Pages

Wednesday, June 10, 2020

Johanna Fortumin Wikipedia-artikkelia muokkaamassa


Sain palautetta, että äsken Greenpeacelle kirjoittamani vastine oli TLDR, joten nappasin siitä osan irralleen lukukokemusta helpottaakseni.

Syy, miksi halusin korostaa muutoksiani on se, että halusin, että voit itse tuomita, onko teksti mennyt eteenpäin vai taaksepäin.

Muokkasin Fortumin Wikipedia-artikkelia ensi kerran vuosi sitten toukokuussa. Tältä artikkeli näytti ennen muokkauksiani.

Katsotaan tarkemmin historiaosiota:

----------------------------------------------------

Historia

Pääartikkelit: Imatran Voima ja Neste (yritys)

Fortum Oyj muodostettiin vuonna 1998 yhdistämällä Imatran Voima Oy ja Neste Oy, joissa molemmissa Suomen valtio oli enemmistöomistajana. Imatran Voima oli pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotantoa harjoittava yhtiö, joka oli perustettu vuonna 1932 hallinnoimaan ja käyttämään Imatrankosken vesivoimalaitosta. Yhtiön omistukseen tuli myöhemmin joukko muita voimalaitoksia, joista suurimpia ovat Oulujoen voimalaitokset, Inkoon ja Naantalin voimalaitos hiilivoimalaitokset ja Loviisan ydinvoimalaitos.

Neste Oy perustettiin 9. tammikuuta 1948 valtion öljynjalostamoksi, jotta maahan saataisiin enemmän verotuloja öljystä. Yhtiö oli perustamistaan seuranneina vuosikymmeninä yksi maan suurimmista veronmaksajista.

Fortum jakautui 1. toukokuuta 2004 kahdeksi yhtiöksi, joista Fortumiin jäi sähkön- ja lämmöntuotanto ja Neste Oilille siirtyi öljyliiketoiminta. Neste Oil kuului koko vuoden 2004 Fortum-konserniin ja irtaantui siitä vasta keväällä 2005. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Mikael Lilius vuosina 2001–2009.

Vuonna 2016 Fortum osti pohjoismaisen kiertotalousyhtiö Ekokem Oyj:n.[7] Entinen Ekokem muodostaa Fortumin Recycling and Waste Solutions -yksikön, joka tarjoaa ympäristöasioiden hallintaan ja materiaalitehokkuuteen liittyviä palveluita Pohjoismaissa.

Tammikuussa 2018 Energiayhtiö E.ON hyväksyi Fortumin ostotarjouksen Uniperin osakkeista – kaupan arvo 3,76 miljardia. Tarjouksen mukaan Fortum saa lähes 47 prosentin osuuden Uniperin osakkeista ja äänioikeuksista.[8]

Katso myös: Uniper

Suomen markkinat

Tammikuussa 2006 Fortumin tytäryhtiö Fortum Power and Heat osti Espoon kaupungilta sen osuuden E.ON Finland Oy:stä. Kaupan ansiosta Fortumin kritisoitiin saaneen siirtokapasiteetin niukkuuden vuoksi ainakin osan ajasta määräävän markkina-aseman Suomen markkinoilla. Kilpailuvirasto hyväksyi kaupan kesäkuussa, mutta asetti kaupan ehdoksi sähköntuotannon vuokraamista kilpailijoille: Fortumin tuli vuokrata 1 TWh niin sanottua virtuaalikapasiteettia 31.3.2011 asti, ja Meri-Porin hiilivoimalaitoksen osuus tuotannosta 30.6.2010 asti. Lisäksi Haapaveden turvelauhdevoimala ja Hämeenlinnan yhteistuotanto- sekä kaasuturbiinivoimalaitos tuli myydä.[9] Fortum valitti päätöksestä, ja Markkinaoikeus hyväksyi Fortumin valituksen maaliskuussa 2008. Ratkaisussaan se katsoi Kilpailuviraston päätöksestä poiketen, ettei Fortum ollut määräävässä markkina-asemassa ennen kyseistä yrityskauppaa eikä sen jälkeenkään.[10] Kilpailuvirasto valitti päätöksestä edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin piti voimassa markkinaoikeuden antaman ratkaisun.[11]

Helsingin Sanomien mukaan Fortumille Espoon Sähkön osto E.ON:lta oli hyvä liiketoimi, espoolaisten maksamat hinnat kaukolämmöstä paransivat lehden mukaan selvästi Fortumin tulosta. Lisäksi kaukolämmön myynti on aina alueellinen monopoli, eikä sen hinnan osalta suoriteta viranomaisvalvontaa, kuten tehdään sähkön siirtomaksujen osalta.[12]

Suomessa Matti Purasjoki syyskuussa 2006 teki Kauppa- ja teollisuusministeriölle selvityksen, jossa hän ehdotti Fortumin hallitsevan markkina-aseman rajaamista. Hän ehdotti uutta valtionyhtiötä ja suurten voimaloiden yhteisomistuksen kieltämistä.[13][14]

Vuonna 2012 Fortum myi tytäryhtiönsä Fortum Energiaratkaisut Oy:n ja Fortum Termest AS:n Pohjois-Euroopassa toimivalle sijoitusyhtiölle, EQT Infrastructure Fundille. Yrityskaupan myötä nämä kaksi yritystä yhdistyivät Adven Oy:ksi.[15]

Fortum on vastustanut windfall-veroa ja on tehnyt siitä kantelun Euroopan komissiolle. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen windfall-verosta loppuvuodesta 2013.[16]

Fortumin toimitusjohtajana vuodesta 2009 toiminut Tapio Kuula erosi sairauden vuoksi helmikuussa 2015. Fortumin väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimitettiin yhtiön talousjohtajana toiminut Timo Karttinen.[17][18]

Toiminta Venäjällä

Fortumin voimalaitos Njaganissa.

