Tuesday, February 25, 2014

Mikä toi ihmiset CMADFI-tapahtumaan tammikuussa

Urakkani CMADFI 2014 -tapahtuman kanssa alkaa olla ohitse, sillä sain juuri lähetettyä tapahtuman tekijöille antamaanne palautetta.

Tässäpä siis teillekin otteita vastauksista kysymyksiin:

Miksi tulit CMADFI-tapahtumaan ja mikä päivässä oli parasta

Tapahtumassa on samanhenkisiä ihmisiä, joilla on samoja haasteita työssään. Tapahtumassa saa hyviä vinkkejä ja ideoita.

Osallistuin, koska yhteisömanagerointi on asia, joka kuuluu jokaisen yrityksen hallittaviin perusasioihin nykymaailmassa.

Parasta olivat esiintyjien puheenvuoroihin liittyneet kommentit.

"Asiana kiinnostava, halusin kuulla lisää siitä yhdessä paikassa, yhdellä kertaa. Parasta: hyvät esitykset."

Tiedon hakeminen, verkostoituminen ja aiheeseen paneutuminen olivat syitä osallistumiseen. Parasta oli mahtavat puitteet sekä puheenvuorot. Myös päivän aikataulutus oli hyvä.

Halusin tutustua nykyisiin Community managereihin ja kuulostella kuinka paljon he osallistuvat organisaatioidensa sisäiseen tekemiseen, minkälaisia tavoitteita heillä on ja mitataanko heidän tekemistään.

Tutkimustunti ja sponsoripuheenvuorot (erityisesti Heidi Selkäinaho)."

Yhteisö vei mukanaan jo etukäteen ja olihan paikan päälle pakko päästä. Parasta oli tilaisuuden rento ja positiivinen henki sekä koko joukko erilaisia ihmisiä, joita yhdisti yksi asia.

Halusin ymmärtää mistä on kyse. Omassa työssäni näen että tarve panostaa tähän suuntaan korostuu jatkossa. Oman verkostoni osalta olemme siinä hännässä vaiheessa kun puolet ovat some-vastahankaisia ja puolet pro-somelaisia. Verkosto on valtakunnallinen, joten somen hyödyntäminen olisi tehokasta. Erilaisten alustojen käytössä on vaan se huono puoli, että moni kokee että sinne pitää erikseen muistaa mennä. Tähän hain ajatuksia: miten muut ovat onnistuneet? Mitä voisi oppia?

Olin työkaluesittelijä. Parasta oli relevantin yleisön saavuttaminen.

Osallistuin viime vuonna ja olin tapahtuman jälkeen aivan liekeissä. Nimikkeeni ei ole CM mutta some ja sen kehittäminen on työnkuvassani muun markkinointiviestinnän suunnittelun ohessa.

Teen työtä perimmiltään vanhoillisessa toimintaympäristössä ja oppilaitoksessa, jossa opiskelijat ovat alle 18 v. Tämä asettaa tiettyjä rajoituksia varsinkin somessa. Ja kuitenkin taas some on nuorten kanssa tärkein työkalu.

Tapahtumassa on parasta se, että se vahvistaa ja selkeyttää omia ajatuksia ja ideoita. Tämä on tärkeää siksi, että tässä työssä on vähän kun Don Quijote: kaikki pitää hieman hulluna ja työ on tuulimyllyjä vastaan taistelemista. Kunnes tulee ulkopuolinen asiantuntija ja kertoo saman.

Kumpaisellakin kerralla on myös mukaan tarttunut jotain uutta ja sovellettavaa omaan työhön.

Tärkeää on se, että voi päivän viettää ihmisten parissa, jotka puhuvat samaa kieltä.

Parasta on kun kuulee onnistumisista ja siitä mikä voi mennä pieleen. Nämä perinteiset käytännön caset.

Halusin haistella uusia tuulia, löytää uusia ajatuksia ja työvälineitä, tutustua uusiin ihmisiin ja tavata vanhoja tuttuja (etenkin sellaisia, joihin on tutustunut vain netin kautta).

