Asiantuntijan visuaalinen brändi muodostuu toistoista

Asiantuntijan visuaalinen brändäys - miten eri tavoin sitä voi tehdäja kuka tekee sitä hyvin? 

Tällaista asiaa päädyin miettimään tänään, kun suunnittelimme ensi syksyn brändäyskoulutuksia ja vilauttelin siinä samalla Instagram-syötteitäni.

Kuulun siihen ihmisryhmään, jolle ajatus jatkuvasta selfieiden jakamisesta tuntuu vaikealta ja kiusalliselta. Siitä huolimatta minun pitää asiantuntijayrittäjänä ja somekouluttajana tuottaa jatkuvasti visuaalista sisältöä someen. Sisältöä, joka on tunnistettavasti minun luomaani. 

On siis pitänyt keksiä tapa tunnistautua ilman omia kasvoja.  

Visuaaliseen brändiini kuuluu toistuvien kehysten lisäksi

myös brändifontit ja -värit ja taustakuvassa karsittu väripaletti.
Hyödynnän samoja kuvia monessa paikassa, esimerkiksi Pixelfedissä.

Olen käyttänyt samanlaisia kehyksiä yritystililläni aina ja henkilöbränditilillänikin lähes alusta asti. 

Siitä lähtien, kun vaihdoin henkilötilini kielen suomeen olen hyödyntänyt aiempaa vahvemmin kahden IG-tilin strategiaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että osan postauksista julkaisen molemmilla tileillä samaan aikaan. Oheisista kuvista voit tutkia tarkemmin, kuinka usein sitä teen ja miten pahasti vieraan tilin sisällöt pomppaavat syötteestä. 

@jjanhone-tili

@piilotettuaarre-tili

Koulutustani varten etsin uusia esimerkkejä erilaisista henkilöbrändäyksen tavoista Instagramissa. Jos sinulla on siellä julkinen asiantuntijaprofiili (tai jopa kaksi), jonka visuaaliseen ilmeeseen olet panostanut tavalla tai toisella, laitathan linkin kommentteihin. Olisi kiva myös kuulla siitä, mistä elementeistä visuaalisuutesi olet rakentanut.

Voi olla, että täydennän tätä tekstiä saamieni vinkkien perusteella. :)

Ensimmäisenä minulle ilmoittautui Anniina Nirhamo, joka pitää Instagramissa @anniinasbooks-tiliä. 

Tältä se näyttää:

Tilillä keskitytään sen nimen mukaisesti kirjoihin, josta tilin visuaalinen ilmekin ammentaa.

"Kirjagramissa on tyypillistä tällainen kotoilu ja kaikki siihen yhdistettävät pehmeät materiaalit, mukavuus, kahvikupit ja niin edelleen. Lisäksi kuvaan välillä itseäni, että kasvoni tulevat seuraajilleni tutuiksi ja persoonani jotenkin läheisemmäksi. Samalla tuon esille asiantuntijapuolta - olen kirjoittaja.

Sisältöjä tilille teen välillä Canvassa, mutta usein myös Instagramin omalla sovelluksella. Aiemmin otin järkkärillä asetelmakuvia, nyt pyrin luomaan autenttisempaa fiilistä. 

Asiantuntijana pääkanavani on LinkedIn, mutta tuon asiantuntijuuttani esiin myös Instagramissa. Kerron siellä esimerkiksi kirjasomekoulutuksistani ja teen myös vaikuttajamarkkinointia."

PS. Vaikka visuaalisten sisältöjen luominen on minusta kivaa, lähestulkoon harrastus, niin henkilökohtaisella salatililläni ei brändäystä näy. On vapauttavaa luoda myös ihan sekalaista sisältöä.

Wikipediaan luotetaan enemmän kuin ChatGPT:hen

Kyselin viime viikolla Wikimedia-verkostoltani, olisiko kenelläkään tietoa tutkimuksesta, joka mittaisi sitä, miten luotettavana ihmiset pitävät Wikipediaa. 

Vinkkien avulla pääsin Brand Health Tracker -kyselyn jäljille. Wikimedia-säätiön viestintä on julkaissut Brand Health Tracker -tutkimuksen 8 kertaa (ks. Brand Health Tracker Wave 8). 

Kysely tehdään maailmanlaajuisesti kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa ja lokakuussa. Tammikuussa 2026 julkaistun Wave 8:n tulokset perustuvat lokakuussa 2025 tehtyyn kyselyyn.  