Kesällä 2007 Fortum myi osuuteensa Luoteis-Venäjällä toimivasta Lenenergo-sähkönjakeluyhtiöstä. Ostajina olivat RAO UESVTB pankki ja I.D.E. Electricity Distribution Investments 1.[19] Viimeksi mainitun nimen takana seisoo Integrated Energy Systems.[20] Sitä ennen myös Pietarin kaupunki oli ilmaissut mielenkiintonsa ostaa osuus.[21]

Fortumin vuonna 2008 käynnistämä mittava investointiohjelma valmistui vuonna 2016, jonka aikana se rakensi yli kaksi gigawattia uutta tuotantokapasiteettia Venäjälle.[22] Fortum osti maaliskuussa 2008 venäläisestä sähköntuotantoyrityksestä TGK-10 29 prosentin osuuden Tšeljabinskin alueella. Myyjä oli RAO UES. Yrityksen liikevaihto on 590 miljoonaa euroa ja henkilöstö 6100 työntekijää.[23] Talouselämä-lehden mukaan Fortumin yritysostohanke oli Suomen historian suurimpia investointeja ulkomaille ja suurin investointi Venäjälle. Kauppa maksoi 2,7 miljardia euroa. Fortum nosti edelleen omistusosuuteensa 93 prosenttiin vuoden 2008 loppuun mennessä. Fortumin kannattavuuslaskenta perustui sähkön hinnan vapauttamiseen vuonna 2011, jolloin analyytikkojen mukaan sähkön hinta Venäjällä saattaa kaksinkertaistua. Ostetun yrityksen voimaloiden alueella asuu neljä miljoonaa ihmistä.[24] Yhtiön nimeksi muutettiin OAO Fortum keväällä 2009. Investointiohjelmaan kuului kahdeksan voimalaitosta, joista suurin on Nyagan GRES. Sen ensimmäinen ja toinen yksikkö vihittiin käyttöön vuonna 2013 ja kolmas yksikkö valmistui 2014.[25] Njaganin kaupungissa, Pohjois-Uralilla sijaitseva voimalaitos tuottaa sähköä Hanti-Mansian öljy- ja kaasuteollisuudelle.[26]

Sähkönsiirtoverkkojen myynti

Fortum ilmoitti 12. joulukuuta 2013 luopuvansa sähkönsiirrosta Suomessa ja myyvänsä liiketoimintonsa Suomi Power Networksille, jonka suurimpina osakkaina on kansainväliset sijoittajat First State Investments ja Borealis Infrastructure Management ja muina osakkaina Keva ja LähiTapiola. Kauppahinta oli 2,55 miljardia euroa.[27] Kauppa saatiin päätökseen maaliskuussa 2014, ja uusi sähkönsiirtoyhtiö aloitti toimintansa nimellä Caruna Oy.[28]

Vuonna 2015 Fortum myi Ruotsin sähkönsiirtoliiketoimintansa 6,6 miljardilla eurolla.[29]


---------------------------------------------------------------------------------------------------

Artikkelia oli aika hankala päivittää, kun historia oli jaettu oikeastaan neljän otsikon alle ja uusien tietojen lisääjän piti ensiksi päättää, minkä osion alle jokin asia kuuluisi. Vai pitäisikö perustaa taas uusi otsikko?

Heinäkuuhun mennessä olin muokannut artikkelin historiaosion tämännäköiseksi: 


------------------------------------------------------------

Historia

Fortumin tausta: Imatran voima ja Neste

Fortum Oyj muodostettiin vuonna 1998 yhdistämällä Imatran Voima Oy ja Neste Oy, joissa molemmissa Suomen valtio oli enemmistöomistajana.

Pääartikkelit: Imatran Voima ja Neste (yritys)

Imatran Voima oli pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotantoa harjoittava yhtiö, joka oli perustettu vuonna 1932 hallinnoimaan ja käyttämään Imatrankosken vesivoimalaitosta. Yhtiön omistukseen tuli myöhemmin joukko muita voimalaitoksia, joista suurimpia ovat Oulujoen voimalaitokset, Inkoon ja Naantalin voimalaitos hiilivoimalaitokset ja Loviisan ydinvoimalaitos.lähde? Neste Oy perustettiin 9. tammikuuta 1948 valtion öljynjalostamoksi, jotta maahan saataisiin enemmän verotuloja öljystä. Yhtiö oli perustamistaan seuranneina vuosikymmeninä yksi maan suurimmista veronmaksajista.lähde?

1998-2009

Fortum jakautui 1. toukokuuta 2004 kahdeksi yhtiöksi, joista Fortumiin jäi sähkön- ja lämmöntuotanto ja Neste Oilille siirtyi öljyliiketoiminta. Neste Oil kuului koko vuoden 2004 Fortum-konserniin ja irtaantui siitä vasta keväällä 2005. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Mikael Lilius vuosina 2001–2009.[6]