Vuoden 2013 CMAD-päivä vakuutti että päivän tarjonta tulee olemaan hyvä myös vuonna 2014.

Esittelyt ja ihmisten tapaaminen oli parasta - samoin caset ja twittivirta

Uusien ideoiden saaminen, muiden tapaaminen.

Hyvät esitykset, hyvä tunnelma, ihmisten kohtaaminen.

Olin järjestämässä tapahtumaa. Vaihtaa kokemuksia ja nähdä poikkileikkaus erilaisiin community managerin rooleihin ja haasteisiin.

Osallistuin mielenkiinnosta, en ollut ennen ollut. Tapahtumassa parasta oli yhteisöllisyys!

Osallistuin ekaa kertaa, uteliaisuudesta. Parasta oli monipuolisuus ja verkostoituminen.

Innovatiivinen tapa tuottaa tapahtumaa -> kiinnostaa nähdä lähemmin, koen yhteisömanagerien olevan tällä hetkellä jollakin tapaa ajan hermolla.

Hyvä sijainti

Mielenkiintoiset aiheet ja verkostoituminen

Monipuolisuus ja osaava yleisö

Muiden community managerien tapaamisen toivossa osallistuin, henkisen tuen saaminen ensiarvoisen tärkeää.

Erittäin hyvää, jollei parastakin mm. työkaluesittelyt, joista bongattiin yksi heti käyttöön.

Halusin saada lisätietoa nykytilasta community manageroinnista. Paras olis saada tietoa ja vahvistus siitä mitä tekee ja paljon vinkkejä..

Ohjelma oli hyvin suunniteltu ja luennoitsijat mielenkiintoisia = parasta!

Etänäkin ohjelmasta sai hyvän koosteen. (vaikka puhujien äänet välillä katosivatkin.)

Osallistuin tapahtumaan, koska tämän tapahtuman avulla voin oppia uutta ja verkostoitua. Parasta olivat hyvät järjestelyt ja hienot esitykset.

 Vastaavaa työtä tekevien tapaaminen ja heidän kanssaa ideoiden pallottelu ja kokemusten jako

Halusin kuulla lisää suomalaisten community managerien arkeen liittyvistä asioista. Parasta olikin ehdottomasti Suomi24:n ja Soneran puheenvuorot.

Olin mukana myös viime vuonna ja tapahtuman aihepiiri kolahtaa sen verran lähelle omaa työtäni (viestintä), että halusin olla kuulolla myös tällä kertaa. Parasta siis kattava anti caseja ja mielenkiintoista oli kuulla myös, että teemaa tutkitaan.

Kuulin kollegalta hyvää palautetta edellisvuoden CMADista. Verkostoituminen toisten yhteisömanagereiden kanssa kiinnosti, mutta sille oli valitettavan vähän aikaa.

Puheenvuorot ja vertaisryhmien tapaaminen

Tavatakseni muita community managereita ja aiheesta kiinnostuneita. Parasta oli välitön tunnelma.

Mielenkiintoiset puhujat ja aihe. Upea tekemisen meininki.

Esitykset kiinnostivat, etenkin hyödyntäjäyritysten. Verkostoituminen muiden aiheen asiantuntijoiden kanssa.

Nähdä kollegoja, saada uusia asiakkaita, saada uusia ideoita, tutustua palveluntarjoajiin.

Osallistuin mielenkiintoisen ohjelman takia, tavatakseni sekä uusia että vanhoja some-tuttuja, verkostoitumisen takia ja ihan vaan siksi kun viime vuonna harmitti että jouduin vain etäilemään :). Parasta tapahtumassa on ehdottomasti kaikki ihmiset - tavata somesukulaisia kasvotusten, kuulla heidän työstään ja pysyä ajan hermoilla.

