taas kasaamassa 24 tunnin community manager Hangoutia, johon meitä suomalaisiakin on pyydetty mukaan. Hyvältä siis vaikuttaa, meidät on huomattu maailmallakin edelläkävijänä!

Tammikuussa 2013 CMADFI järjestettiin näiden sponsoreiden tuella

Mutta se, että olemme nyt tässä tilanteessa ei ole mikään itsestäänselvyys. Kahta edellistä CMADFI-tapahtumaa järjestin osittain työn puolesta, osana TTY:n taannoista SOITA-hanketta. Täysipäiväisenä yrittäjänä talkootöihin osallistuminen mietityttää enemmän. Viime kerralla saimme sponsoreilta kuin varkain 10 000 €, jolla kustansimme paikan, ruuat ja kahvitukset 150 hengelle, tapahtuman striimauksen ja bussin Helsingistä (tapahtuma oli voittoatavoittelematon, kaikki meni). Vielä viime kuun alussa meillä ei kuitenkaan ollut yhtään sponsoria, ei tapahtumapaikkaa eikä organisaatiota, joka olisi ollut halukas ottamaan järjestelyvastuun. Koska tapahtuma on minulle rakas, tein siksi päätöksen ottaa vastuun itselleni:

Ekat #cmadfi-puhujat ovat varmistautuneet :). Lupauduin tapahtumakoordinaattoriksi, sillä haluan taas tehdä itselleni unelmien tapahtuman ;)
— Johanna Janhonen (@jjanhone) October 11, 2013

Koska rahaa ei ollut, lähdin miettimään mahdollisimman halpaa toteutusta. TTY:ltä olisi löytynyt auditorio 100 hengelle, mutta kun HAMK:lta löytyi lähes samaan hintaan 200 hengen auditorio, päädyimme siihen, sillä emme halunneet pienentää tapahtumaa, ja nyt on jälkiviisaana kiva todeta, että päätös oli oikea. Pikkuhiljaa aloimme saada myös sponsoreita. Tällä hetkellä sponsoreiksi ovat lupautuneet SOK, Ambientia ja Sininen Meteoriitti, sekä Otavan Opisto, joka tarjoaa meille striimauspalveluaan. Sen lisäksi meillä on 8 työkalufirmaa, jotka maksavat meille yrityksensä koon mukaan pienempiä summia siitä, että saavat tulla esittelemään yhteisömanagereita kiinnostavia tuotteitaan. Vaikka sponsoreita onkin nyt enemmän kuin viimeksi, on kasassa oleva summa pienempi kuin viime kerralla, vaikka olemme järjestämässä isompaa tapahtumaa. Harkitsimme kyllä myös tapahtuman maksulliseksi tekemistä, mutta se olisi turhaan mutkistanut järjestelyjä, joten kun sponsoreita oli tarpeeksi, luovuimme ajatuksesta.

Miksi puhua rahasta? Siksi, että uskon läpinäkyvyyteen, enkä halua kenenkään luulevan, että CMAD hyödyttää minua taloudellisesti. Tapahtuman järjestämisestä saan ihan jotain muuta: uusia tuttavuuksia, uusia työkaluja, uusia kokemuksia, tapahtumapäivänä taas kuulen esityksiä itseäni kiinnostavista aiheista. Kuten Marko Suomen eilen twiittaamassa artikkelissa, jonka kirjoittajalla oli itsekkäät syyt twiittaamiseensa

Via @markosuomi: tweeting for myself, documenting my learning & ideas http://t.co/GTd1ot9p0T #ple
— Johanna Janhonen (@jjanhone) November 20, 2013

järjestän minäkin CMAD:ia etupäässä itselleni - se, että kuulolle pääsee kaksisataa muutakin ja etänä loputkin on vain iso bonus. Tapahtumasta saan toki myös paljon arvokasta kokemusta, jonka avulla voin auttaa asiakkaitanikin järjestämään pidettyjä, puhuttuja tapahtumia.

Minä, minä, minä. Enhän minä suinkaan yksin CMAD:ia ole järjestämässä, omasta osuudesta vain on helpointa kertoa. Järjestelytoimikunnassamme on paljon ihmisiä, jotka tekevät erilaisin tavoin työtä CMADin eteen: päivittävät nettisivuja, kyselevät sponsoreita, varaavat tiloja, miettivät tiedotusta, hehkuttavat tapahtumaa, kääntävät nettisivuja, tarjoavat työkalujaan, ideoivat, tulevat ilmaiseksi esiintymään, kuvaamaan ja liveraportoimaan, hoitelevat busseja, tarjoavat kimppakyytejä jne. Tässä vaiheessa en lähde erittelemään sitä, ketkä kaikki tapahtumaa ovat olleet tekemässä, mutta enköhän minä taas jonkun koosteen tapahtuman synnystä tee. Kiitos kaikille tähänastisesta, eiköhän tehdä tästä taas meidän kaikkien yhteisömanagereiden unelmatapahtuma! 