Syksyllä 2005 julkisuudessa keskusteltiin Fortumin kannustinjärjestelmistä, kun johdon optiovoitot kohosivat yli puoleen miljardiin euroon[7], muun muassa Lilius sai noin 2,4 miljoonaa euroa lokakuussa 2004 myymistään optioista.[8] Lokakuussa 2005 asiasta eduskunnan talousvaliokunnan kuultavana ollut kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen totesi, että valtio puuttuu Fortumin johtajien optioihin vain eduskunnan toiveesta, omalla riskillään kauppa- ja teollisuusministeriö ei halunnut kaventaa johtajien etuja.[9] Vuonna 2009 valtion omistajaohjauksesta vastaannut ministeri Kari Häkämies totesi eduskunnan kyselytunnilla, ettei saatuja palkkioita voi kerätä takaisin eikä palkkioita voi kohtuullistaa.[10] Palkkiojärjestelmä oli muodollisesti Suomen hallituksen antaman ohjeistuksen mukainen, mutta valtio ei ollut tyytyväinen lopputulokseen.[6] Vuosien palkkiokohun vuoksi Fortumin johto lopulta uudistui, huhtikuussa 2009 hallituksen puheenjohtaja Peter Fagernäs kertoi, ettei aio jatkaa hallituksessa ja toimitusjohtaja Mikael Lilius jäi eläkkeelle loppuvuonna 2009.[6]

Meri-Porin voimalaitos lokakuussa 2009.

Tammikuussa 2006 Fortumin tytäryhtiö Fortum Power and Heat osti Espoon kaupungilta sen osuuden E.ON Finland Oy:stä. Kaupan ansiosta Fortumin kritisoitiin saaneen siirtokapasiteetin niukkuuden vuoksi ainakin osan ajasta määräävän markkina-aseman Suomen markkinoilla. Kilpailuvirasto hyväksyi kaupan kesäkuussa, mutta asetti kaupan ehdoksi sähköntuotannon vuokraamista kilpailijoille: Fortumin tuli vuokrata 1 TWh niin sanottua virtuaalikapasiteettia 31.3.2011 asti, ja Meri-Porin hiilivoimalaitoksen osuus tuotannosta 30.6.2010 asti. Lisäksi Haapaveden turvelauhdevoimala ja Hämeenlinnan yhteistuotanto- sekä kaasuturbiinivoimalaitos tuli myydä.[11] Fortum valitti päätöksestä, ja Markkinaoikeus hyväksyi Fortumin valituksen maaliskuussa 2008. Ratkaisussaan se katsoi Kilpailuviraston päätöksestä poiketen, ettei Fortum ollut määräävässä markkina-asemassa ennen kyseistä yrityskauppaa eikä sen jälkeenkään.[12] Kilpailuvirasto valitti päätöksestä edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin piti voimassa markkinaoikeuden antaman ratkaisun.[13]

Helsingin Sanomien mukaan Espoon Sähkön osto E.ON:lta oli hyvä liiketoimi Fortumille, sillä espoolaisten maksamat hinnat kaukolämmöstä paransivat selvästi Fortumin tulosta. Lisäksi kaukolämmön myyjällä on aina alueellinen monopoli, eikä sen hinnan osalta suoriteta viranomaisvalvontaa, kuten sähkön siirtomaksujen osalta tehdään.[14]

Suomessa Matti Purasjoki esitteli syyskuussa 2006 Pekkaristen tilaaman selvityksen Kauppa- ja teollisuusministeriö. Hän ehdotti siinä Fortumin hallitsevan markkina-aseman rajoittamista siten, että siitä irrotettaisiin kotimaiset vesivoimalat ja siten, että se irtautuisi itse Teollisuuden Voimasta, joka omistaa ydinvoimaloita Eurajoen Olkiluodossa.[15]

Fortumin voimalaitos Njaganissa.

Kesällä 2007 Fortum myi osuuteensa Luoteis-Venäjällä toimivasta Lenenergo-sähkönjakeluyhtiöstä. Ostajina olivat RAO UESVTB pankki ja I.D.E. Electricity Distribution Investments 1.[16] Viimeksi mainitun nimen takana oli Integrated Energy Systems.[17] Myös Pietarin kaupunki oli ollut kiinnostunut osuuden ostamisesta.[18]

Fortum osti maaliskuussa 2008 venäläisestä sähköntuotantoyrityksestä TGK-10 29 prosentin osuuden Tšeljabinskin alueella. Myyjä oli RAO UES. Yrityksen liikevaihto oli 590 miljoonaa euroa ja sillä oli 6100 työntekijää.[19] Talouselämä-lehden mukaan Fortumin yritysostohanke oli Suomen historian suurimpia investointeja ulkomaille ja suurin investointi Venäjälle. Kauppa maksoi 2,7 miljardia euroa. Fortum nosti edelleen omistusosuuteensa 93 prosenttiin vuoden 2008 loppuun mennessä. Fortumin kannattavuuslaskenta perustui sähkön hinnan vapauttamiseen vuonna 2011, jolloin analyytikkojen mukaan sähkön hinta Venäjällä saattaa kaksinkertaistua. Ostetun yrityksen voimaloiden alueella asuu neljä miljoonaa ihmistä.[20] Yhtiön nimeksi muutettiin OAO Fortum keväällä 2009.