Nykyinen sapattivapaan jälkeinen toimenkuvani tulee muuttumaan enenmmän community manager -suuntaan. Hain siis ideoita ja vinkkejä. Parasta oli aikatauluista kiinnipitäminen sekä kuulemistani luennoista Tutkimustunti, Ambientin ja Sinisen mereoriitin puheenvuorot. Myös SOK ja "Community managerit äänessä" olivat hyvät. Turhan teknisiin menivät kannaltani osa puhujista (työkalulähtökohta)

Osallistuin jo vuonna 2013 ja mielestäni tapahtuma oli mielenkiintoinen. Sai muiden samaa työtä tekevien näkemyksiä community manageroinnista. Tapahtumassa oli tänäkin vuonna parasta kokemusten vaihto, ja monipuoliset esitykset.

Halusin kuulla, miten muualla on hyödynnetty yhteisöllistä mediaa. Antoisinta oli kuulla oikeita yritysesimerkkejä.

"Twiittien perusteella viime vuoden tapahtuma vaikutti hauskalta; tällä kertaa lähdin mukaan saadakseni ideoita ja innostusta omaan työhön.

Parasta oli innostunut ilmapiiri.

Edellisen vuoden tapahtuman hyvyys vakuutti lähtemään tänäkin vuonna. Parasta oli tuttujen tapaaminen.

Voidakseni tavata kolleegoja. Saadakseni lisää ideoita.

Yhteisöllisyyden rakentaminen ja yhteisöjen johtaminen kiinnostaa

Halusin kuulla mielenkiintoisia case-esimerkkejä hyvin toimivista yhteisöistä, tavata muita yhteisömanagereita ja vaihtaa kokemuksia. Tapahtumassa parasta olivat case-esimerkit.

Ideoin työssäni jatkuvasti asikkaiden käyttöön erilaisia verkon ja sosiaalisen median ratkaisuja. Sosiaalisen median trendit ja tuulet kiinnostavat niin työn kuin vapaa-ajankin puitteissa. Parasta tapahtumassa olivat verkoistoitumisen ja sometuttujen livetapaamisten ohella käytännönläheisten asiakaskeissien esittelyt.

Tutustua henkilöihin ja ajatuksiin aiheen sisällä. Runsas ja monimuotoinen sisältö ja kiinnostavat verkot yleisössä.

Mielenkiintoiset puheenvuorot ja paljon samoista asioista innostuneita ihmisiä läsnä.
+ kiinnostus yhteisömanageri III-kurssiin"

Ihmiset, verkostoituminen, tunnelma. Mahtava tapahtuma järjestetty talkoilla.

Haluan oppa yhteisömanageroinnista kaikkea mahdollista, ja tämä tuntui hyvin konkreettiselta mahdollisuudelta.

Mikä sinusta tapahtumassa oli parasta? Vastaa kommentoimalla!

Monday, February 24, 2014

Suomen suositummat some-palvelut helmikuussa 2014

Olen nyt kerännyt reilun vuoden ajan talteen Alexan dataa Suomen suosituimmista nettisivuista. Ko. tietoa käytän mm. itseopiskeluni tukena ja koulutusmateriaaleissani. Alla päivitetty kalvo Suomen 20 suosituimmasta sivusta:

  • Googlen omistamia sivuja mahtuu joukkoon neljä: Google.fi, Google.com, YouTube ja Blogspot (Google+ on osa Google.com-dataa, joten vaikea sanoa mille sijalle se yksinään nousee)
  • Suomen suosituimmat some-palvelut ovat Facebook, YouTube ja Wikipedia
  • Suomen luetuimmat nettilehdet ovat Iltalehti, Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomat ja Kauppalehti
  • Yle on suositumpi kuin MTV3
  • Yahoon palvelut samoin kuin Nordean sivusto ovat nyt suhteellisesti suositumpia kuin vuosi sitten
  • Kuvanjakopalvelu Imgur on tehnyt aimo harppauksen listalla ylöspäin kun taas Microsoftin Live-palvelu on tippunut reippaasti



Haluatko, että sinunkin nettisurffailusi vaikuttavat Alexan tuloksiin? Asenna selaimeesi mittari tästä