Ihmisiltä kysyttiin mm. sitä, 

• ovatko he kuulleet tietyistä digipalveluista, 
• pitävätkö he niitä rehellisinä ja puolueettomina, 
• käyttävätkö he niitä itse tai 
• ovatko he joskus tuottaneet niihin sisältöjä. 

Vaikka kysely on tehty Wikimedian näkökulmasta, siitä saa irti paljon muutakin mielenkiintoista.

Aloitetaan palveluiden tunnettuudesta, joka on sikäli tärkeä mittari, etteivät ihmiset voi käyttää sivustoja, joiden olemassaolosta he eivät edes tiedä. 

Google, YouTube, Facebook, Instagram ja Tiktok kuuluvat maailman tunnetuimpiin nettisivustoihin, mutta esimerkiksi vain kymmenen prosenttia vastaajista oli kuullut Blueskystä. 

Wikipedian tunnettuus oli suurimmillaan kyselyssä 3 (Wave3), jolloin vastaajista 83 prosenttia tunnisti Wikipedia-nimen. Nyt tunnettuus oli romahtanut 64 prosenttiin!

Wikipedian tunnettuus on laskussa. Kuvan lähde. 

Tunnettuus on laskenut ympäri maailmaa. Minut yllätti se, että Pohjois-Amerikassa, Wikipedian kotikonnuilla, vain 55 prosenttia vastaajista tunnisti palvelun! Lukema on nykyisin lähes yhtä heikko kuin Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. 

Johtuuko tunnettuuden lasku siitä, ettei Wikipedia juuri näy somessa?

Esimerkiksi Facebookissa Wikipedialla on 5,4 miljoonaa seuraajaa, Tiktokissa 990 000,  Instagramissa 750 000, X:ssä lähes 600 000 ja Youtubessa noin 300 000. Yhteensä seuraajia on 8 miljoonaa.

Samaan aikaan ChatGPT:llä on Facebookissa 485 000 seuraajaa, Tiktokissa 2,7 miljoonaa seuraajaa, Instagramissa 5,5 miljoonaa, X:ssä OpenAI:lla on 5 miljoonaa seuraajaa,  YouTubessa 2 miljoonaa seuraajaa. Yhteensä seuraajia on lähes kaksi kertaa enemmän kuin Wikipedialla, noin 15,7 miljoonaa.

Lähes kaikki vastaajat, jotka ovat tietoisia Googlesta myös käyttävät sitä viikoittain. Yahoolla on varsin korkea tunnettuus, mutta viikoittaisia käyttäjiä sillä on siihen nähden vähän. Pidän myös Redditin ja Blueskyn käyttöä pienenä verrattuna niiden tunnettuuteen. Wikipediaa käyttää joka viikko lähes puolet niistä vastaajista, jotka tunnistivat sen nimen.

On helpompi kuluttaa sisältöjä, kuin tuottaa niitä itse. 

Kyselyssä kysyttiin, ovatko vastaajat tuottaneet sisältöjä kyselyssä mukana olleisiin palveluihin "ainakin joskus".

Noin 60 prosenttia vastaajista oli tuottanut joskus sisältöä Facebookiin. Sitä emme tiedä, olivatko nämä sisällöt omia postauksia vai kenties kommentteja. 

Kysymys oli muotoiltu näin: 

Which of the following have you ever written on, edited, posted, or published anything?

Seuraavaksi eniten sisältöjä oli tehty Instagramiin, Tiktokiin, YouTubeen, X:ään ja LinkedIniin.

Halusin vertaillla myös sitä, kuinka moni palveluja nykyään viikoittain käyttävistä vastaajista on tuottanut niihin joskus sisältöjä. Harmittelen sitä, että kysymykset olivat näin epämääräisiä - olisi tosi mielenkiintoista tietää esimerkiksi se, kuinka moni nykyisistä viikkokäyttäjistä tuottaa sisältöjä käyttämiinsä palveluihin viikoittain.

Ehkä esimerkki on paikallaan. Olen tuottanut valtavan määrän sisältöjä Yahoon alustoille vuosituhannen molemmin puolin, mutta enää se ei kuulu mun viikottaiseen rutiiniin. Sisältöjä olen tehnyt myös Tiktokiin, mutta palveluun en ole kirjautunut ainakaan viiteen vuoteen.