2010-

2010-luvulla Fortum on pyrkinyt eroon turvallisesta, mutta pienikatteisesta sähkönsiirtoliiketoiminnasta korvatakseen sen korkeamman tuoton liiketoiminnalla.[21]

Vuonna 2012 Fortum myi tytäryhtiönsä Fortum Energiaratkaisut Oy:n ja Fortum Termest AS:n Pohjois-Euroopassa toimivalle sijoitusyhtiölle, EQT Infrastructure Fundille. Yrityskaupan myötä nämä kaksi yritystä yhdistyivät Adven Oy:ksi.[22]

Vuonna 2012 Fortum kertoi investoivansa 20 miljoonaa euroa uuteen bioöljyn tuotantolaitokseen Joensuussa. Laitos integroitiin Joensuun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen, ja sen tuotantotoiminta käynnistyi marraskuussa 2013.[23] Laitos oli Fortumin mukaan ensimmäinen laatuaan maailmassa.[24]

Fortum vastusti windfall-veroa, jossa verotetaan päästötöntä sähköä tuottavat voimalaitoksia, jotka ovat valmistuneet ennen kuin EU:n päästökauppadirektiivi tuli voimaan vuonna 2004. Vero kohdistui noin 130 vesivoimalaitokseen, neljään ydinvoimalaitosyksikköön ja 10–15 tuulivoimalaitokseen, jotka hyötyvät ansiottomasti päästökauppajärjestelmästä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Fortumin laskelmien mukaan se on veron suurin maksaja, vuositasolla noin 25 miljoonan euroa. Se teki verosta kantelun Euroopan komissiolle. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen windfall-verosta loppuvuodesta 2013.[25]

Joulukuussa 2013 Fortum ilmoitti luopuvansa sähkönsiirrosta Suomessa ja myyvänsä liiketoimintonsa Suomi Power Networksille, jonka suurimpina osakkaina olivat kansainväliset sijoittajat First State Investments ja Borealis Infrastructure Management ja muina osakkaina Keva ja LähiTapiola. Kauppahinta oli 2,55 miljardia euroa.[26] Kauppa saatiin päätökseen maaliskuussa 2014, ja uusi sähkönsiirtoyhtiö aloitti toimintansa nimellä Caruna Oy.[27]

Helmikuussa 2015 Fortumin toimitusjohtajana vuodesta 2009 toiminut Tapio Kuula erosi sairauden vuoksi. Väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimitettiin yhtiön talousjohtajana toiminut Timo Karttinen.[28][29] Pekka Lundmark aloitti uutena toimitusjohtajana syykuussa. Ennen nimitystä hän toimi Konecranesin toimitusjohtajana.[30]

Maaliskuussa 2015 Fortum kertoi myyneensä Ruotsin sähkönsiirtoliiketoimintansa 6,6 miljardilla eurolla.[31]

Vuonna 2016 Fortum osti pohjoismaisen kiertotalousyhtiö Ekokem Oyj:n.[32] Entisestä Ekokemistä muodostui tytäryhtiö Fortum Waste Solutions, joka tarjoaa ympäristöasioiden hallintaan ja materiaalitehokkuuteen liittyviä palveluita Pohjoismaissa.[33] [34]

Vuonna 2016 saatiin valmiiksi vuonna 2008 käynnistetty mittava investointiohjelma, jonka aikana Fortum rakensi yli kaksi gigawattia uutta tuotantokapasiteettia Venäjälle.[35] Investointiohjelmaan kuului kahdeksan voimalaitosta, joista suurin oli Nyagan GRES. Sen ensimmäinen ja toinen yksikkö vihittiin käyttöön vuonna 2013 ja kolmas yksikkö vuonna 2014.[36] Njaganin kaupungissa, Pohjois-Uralilla sijaitseva voimalaitos tuottaa sähköä Hanti-Mansian öljy- ja kaasuteollisuudelle.[37]

Tammikuussa 2018 Energiayhtiö E.ON hyväksyi Fortumin ostotarjouksen saksalaisen energiayhtiö Uniperin osakkeista, kaupan arvo oli 3,76 miljardia euroa. Tarjouksen mukaan Fortum sai lähes 47 prosentin osuuden Uniperin osakkeista ja äänioikeuksista.[38] Loppuvuonna 2018 Fortumin hallussa oli 49,99 prosenttia Uniperin osakkeista[1]. Uniperin johto arvosteli kauppaa pitäen sitä vihamielisenä.[30] Helmikuussa 2019 Uniperin hallintoneuvosto lopetti valtataistelun tekemällä sovun Fortumin kanssa[39]. Kauppaa vastustaneet toimitusjohtaja Klaus Schäfer ja talousjohtaja Christopher Delbrück saivat lähteä yhtiöstä elokuun 2019 loppuun mennessä.[40]

Uniperin sähköntuotannon kapasiteetti Fortumiin verrattuna oli vuonna 2018 kolminkertainen eli noin 11 000 megawattia. Kapasiteetistä noin kolmannes oli hiilivoimaa ja loput noin 70 prosenttia kaasua, ydinvoimaa ja vesivoimaa. Jos Saksa ja Eurooppa lopettavat hiilen käytön, Fortumin arvion mukaan Uniperin kaasu-, vesi- ja ydinvoiman arvo kasvaa enemmän kuin mitä sen hiilivoiman arvo pienenee. Yhtiön merkittävimmät vesivoimalat sijaitsevat Ruotsissa ja Saksan Alpeilla. Uniperin liikevaihto (ilman trading-toimintoja) oli vuonna 2018 noin kaksi kertaa Fortumia suurempi. Venäjän kilpailuviranomaisten antaman rajoituksen vuoksi Fortum ei saa kasvattaa Uniper-osuuttaan yli 50 prosenttiin. Vaatimus perustuu siihen, että Uniperin Venäjän tytäryhtiöllä Uniprolla on yhdellä voimalaitoksellaan juomaveden puhtauden valvontaan tarvittava lisenssi, mikä luokitellaan Venäjän lain mukaan strategiseksi toiminnaksi. Fortumin omilla voimalaitoksilla vastaava toiminta on ulkoistettu paikalliselle toimijalle.[39]


------------------------------------------------------------

Nyt artikkelissa oli enää kolme osiota: aika ennen Fortumia, Fortumin alkuvuodet ja Fortumin viimeiset vuodet. Uusien asioiden lisääminen on huomattavasti helpompaa, kun jaottelu seuraa yhtä aikajanaa, ei neljää aikajanaa.