Wednesday, February 19, 2014

Bitsrips - elämäni piirrettynä jatkuu

Joulukuussa eräs Facebook-kaveriparini alkoi jakaa kummallisia kuvia. Ensin kuvittelin, että he ottavat kuvakaappauksia jossain pelaamassaan pelissä, mutta parin päivän sisällä muutkin alkoivat jakaa vastaavia kuvia itsestään ja niin minunkin (joka en siis harrasta nettipelejä, etenkään Facebookissa, pelkään kai jääväni koukkuun, joten pysyttelen niistä erossa) piti tutkia asiaa. Kyseessä oli palvelu nimeltä Bitstrips, joka vei nettiavatar-palvelut kerralla someen.
Johannan Yahoo-avatar

Vuonna 2005 tein itsestäni Yahoo-avatarin, jota käytin Yahoon 360-blogin yhteydessä (kumpikin palvelu on jo lopetettu) ja kun Facebook tuli, käytin Yahoo-avatareja myös Facebook-profiilikuvinani. Olen kokeillut muitakin avatar-palveluita, minusta on tullut mm. Simpsons- ja Southpark-hahmo, mutta Yahoota olen käyttänyt eniten.

Johanna kahvikutsuilla
Yahoon avatar-hahmokonfiguraattorissa sai valita esim. kasvojen, silmien, nenien jne muodot, koot ja tyylit, hiusmallit ja värit, vaatevalikoima oli laaja ja erilaisia taustoja oli tarjolla myös satoja. Sain itseni erilaisiin hauskoihin tilanteisiin, joilla hauskuutin kavereitani, mutta kun käytöstä tuli yhä enemmän ja enemmän ammattimaista, päädyin tilaamaan itselleni ihan oman avatarin, jonka +Linda Saukko-Rauta piirsi Yahoo-kuvani pohjalta. 

Tädit Nettikahvilla
Kiitos ideasta kuuluu +Outi Lammille, joka oli aiemmin pyytänyt Lindaa piirtämään itselleen ns. Tätinörtti-hahmon. Yhteistä Nettikahvilla-blogiprojektiamme varten tilasimme Lindalta otsikkokuvan.
.

Johanna by @saurau
Tehdessäni Lindalta tilausta osasin toivoa kaikenlaisia juttuja, joilla voisin tuunata jatkossa hahmoani: esim. sen paitaan voi vaihtaa kuvia tai kädessä olevaan koristeelliseen peiliin/tauluun voi kirjoittaa tekstejä. Myös Linda-avatarini on päässyt erilaisiin seikkailuihin, mm. lukemaan Suur-Jyväskylän Lehteä ja juhlimaan prinsessasynttäreitä. Tyylillisesti en kuitenkaan voi sillä ihan mitä tahansa tehdä ja siksi tämä uusi Bitstrpis-palvelu tuli mukavaan saumaan.

Bitstripsin avulla saan leikkiä hahmolla samaan tyyliin kuin Yahoossa olin oppinut: vaihtaa vaatteita ja taustakuvia. Bonuksena tässä palvelussa on isompi muokattavuus: saan kuviin myös ajatus/puhekuplia,voin liikutella hahmoa ja sen ruumiinosia, vaihtaa ilmeitä ja mikä parasta, voin tuoda strippeihini myös kavereitani.
Tädit Bitstripillä (strippiä ei ole muokattu)

Hiljattain eräs mies kehui koulutusmateriaalejani, jossa Lindan piirtämä hahmo esiintyy. Sen jälkeen hän kertoi kaveristaan, jolla on myös piirretty avatar. Paljastui, että kyseessä oli Bitsripts-hahmo ja kun kerroin palvelusta lisää, mies ällistyi täysin.

Siksi ajattelin näyttää nyt ihan juurta jaksain, mistä Bitstripsissä on oikein kyse.

Kaikki alkaa siitä, että ihminen tekee itsestään hahmon (myös kavereille voi tehdä hahmoja). Hän voi valita pituuden ja paksuuden, vaatteet ja arvet ja niin edelleen -parhaimillaan hahmoista tunnistaa sen haltijan. Palvelussa on valmiina suuri määrä strippejä, joita ihmiset voivat käyttää tai tuunata.