Suomalaiset ja some - Tilastokeskus tutki

Tilastokeskus julkisti vähän aikaa sitten tutkimustuloksensa suomalaisten netin käytöstä. Otsikoksi se valitsi:

Yli neljännes 75–89-vuotiaista käyttää internetiä

Otsikon olisi voinut valita toisinkin, vaikka tämän tiedon perusteella:

"Sähköpostia oli käyttänyt viimeisten kolmen kuukauden aikana 77 prosenttia suomalaisista. Yli kolmannes suomalaisista lähettää tai lukee sähköpostia päivittäin tai lähes päivittäin. Myös yhteisöpalvelut ovat pitkälti viestintää. Yhteisöpalveluja seuraavien osuus nousi kaksi prosenttiyksikköä 51 prosenttiin.[...]Youtubea ja vastaavia videopalveluja, joihin ihmiset voivat ladata omia videoitaan, oli katsonut 60 prosenttia."

Vihdoinkin yli puolet suomalaisista käyttää yhteisöpalveluja!

Sähköposti tavoittaa yhä ihmiset paremmin kuin some! 

YouTubea kulutetaan enemmän kuin yhteisöpalveluja!

Päivitin tutkimustulosten perusteella omia koulutusmateriaalejani, joista tässä teillekin taas maistiaisia. 

 

Suomi some 2013 from Johanna Janhonen

Seurakunnat somessa eli #kirkkosome

Olin eilen Kirkkonummen seurakunnassa vetämässä työpajapäivää sosiaaliseen mediaan liittyen. Päivä alkoi #kirkkosome-tietoiskulla, johon sain paljon apuja ympäri somea ja siksi haluan -kiitoksena- jakaa materiaalin hieman lyhennettynä niin tietoa antaneille kuin muillekin asiasta kiinnostuneille.

Materiaalia kasatessani (kuten myös eilen työpajassa) opin taas paljon uutta Suomen kirkon ja sen seurakuntien someilusta. Hyvältä näyttää jo, vaikka tekemistä riittääkin vielä.

Kiitos siis +Terhi Paananen, +Meri-Anna Hintsala, +Sami Laaksonen, +Satu Konsti, +Timo Hormio, +Minna Ylimäki-Hemminki & muut :) 

(Olen ihastunut tuohon Google+-linkitykseen, koska se on niin helppoa, tiedot sain kyllä enimmäkseen Twitterissä ja SlideSharessa.)  

 

Kirkkosome seurakunta from Johanna Janhonen

Peilikuvia netissä (SJL-kolumni)

Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin Suur-Jyväskylän Lehdessä 13.11.2013. Kaikki 12 lehteen tähän mennessä kirjoittamaani kolumniani löydät nyt kätevästi aikajärjestyksessä myös nettisivultani. Juttuaiheen tähän kirjoitukseen sain Jyty-lehden haastattelusta (marraskuu 2013).

Minulta kysyttiin, mitä haittaa nettiin ladattujen kuvien paikkatiedoista voisi olla. Mieleen tuli perinteinen ”jos laitat kuvia palmurannalta, palatessasi kotisi voi olla putsattu”. Foursquare-palvelun myötä kulloistakin sijaintia on jaettu Suomessakin jo vuosia, eikä siitä suurempia ongelmia ole ainakaan mediaan saakka noussut. Ehkä joku on saattanut vetää herneet nenään siitä, että puolison ”menee töissä pitkään tänään” selitys onkin paljastunut Ylitöissä-baarissa vierailuksi, ehkä joku toinen taas on saanut vihiä siitä, missä kilpailija on käynyt viimeksi myymässä ja tehnyt paremman tarjouksen.

Mielikuvituksettomasta vastauksestani syytän tietysti kavereitani: heidän netissä esittelemilleen kuvilleen ei tarvitse kulmia nostella. Mutta minä hengailenkin etupäässä oman ikäluokkani kanssa, sen, joka ei osannut yläasteasteikäisenä edes haaveilla internetistä. Herätys, maailma muuttuu eukkoseni: digiaika tuo uudet ongelmat. Kyllähän sitä ennenkin peilin edessä keikisteltiin, mutta nyt nämä muikistelut näkee koko maailma. Tämä taikapeili kertoo sitten peukuin ja kommentein tykkääkö näkemästään. Pojatkin ”kamerahuoraavat”, mutta keräävät kuulemma myös koulukavereidensa alastonkuvia. Miten se on mahdollista, ei kai niillä vielä röntgenkameroita ole? Kun luokan söpöliini vähän räpyttelee kauriinsilmiään ja pyytää kauniisti: voisitkohan mahdollisesti lähettää minulle nakukuvasi, yllättävän moni tottelee. Tytöt ovat kaiketi sisäistäneet ulkonäön tärkeyden tässä maailmassa (passitetaanhan Ranskassakin työttömät meikkauskursseille). Sitten alkaa poikien oma peli: mulla ois tällaisia kuvia, mitä annat vaihdossa?

 +Alf Rehn mietiskeli Twitterissä ihmiskunnan kehityksen astetta toisenlaisten omakuvien kanssa. Ihmiset olivat ladanneet nettiin kuvia itsestään hautajaistamineissa ja -ilmeissä: ”näin surulliselta (mutta kuitenkin tyylikkäältä) minä näytän, kun tätini kuoli”.