Greenpeace Fortumin Wikipedia-artikkelia muokkaamassa


Eilen jouduin mielenkiintoisen tapahtumaketjun keskiöön: Greenpeace syytti Fortumia (eli minua, joka artikkelia on heidän toimeksiannostaan muokannut) Fortumin Wikipedia-artikkelin kaunistelusta. 

Muokkasin Fortumin Wikipedia-artikkelia ensi kerran vuosi sitten toukokuussa. Tältä artikkeli näytti ennen muokkauksiani. Lue lisää siitä, miten artikkelia muutin.


Marraskuussa 2019 Greenpeace Suomen tiedottaja Mari Vaara kävi tekemässä artikkeliin isoja muutoksia.

Ai mistä tiedän, että nimimerkki "Mari Vaara" on juuri Greenpeacen Mari Vaara? No, koska Greenpeace kertoi eilen Facebookissa




Muutoksia oli paljon, mutta käyn niistä nyt tarkemmin läpi muutamia. 

Greenpeace lisäsi esimerkiksi tällaisen faktan: 


Fortum on noussut yhdeksi Euroopan kymmenestä eniten saastuttavista energiayhtiöistä hankittuaan omistukseensa saksalaisen hiiliyhtiö Uniperin hiilivoimalat {{Verkkoviite|osoite=https://storage.googleapis.com/planet4-finland-stateless/2019/03/690d3916-paluu-menneisyyteen-26.3.2019.pdf|nimeke=Paluu menneisyyteen. Uniper-kauppa tekee Fortumista yhden Euroopan saastuttavimmista + energiayhtiöistä .|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}.

Väitettä Fortumin saastuttavuudesta tuetaan siis Greenpeacen omalla julkaisulla. Wikipediassa suositaan aiheesta riippumattomia, toisen käden lähteitä, joten poistin väitteen. 


Enkä ole yksin tämän mielipiteeni kanssa:  


Greenpeacen lisäämä teksti Fortumin päästöistä:

"Vuonna 2018 Fortumin päästöt olivat 26,4 miljoonaa miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia[108]. Uniper, josta Fortum omistaa tällä hetkellä 49,9 prosenttia, raportoi 70,1 Mt päästöt[109]. Näin ollen Fortum on vastuussa 26,4 Mt + 35,05 Mt = 61,5 Mt päästöistä. Tämä päästömäärä ylittää Suomen kansalliset kasvihuonekaasupäästöt, eli 57 Mt[110]."


Monikaan meistä ei enää muista, millaisia tietosanakirjatekstit olivat, mutta enpä usko, että siellä on nähty tuollaisia laskutoimituksia tai päättelyketjuja.

Sama asia tuoreimmassa versiossa (ennen eilistä): 

"Vuonna 2019 Fortumin päästöt olivat 19,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia[101], kun taas Uniper raportoi 47,0 Mt päästöt.[102] Samaan aikaan Suomen hiilidioksidipäästöt olivat 56,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.[51]"

Jos katsot lukuja tarkasti, huomaat, että 2018 ja 2019 -luvuissa on valtava ero! Jos siis olisin halunnut kaunistella Fortumin asioita, olisin todennut,  että Fortum&Uniper ovat vähentäneet päästöjään vuodessa noin kolmanneksella, samaan aikaan kun Suomi on vähentänyt päästöjään vain prosentin verran. Mutta sen sijaan tyydyin vain kirjaamaan luvut – omien päätelmien tekoon ei Wikipediassa kannusteta.

Greenpeacen lisäys Hollannin oikeusjutusta: 

Syyskuussa 2019 Uniper ilmoitti, että se aikoo haastaa Hollannin välimiesoikeuteen liittyen Hollannissa valmisteilla olevaan hiilikieltolakiin, joka velvoittaisi Uniperinkin sulkemaan Hollannin hiilivoimalansa vuoden 2029 loppuun mennessä {{Verkkoviite|osoite=https://www.telegraaf.nl/financieel/1134267479/claim-om-kolenverbod-voor-staat|nimeke=Claim om kolenverbod voor Staat|julkaisu=Telegraaf|ajankohta=2019-09-05|viitattu=2019-11-28|ietf-kielikoodi=nl}}

Kuten Suomi, myös Hollanti toteuttaa hiilikieltolain myötä [[Pariisin ilmastosopimus|Pariisin ilmastosopimusta]] ja on ajamassa alas kivihiilen tuotantoa sen vaatimassa aikataulussa: Euroopassa kaikki hiilivoimalat tulisi sulkea vuoteen 2030 mennessä. 

Tästä puuttuu lähde.

Fortum on puolustanut Uniperin uhkausta vetoamalla yrityksiä suojelevaan Kansainväliseen energiaperuskirjaan (ECT){{Verkkoviite|osoite=https://www.fortum.fi/tietoa-meista/blogi/forthedoers-blogi/7-asiaa-jotka-sinun-hyva-tietaa-fortumin-uniper-kaupasta|nimeke=7 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää Fortumin Uniper-kaupasta {{!}} fortum.fi|julkaisu=www.fortum.fi|viitattu=2019-11-28}}

Yritysten blogeja ei käytetetä yleensä lähteinä.