Strippejä on erilaisia teemoja varten (esim. joulu, ystävänpäivä, toimisto, koulu) ja joka päivä tulee muutamia ihan uusia strippejä. Helpoimmillaan käyttö on sellaista, että valitaan tilannekuva ja korkeintaan vaihdetaan kuvassa olevia ihmisiä tai niiden paikkoja (kumpi on oikealla, kumpi vasemmalla). Jos halutaan nähdä vähän enemmän vaivaa, voidaan kuvatekstit vaihtaa ja muuttaa hahmojen asentoja, ilmeitä, lisätä puhekuplia ja vaikka poistaa kuvasta juttuja (tämän olen oppinut lapsiltani, jotka uskaltavat kokeilla asioita rohkeammin kuin minä). Palvelu ei millään tavalla ilmoita ihmisille, että heidän hahmoaan on käytetty muiden stripeissä, joten olen ottanut tavakseni kertoa ihmisille asiasta itse Facebook-pingausten tai twiittien avulla.

Lähtötilanteessa on vitsikäs tilanne.
Tänään etsin Bitstripsin valikoimista hiihtoon liittyvää kuvaa ja löysin ylläolevan. Sitten aloin tuunata. Siihen meni aikaa vain muutama minutti, palvelua on siis hyvin helppo käyttää, mikä on oleellisen tärkeää palvelun suosiolle. Kavereistani jo noin 20% on tehnyt itsestään hahmon. (Toim.huom: kaverini ovat ehkä keskimääräistä valmiimpia kokeilemaan uusia juttuja)

Valmiista kuvasta on poistettu pyssy, avattu silmät ja vaihdettu asentoa (ks. kuva isompana Tumblr-blogistani)
Kun kuva on valmis, sen voi jakaa Facebookissa, Twitterissä tai Tumblrissa. Olin jo pitkään odottanut ideaa Tumblr-blogilleni, joten aloin kerätä bitstrippejäni sinne. Uuden blogini tavoite on oppia Tumblr-kulttuuria ja käyttötapoja ja kerätä samalla hauskaa materiaalia some-viestintääni varten. Oletkin ehkä jo noihin hahmoihin törmännyt täällä tai cmadfi-blogissa.

Palvelua voi käyttää Facebook-applikaationa tai sen voi ladata kännykkään AppStoresta tai GooglePlaysta. Seuraava askel näissä avatar-palveluissa on varmasti animaatiot - odotan innolla! (Tarkemmin muistellen sellaisia taisi jo Yahoossa ollakin, uuden vuoden ilotulitukset paukkuivat ja hahmot räpyttelivät silmiään).

Nyt olisi kiva kuulla teidän muidenkin kokemuksia bitstrippailusta. :)

Monday, February 17, 2014

Tapahtumat somessa, striimaten ja liverapoillen

Pieni yritys tarvitsee hyviä kumppaneita ja ilokseni voin kertoa, että olen saanut verkostooni taas uuden lisäyksen: Infocrea on keskittynyt erityisesti tapahtumien livestriimaukseen. Palvelumme täydentävät mukavasti toisiaan: minä autan organisaatioita tuomaan tapahtuman someen koulutusten, työpajojen ja konsultoivien kyselyntuntien avulla ja tarvittaessa myös liveraportoimalla itse tapahtumia ja Jarmo Lahti (jota haastattelin blogissani muuten jo vuonna 2011) päästää striiminsä kautta myös etäosallistujat tapahtuman äärelle, tallenteiden avulla tapahtumien pitkä häntä kasvaa entisestään.

Liveraportointia en ole tehnyt kovin paljon, mikä johtuu etupäässä siitä, etten ole muistanut markkinoida palveluani siinä määrin missä muita palveluitani sekä siitä, että organisaatiot eivät ole oikein heränneet siihen, että he voisivat ostaa lisäkäsiä liveraportointiin (kyllähän se menee tässä muiden hommien ohessa luullaan - köhköh, ei se niin mene, katsokaapa vaikka miten vähän minä ehdin twiitata CMADFI:stä).