This Is What Mankind Has Come To: Selfies at Funerals. http://t.co/X8EWU2YGp9
— Alf Rehn (@alfrehn) October 30, 2013

Mutta palaan vielä alkuperäiseen kysymykseen paikkatietojen haitoista. Jos vähän miettii, ennenkuin jakaa kuvan, haittoja ei tule. Ehkä se miettiminen onkin tässä vaikeinta. Jos pääsee tutkimaan toisten piilotettuja aarteita vaikka kotibileissä, saako niistä ottaa kuvan ja jakaa koko maailmalle? Entäs jos metsäretkellä vastaan tulee arvokas pahka? Jos aarteet kuvan takia häviävät, mikä on paikkatiedon paljastaneen vastuu tapahtuneesta? ”Ei tullut mieleen”?

Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia, meidän täytyy kai vain yhdessä opetella tämän digiajan etiikkaa.

Piilotetun aarteen ensimmäiset 3 vuotta

Tähän mennessä varmaan jo tiedätte, että Piilotettu aarre on saavuttanut kunniakkaan kolmen vuoden iän. Muille kuin yrittäjille tämä koko "kuolemanlaakson käsite" on aika vieras, Twitterissäkin joku oli hyvin pettynyt, ettei kilpailuni liittynytkään kuopiolaiseen hevibändiin. Termi viittaa siihen, että tutkimusten mukaan noin puolet yrityksistä lopettaa toimintansa ensimmäisten kolmen vuoden aikana. Ainakin Jyväskylän yrittäjät muistavat keskuudessaan kolmen vuoden virstanpylvään ylittäneitä yrityksiä. Voi siis sanoa, että kriittisimmät ajat ovat jo onnellisesti takanapäin.

Yrityksenä Piilotettu aarre sai aika lentävän lähdön, sillä some-tuotteistus oli tehty jo edellisenä keväällä ja tuotteet oli myös testattu Ambientian ja sen asiakkaiden kanssa. Kassavirtaa tuli jo ennenkuin yritys sai edes nimen! En kuitenkaan halunnut jäädä pelkäksi alihankkijaksi, vaan aloin heti kerätä omiakin referenssiasiakkaita. Tämäkin käsite on monelle vieras (jopa yrittäjille, olen huomannut). Pyydän lähes aina asiakkailtani lupaa lisätä heidät referenssilistalle ja hyvin usein luvan myös saan. :) Hiljattain rikoin 40 referenssiasiakkaan rajapyykin:

Just wondering how to celebrate this milestone: 40 reference customers... pic.twitter.com/WgW8Ku2nWV
— Johanna Janhonen (@jjanhone) October 22, 2013

Yrittäjyys merkitsee minulle ennenkaikkea vapautta, saan esim. valita työni ja työaikani. Vuosina 2011-2012 olin puolipäiväisenä some-tutkijana TTY:llä SOITA-hankkeessa. Aika opetti minulle paljon ja siitä on edelleen paljon iloa minulle, mm. CMADFI-tapahtuma sai alkunsa TTY:n siipien suojassa ja perheelleni jäi mukavat muistot Grazista, jossa olin viime vuonna tutkimassa autoteollisuuden tuotekehityssomeilua.

Jälkikäteen ajateltuna opintoni ovat loksahdelleet mukavasti kohdalleen yrittäjänä, teenhän nyt mm. kirjanpitoa, (ulkomaankaupan) markkinointia ja hypermediaa(!). Tilasotiedettä, pääainettani, käytän mm. kyselylomakkeiden suunnittelussa ja mittareiden miettimisessä, data-analyysiä teen mm. Alexan tietojen pohjalta. Tampereen yliopistolla luin myös tiedotusoppia ja nyt toimitan kolumneja Suur-Jyväskylän lehteen, artikkeleita Wikipediaan ja erilaisia sisältöjä someen. :) Myös Nokia-vuoteni kantavat edelleen mm. suhteina, someosaamisena ja muina kokeminani asioina. Yrittäjänä saan (tai näkökulmasta riippuen joudun?) kuitenkin oppia jatkuvasti uutta, mikä pitää minut hyvässä vireessä.

Kuolemanlaakson ylityksen kunniaksi pidin kilpailun ja syntymäpäivän kunniaksi arvoin voittajat:

Lapsityövoimaa käytetty arvonnassa, onnea Minna, Jonna & Satu! pic.twitter.com/i86YNYt7b4

— Johanna Janhonen (@jjanhone) November 9, 2013

Paljon onnea +Jonna Muurinen, +Satu Konsti ja Minna Janhonen, kuulette minusta piakkoin! Satu muuten voitti Piilotetun aarteen synttärikisassa jo toista kertaa, onpas hän onnettaren suosiossa. :)

Kiitos vielä kaikille kilpailuun osallistuneille! Kiitos myös kilpailijoilleni (eli rakkaille kollegoilleni) ja some-kavereilleni siitä, että saan opetella somea teidän kanssanne lähes päivittäin. Mutta erityisesti kiitän kaikkia asiakkaitani, jotka kantoivat Piilotetun aarteen Kuolemanlaakson ylitse!