Peruskirja on kuitenkin vanhentunut, eikä vastaa ilmastokriisin ja ilmastosopimusten asettamia tavoitteita{{Verkkoviite|osoite=https://www.euractiv.com/section/climate-environment/opinion/europes-green-deal-is-under-threat-from-energy-charter-treaty/|nimeke=Europe’s Green Deal is under threat from Energy Charter Treaty|tekijä=Yamina Saheb|julkaisu=www.euractiv.com|ajankohta=2019-09-20|viitattu=2019-11-28|ietf-kielikoodi=en-GB}}

Tämä lähde on mielipidekirjoitus, kuten urlistakin näkee. Mielipiteet eivät kuulu Wikipediaan, eivät varsinkaan yleisinä totuuksina esitettyinä.

Wikipediassa käytetään siis toisen käden lähteitä, medialähteitä. Minulla on tapana puhua mediasta portivartijana. Siinä missä sosiaalinen media on murentanut portinvartijan asemaa, kun kuka tahansa saa somesssa äänensä kuuluviin, niin Wikipediassa median rooli on edelleen vahva. Se, mistä media kirjoittaa vaikuttaa vahvasti siihen, mistä Wikipediassa voi kirjoittaa.

Hollannin oikeusjutusta kertova teksti tuoreimmassa versiossa (ennen eilistä) ja siinä olevat lisäykset verrattuna Greenpeacen tekstiin

Syyskuussa 2019 Uniper suunnitteli hollantilaisen Telegraaf-lehden mukaan oikeustoimia Alankomaita vastaan, joka päätti kieltää hiilen energiakäytön vuoteen 2030 mennessä kompensoimatta laitosten omistajiaPäätös velvoittaisi Uniperin sulkemaan vuonna 2016 avatun hollantilaisen hiilivoimalansa 26 vuotta ennakoitua aiemmin.[45] Hiilen poltto lopetetaan myös Suomessa hiilikieltolain mukaan vuoteen 2030 mennessä[46], kun taas Saksassa kivi- ja ruskohiilestä pyritään eroon vuoteen 2038 mennessä, ja laitosten omistajia kompensoidaan menetyksistä.[47] 
Alkuperäisestä tekstistä puuttui siis syy siihen, miksi Uniper suunnitteli oikeustoimia sekä se, että vaikka Hollannissa ja Suomessa lopetetaan hiilen käyttö vuonna 2030, Saksassa luopuminen tehdään myöhemmin. 

Greenpeacen lisäys:

Fortumin perustelut ovat siis ristiriidassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa, johon myös Suomi on sitoutunut. Koska Fortum on Suomen valtionyhtiö, sen tulisi toimia linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.[53]

Tässäkin on omia päättelyjä, sillä lähteessä ei viitata sanallakaan Fortumin perusteluihin tai  peruskirjaan. Tekstissä ei myöskään kerrota kenen mielipiteistä on kyse. Lähteessä todetaan näin: 

"Ympäristöjärjestöt kampanjoivat parhaillaan sen puolesta, että valtio alkaisi edellyttää omistamiltaan yhtiöiltä, että nämä vähentävät päästöjään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti."

Sama asia tuoreimmassa versiossa (ennen eilistä)

Marraskuussa joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä vaati, että ilmastonmuutoksen torjuminen olisi otettava vahvemmin mukaan valtion päätöksentekoon. Ne halusivat, että valtio vaatii omistamiltaan yhtiöiltä, kuten Fortumilta, suunnitelman siitä, kuinka nämä mukauttavat liiketoimintansa niin, että se on linjassa Pariisin ilmastotavoitteiden kanssa.[53]

Jos olisin kaunistellut tekstiä, olisin ottanut Greenpeacen lisäyksen kokonaan pois: eihän lähteessä noin sanota. Sen sijaan muutin tekstiä niin, että se kertoi kansalaisjärjestöjen valtiolle esittämistä vaatimuksista.

-------------------------------------------------------------------

Eilen Greenpeace siis iloitsi somessa: Busted -  Fortum "kärähti" maksetuista Wikipedia-sisällöistä
(Facebook-päivitys ja Twitter-ketju): 




"Huomasimme juuri, että Wikipedia-artikkelistanne on poistettu useita faktoja. Sattuuhan sitä, tekstejä muokataan. Törkyisen asiasta tekee se, että faktat on näköjään poistettu teidän tilauksestanne! Maksatte siis siitä, että faktat lähtevät kävelemään Wikipediasta."


Kaupallisena päivittäjänä olen tarkka siitä, että noudatan Wikipedian ilmoittamissääntöjä sekä muitakin sääntöjä tekijänoikeuksista, lähdekritiikistä, neutraaliudesta ja niin edelleen. Kukaan ei ole täydellinen, mutta kun vapaaehtoiset wikipedistit seuraavat hyvin tarkasti minun tekemisiäni, yritän koko ajan tehdä parhaani.

Wikipedian välityslautakunnan entisen jäsenen, Juha Makkosen mukaan en ole tässä Fortum-casessa tehnyt mitään kummallista:



Greenpeace sen sijaan lienee Wikipedian päivittäjänä aika kokematon. Se
  1. ei ole vieläkään ilmoittanut Wikipediassa Fortumin artikkeliin tekemistään muutoksista, vaikka se Facebookissa asian tunnustikin
  2. ei noudattanut Wikipedian lähdekäytäntöjä, vaan lähteisti tietoja omilla julkaisuillaan, mielipidekirjoituksilla, blogikirjoituksilla ja Fortumin lehdistötiedotteilla
  3. valikoi tarkasti asiat, joita se eri asioista kertoi ja jätti kertomatta. Esimerkiksi Uniperin oikeusjutusta se jätti kertomatta syyn haasteeseen sekä sen, että Saksassa hiilipolitiikka on hyvin toisenlainen kuin Hollannissa ja Suomessa. 
  4. närkästyi siitä, että joku oli muokannut sen tekemiä lisäyksiä  