Meltwater analysoi Twitter-dataa CMADFI-päivänä: olin vasta 16. aktiivisin twiittaaja. Lue koko analyysi täältä.
Teen liveraportointia (tai livebloggausta) asiakkaan omilla kanavilla. Toki kerron tapauksesta myös omissa verkostoissani, mutta koska tapahtuma kiinnostaa todennäköisesti enemmän asiakkaan verkostoa kuin minun verkostojani, on luontevinta valita näin. 

Liveraportoinnin avulla
  • myös etäosallistujat kuulevat tapahtumasta (ja voivat siirtyä striimin tai tallenteen pariin, jos sellainen on tarjolla)
  • etäosallistujille tarjotaan silmiä ja korvia siitä, mitä on meneillään
  • tapahtuman järjestäjä saa näkyvyyttä somessa ja uusia seuraajia

Liveraportoinnin tavoite on kiteyttää nopeasti olennaisia asioita tapahtumasta sellaiseen muotoon, jota muiden osallistujien on helppo jakaa. Myös muiden osallistujien tuottamaa oivaltavaa sisältöä tuodaan asiakkaan tilille ja osallistujien kanssa keskustellaan. Raportointiin on hyvä ottaa niin monta kättä (silmää, korvaa) kuin mahdollista, sillä jos käytössä on useita kanavia, ei yksi ihminen ehdi tehdä ja huomata kaikkea.

Raportointiin voin käyttää esimerkiksi blogia, Facebookia, Twitteriä, Flickriä, Instagramia, LinkedIn:iä, Google+:aa, YouTubea, Storifyä, Flockleria. Flocklerista puheenollen luepa miten sitä käytettiin CMADFI-tapahtumassa.


Esimerkkejä rapoiluistani
Viimeinen esimerkki todistaa, että voin raportoida lähes mitä tahansa ;). Jos siis kaipaat uusia ideoita siihen, miten teidän tapahtumanne voisi näkyä ja kuulua somessa tai kaipaat apua sisällöntuotantoon, ota yhteyttä!

Tuesday, February 11, 2014

Ketä hyväksyt LinkedIn-verkostoosi ja LinkedIn työnhaussa -koulutus

Sain vastikään tarjouspyynnön, jossa pyydettiin hyvin yksityiskohtaisia perusteluja siihen, miksi juuri minä olisin hyvä pitämään koulutusta työnhausta LinkedIn:ssä. Päätin vastata kalvosetillä, jonka löydät tämän postauksen lopusta.

Koulutuksiani on kehuttu käytännönläheisiksi, eikä ihme: jaan koulutuksissa paljon omia, tuttavieni tai asiakkaideni kokemuksia.

LinkedIn:iä olen käyttänyt itse ainakin

  • työnhaussa, 
  • asiantuntijaosaamisen tunnetuksi tekemiseen, 
  • myymiseen, 
  • verkoston rakentamiseen 
  • yhteydenpitoon entisten ja nykyisten työkavereiden kanssa
  • oppimiseen, keskusteluun jne.
Vuonna 2009 tunsin lähinnä nokialaisia eri puolilla maailmaa, mutta vuosien varrella olen saanut seurata Nokia-verkostojeni muuttumista ja satojen tuttavieni työnhakua mm. LinkedIn:in avulla. Verkostooni kuuluu tällä hetkellä 345 ihmistä, jotka ovat joskus työskennelleet Nokiassa, nykyisiä nokialaisia heistä on enää vain 55 (ja Microsoft-kaupan jälkeen heitä onkin varmaan enää kourallinen?).

Muutokset LinkedIn-verkostossani kolmen viime vuoden aikana
Vaikka verkostoni onkin kasvanut, olen aika tarkka LinkedIn-verkostoni kasvattamisessa - hyväksyn kutsuja vain ihmisiltä, joiden kanssa olen jutellut tai ollut muuten läheisessä tekemisissä. En siis ole esimerkiksi koskaan tavannut Mini treasures wikin moderaattoria Lindaa enkä edes tiedä hänen sukunimeään (!), mutta koska olemme hyvin tiiviisti tekemisissä, on luonnollista ottaa hänet verkostooni myös LinkedIn:ssä. Mutta karvani nousevat kyllä pystyyn, kun ventovieras ihminen väittää olevansa ystäväni.