Bluesky on varsin tuore palvelu ja noin puolet sitä käyttävistä on tuottanut sinne joskus myös sisältöjä.  

Alkuperäinen kysymys, johon lähdin etsimään vastausta oli se, 

luottavatko ihmiset Wikipedian sisältöihin. 

Asiaa kysyttiin kyselyssä tällaisin sanoin: 

"How much do you trust each of the following sites to be honest and unbiased?"

Arvelen, että kysymykseen on voinut vastata esimerkiksi asteikolla 1-5, ja tuloksissa vastaukset 4 ja 5 on tulkittu luottamukseksi.

Katsotaan ensin millainen maine palveluilla on niiden vastaajien joukossa, jotka ovat niistä kuulleet.

Silmämääräisesti voi huomata, että yleinen luottamus Googleen, Wikipediaan ja ChatGPT:hen on varsin korkea niiden tunnettuuteen verrattuna. Kaikista vastaajista Wikipediaan luottaa 45 prosenttia, ChatGPT:hen 44 prosenttia.

Luottamus Wikipediaan on laskenut alueittain,

poikkeuksena Keski- ja Itä-Eurooppa sekä Keski-Aasia.

Kuvan lähde.

Uteliaisuuttani tein vertailun siitä, miten ChatGPT:n ja Wikipedian maineet eroavat tarkemmissa kysymyksissä niiden ihmisten keskuudessa, jotka ovat näistä palveluista kuulleet.

Kysymys                                                                 ChatGPT         Wikipedia

Quality information on various topics                        26                        31

Well referenced and cited                                           19                        26

Reliable, trustworthy, up to date                                 18                        24  

Helps me do things quicker                                     32                        19

Has a positive impact in the world                             18                        23 

Has a positive impact in my country                          13                        17     

           

Key source on information online                              23                        32

Backbone of online knowledge                                  13                        21    

Ainoa asia, jossa ChatGPT ohitti Wikipedian oli se, miten se nopeuttaa työtä. 

ChatGPT on henkilökohtaisia tarpeita palveleva työväline, Wikipedia taas tietosanakirja. Työkalulla voidaan nopeuttaa myös sellaisia asioita, joihin tietosanakirja ei taivu. 

Vastaajien mukaan Wikipedia on ChatGPT:tä parempi, kun tarkastellaan tiedon ja lähteistyksen laatua, luotettavuutta ja ajantasaisuutta. Wikipedialla on katsotaan myös olevan positiivisempi vaikutus maailmaan ja omaan kotimaahan ja sitä pidetään oleellisena tiedonlähteenä netissä.

Mielestäni kiinnostavaa on myös se, kuinka moni palveluiden käyttäjistä pitää käyttämiään palveluja rehellisinä ja puolueettomina. 

Fediversumissa olen törmännyt moneen ihmiseen, jotka ovat hypänneet eettisistä syistä pois esimerkiksi Googlen tai Metan palveluista. Kaikille tällainen valinta ei kuitenkaan ole mahdollista, ei minullekaan. 

Seuraava kuva paljastaa mielestäni oivallisesti sen, millä palveluilla on enemmän käyttäjiä kuin luottamusta niiden eettisyyteen.

Vastaajissa oli enemmän Goolen käyttäjiä, kuin ihmisiä, jotka uskoivat palvelun eettisyyteen. Yahoolla tilanne oli päinvastainen.


Kaikki tämän bloggauksen grafiikat olen tehnyt Canvalla ja esimerkiksi yllä olevan kuvan rakentaminen vaati yllättävän pitkän jumpan, että siitä tuli selkeä. Koska yksinyrittäjän resurssit ovat rajalliset, tein kuvista sellaisia, että saatoin jakaa ne myös Instagramin karusellissa. 

Grafiikat tein tarkoituksella ilman tekoälyä. En luota siihen, ettei AI muuta lukuja selkäni takana, ja tässähän niitä riitti. Toisaalta säätiö ei ole julkaissut kaikkea dataa sellaisella tarkkuudella, että olisin voinut raakadatan tekoälylle edes antaa, vaan minun piti itse tulkita sitä.


Toivottavasti näistä visualisoinneista oli sinulle jotain iloa! Jos haluaisit oppia tekemään itse vastaanlaisia visualisointeja, ota yhteyttä, sillä somen ja Wikipedian lisäksi koulutan myös Canvan käytössä.