1. Jos tekee vastikkeellisia päivityksiä, niistä pitää ilmoittaa:

2. ja 3. Kaikkien wikipedistien pitää noudattaa näitä periaatteita, jotka on määritelty Wikipedian toisessa peruspilarissa: 


Artikkeleiden ei tulisi edustaa mitään yksittäistä näkökantaa. Toisinaan on tarpeen tuoda esiin useita eri näkökulmia, toisinaan on paikallaan esittää jokainen näkökanta tarkasti. Usein näkökantaa on tarpeen taustoittaa, jotta lukija tietää kenen näkemys on kyseessä. Ainuttakaan näkökantaa ei tule esittää ”totuutena” tai ”parhaana”. Viittaamme tarkistettavissa oleviin, luotettaviin lähteisiin aina kun mahdollista, erityisesti kiistanalaisissa aiheissa. Henkilökohtaiset mielipiteet, kokemukset ja väittämät eivät kuulu Wikipediaan.

Lue lisää pilareista.

4. Se, että tekstit elävät ja muuttuvat on normaalia Wikipediassa, jonka koko idea perustuu yhdessäkirjoittamiseen. Ei siitä kannattaisi tehdä itseään isompaa numeroa somessa vaan perehtyä Wikipedian sääntöihin ja tehdä sen jälkeen muokkaajana parhaansa. 



Se, mikä tässä casessa on hyvää on se, että entistä useampi kiinnostui päivittämään Fortumin artikkelia. Yhdessä teemme siitä entistä paremman! Fortum on Suomen suurin yritys, joten siihen liittyvien asioiden summaaminen ja valikointi ei ole ihan helppoa. Kaikki yksityiskohdat eivät perusartikkeliin kuulu. 


Juha Makkonen summasi asian hyvin Twitterissä eilen:

 

Ja luultavasti moni myös oppi casen myötä paljon uutta Wikipedian muokkaamisesta. Jos sinä haluat oppia tekemään Wikipedia-päivityksiä sääntöjen mukaan, osallistu järjestämääni Wikipedia-koulutukseen.

PS. Yle teki muuten pitkän jutun Wikipedian kaupallisesta päivittämisestä tämän casen innoittamana.


Friday, June 5, 2020

Luetuimmat Wikipedia-artikkelit eri kielillä 4.6.2020


Seuraan lähes päivittäin Wikipedian luetuimpia artikkeleja, suomeksi ja englanniksi, mutta tänään tutkin muidenkin kielien top-20-artikkelit. Listoja tutkiessani ajattelin, että tämä on eräänlainen pysäytyskuva siitä, mitä maailmassa tapahtuu ja on tapahtumassa. George Floyd pääsi kaikille listoille, mutta kyllä niistä muitakin yhdistäviä tekijöitä löytyy.



Englanti 

1 Killing of George Floyd 
2 Jim Mattis
3 Candace Owens
4 Shooting of Breonna Taylor
5 Disappearance of Madeleine McCann
6 Jeffrey Epstein
7 1989 Tiananmen Square protests
8 Antifa (United States)
9 Bible
10 Murder (United States law)
11 Black Lives Matter
12 George Floyd protests
13 Rodney King
14 COVID-19 pandemic
15 Boogaloo movement
16 Death of Sandra Bland
17 Ghislaine Maxwell
18 Robert E. Lee
19 Deaths in 2020
20 Al Sharpton 

 
Espanja 

1 Muerte de George Floyd
2 Jeffrey Epstein
3 Anonymous
4 COVID-19
5 Pizzagate
6 Pandemia de enfermedad por coronavirus de 2019-2020
7 Héctor Suárez
8 Tabla periódica de los elementos
9 Desaparición de Madeleine McCann
10 Manuel Belgrano
11 Rebelión de Túpac Amaru II
12 Ghislaine Maxwell
13 Donald Trump
14 Héctor Ortega
15 Tremarctos ornatus
16 Abraham Valdelomar Túpac Amaru II
18 Gustavo Gaviria
19 Inmigración británica en el Perú
20 Aprendizaje basado en proyectos 

 
Italia 

1 Opera senza autore
2 Morte di George Floyd
3 Protesta di piazza Tienanmen
4 Gerhard Richter
5 Massimo Troisi
6 Rai
7 Man on Fire - Il fuoco della vendetta
8 Consiglio superiore della magistratura
9 The Lincoln Lawyer
10 Che Dio ci aiuti
11 Episodi di The O.C. (quarta stagione)
12 CasaPound
13 Sparizione di Madeleine McCann
14 Nancy Brilli
15 Il cosmo sul comò
16 The O.C.
17 Tommaso Paradiso
18 Takefusa Kubo
19 Skam Italia
20 Martufello 

 
Kiina 

1 六四事件 (Kesäkuun neljäs tapaus)
2 郝海东 (Hao Haidong)
3 降魔的2.0 (Demonilainen 2.0)
4 郭文贵 (Guo Wengui)
5 传闻中的陈芊芊 (Huhu Chen Qianqian)
6 叶钊颖 (Ye Zhaoying)
7 黑嘉嘉 (Hejiajia)
8 中華電信MOD (Chunghwa Telecom MOD)
9 幸福,觸手可及! (Onnellisuus on ulottuvilla!)
10 2019冠状病毒病疫情 (2019 koronavirustaudin puhkeaminen)
11 王丹 (Wang Dan)
12 機智醫生生活 (Nokkela lääkäri-elämä)
13 黃氏兄弟 (Huang-veljet)
14 乔治·弗洛伊德之死 (George Floydin kuolema)
15 飛虎之雷霆極戰 (Lentävä tiikeri ukkonen)
16 唐鳳 (Tang Feng)
17 做工的人 (Työmies)
18 丁禹兮 (Ding Yuxi)
19 想見你 (電視劇) (Haluan nähdä sinut (TV-sarja))
20 炮仔聲 (Tykin ääni) 

 
Portugali 


1 Desaparecimento de Madeleine McCann
2 Fascismo
3 Morte de George Floyd
4 Pardos
5 Comidas típicas de festa junina
6 Anonymous Fabiana Anastácio
8 Lista de países por população
9 Lista de episódios de Naruto Shippuden
10 Baby Driver
11 Gripe espanhola
12 Eclipse lunar de 5 de junho de 2020
13 Now United
14 Jeffrey Epstein
15 YouTube
16 Brasil
17 Antifa (Estados Unidos)
18 TV Vitória
19 Carlos Wizard Martins
20 100 Years


Saksa 

1 Todesfall George Floyd
2 Vermisstenfall Madeleine McCann
3 James Bond 007 – Die Welt ist nicht genug
4 Sag niemals nie
5 Jeffrey Epstein
6 SIG Sauer (Waffenhersteller)
7 Mord (Vereinigte Staaten)
8 Hannes Jaenicke
9 Lennardt Krüger
10 Sophie Marceau
11 Ghost Train
12 Black Lives Matter
13 COVID-19-Pandemie in Deutschland
14 4. Juni
15 James Bond
16 Denise Richards
17 Nekrolog 2020
18 Tian’anmen-Massaker
19 Schlacht bei Hohenfriedberg
20 Antifa 

 
Suomi 
 
1 George Floydin kuolema
2 Ano Turtiainen
3 Tokio
4 Puolustusvoimain lippujuhlan päivä
5 Etiikka
6 Omayra Sánchez
7 Pirunpelto (televisiosarja)
8 Katri Kulmuni
9 Carl Gustaf Emil Mannerheim
10 4. kesäkuuta
11 Madeleine McCannin tapaus
12 Ranskalaisen luutnantin nainen
13 Bhutan
14 Hillary Clinton
15 Riku Rantala
16 Bill Clinton
17 Suvi Teräsniska
18 Pete Parkkonen (laulaja)
19 Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitus
20 Integraatio 

 
Ranska 

1 Affaire Adama Traoré
2 Gerald Ford
3 Mort de George Floyd
4 Les Bronzés font du ski
5 Guy Bedos
6 Jimmy Carter
7 Voici le temps des assassins
8 Shutter Island (film)
9 Disparition de Madeleine McCann
10 Didier Raoult
11 Christine Lagarde
12 Liste des présidents des États-Unis
13 Christian Clavier
14 Famille de Funès
15 19e étape du Tour de France 2015
16 This Is Us
17 Nicolas Bedos
18 Thierry Lhermitte
19 Marie-Anne Chazel
20 Sophie Fontanel 

 
Ruotsi 
 
1 Fallet George Floyd
2 Blodgrupp
3 Black Lives Matter
4 Jeffrey Epstein
5 Michail Tal
6 Madeleine McCann
7 Roberto Rossellini
8 Sveriges nationaldag
9 Det sjunde inseglet
10 Schack
11 Sweet
12 Chess
13 Sverige
14 Protesterna och massakern på Himmelska fridens torg
15 Lista över namn på bröllopsdagar
16 Pompeji
17 Lista över namnsdagar i Sverige i datumordning
18 Steve Priest
19 Sofia Helin
20 Rasism 


 
Venäjä 

1 Смерть Джорджа Флойда (George Floydin kuolema)
2 Маск, Илон (Myski, Ilon)
3 Поправки к Конституции России (2020) (Muutokset Venäjän perustuslakiin (2020))
4 Платошкин, Николай Николаевич (Platoshkin, Nikolai Nikolaevich)
5 Бумажный дом (телесериал) (Paper House (TV-sarja))
6 Пандемия COVID-19 (Pandemian COVID-19)
7 Дрейф (фильм, 2006) (Drift (2006 elokuva))
8 Беспорядки на расовой почве в США (2020) (Yhdysvaltain rotu-mellakat (2020))
9 Норильск (Norilsk)
10 Смерть Эрика Гарнера (Eric Garnerin kuolema)
11 Железнодорожная катастрофа под Уфой (Rautatieonnettomuus lähellä Ufaa)
12 Россия (Venäjä)
13 Путин, Владимир Владимирович (Putin Vladimir Vladimirovitš)
14 4 июня (4. kesäkuuta)
15 Массовые беспорядки в США (2020) (Yhdysvaltain mellakat (2020))
16 Президентские выборы в Белоруссии (2020) (Valkovenäjän presidentinvaalit (2020))
17 Black Lives Matter
18 YouTube
19 Николаев, Валерий Валерьевич (Nikolaev, Valeri Valerevich)
20 Бабарико, Виктор Дмитриевич (Babariko, Victor Dmitrievich) 

 
Viro 

1 Eesti lipu päev
2 Eesti lipp
3 4. juuni
4 Leelo Tungal
5 Eesti
6 Doonau
7 Uno Loop
8 Carles Puigdemont
9 Peeter Helme
10 Yana Toom
11 Keemiliste elementide loend
12 Eesti näitlejate loend
13 George Floydi surm
14 Võilill
15 Eesti kirjanike loend
16 Taimede loend
17 Eesti kunstnike loend
18 Seltsimees laps
19 Aasta puu
20 Norilsk