Viime syksynä eräs "tv:stä tuttu" henkilö pyysi minua LinkedIn-verkostoonsa. Hänen mielenkiintonsa hiveli toki itsetuntoani - oho, onko tuo minut huomannut - ja jouduin miettimään LinkedIn-politiikkaani uudestaan, eli otanko verkostooni julkkiksia tai muita merkittäviä ihmisiä, vaikken olisi ollut heidän kanssaa missään tekemisissä? Hetken mietittyäni vastaus oli selkeä: kohtelen kaikkia ihmisiä samalla periaatteella. En halua vastata kaverilleni "mistä sinä tuonkin ihmisen tunnet?"-kysymykseen "en mistään, se vaan lähetti mulle pyynnön ja minä hyväksyin" (olen joskus itse kysynyt referenssiä jostain ihmisestä ja saanut tuollaisen vastauksen).

No miten ihmiset sitten yleensä LinkedIn-kutsujen kanssa menettelevät? Kyselin hiljan asiaa Facebook-kavereiltani ja tässä tyypillisimpiä vastauksia:
  1. En yleensä hyväksy kuin tuttuja LinkedIn:ssä mutta pari kertaa on lipsahtanut vahingossa tuntematon. 
  2. Hyväksyn yleensä kutsuja myös tuntemattomilta, jos meillä on joku yhteinen tuttu ja on suomalainen (saattaa olla joku Twitter-seurattavani)
  3. En hyväksy täysin tuntemattomia. En hyväksy vaikka olisi kuka (siis esim. julkisuuden henkilö).
  4. Hyväksyn kaikki, koska kysyjä on todennäköisesti ollut koulutuksessani.
  5. En hyväksy tuntemattomia, "vähimmäisehtona" että olen tavannut/keskustellut jossain yhteydessä.
  6. Hyväksyn LinkedInissä etenkin kaikki suomalaiset. Joitakin ulkomaalaisia vain jos on jotain yhteistä verkostoa.
  7. Twitter-tuttavuus ei minulle riitä vaan hyväksyn vain ihmiset jotka olen tavannut.
  8. Viime aikoina olen joutunut kysymään, olemmeko tavanneet tai mistä hän luulee minut tuntevansa. Lähiaikoina on ollut enemmän ulkomaalaisia tyrkyllä ja vastaavasti sitten epäluulonikin korkeammalla.
  9. Hyväksyn kutsut esimerkiksi samaan LinkedIn-ryhmään kuuluvilta.
Google-haulla tämä LinkedIn-keskustelu nousi ykköseksi haussa, jossa kysytään, pitäisikö tuntemattomia ihmisiä hyväksyä verkostoon.

LinkedIn-koulutuksessani kerron nappulatekniikan sijaan enemmän palvelun kulttuurista ja hyvistä ja huonoista käyttötavoista. Tarjousta pyydettiin työnhakijoille, mutta LinkedIn sopii toki myös myyjille ja eri alojen asiantuntijoille.


Linkedin työnhaussa koulutus_kuvaus from Johanna Janhonen

Kerro miten sinä LinkedIn-verkostoosi ihmisiä hyväksyt ja lue lisää LinkedIn:stä kotisivultani!

Monday, February 10, 2014

Osaatko käyttää SlideSharea oikein?

Tänä aamuna pidin yhden kyselytunnin asiantuntijalle, joka haluaa tuoda osaamistaan paremmin esille sosiaalisessa mediassa. Tutkittuani hänen cv:nsä ehdotin hänelle mm. LinkedIn-tilin tuunausta ja SlideSharen haltuunottoa. Ja kun sitten kurkkasin SlideShareen, eikös siellä odottanut mahtava SlideShare-opas by +Anne Rongas :). Pari uutta vinkkiä sain siitä itsekin (en ole tarvinnut tuota https-upotusta).

SlideSharea voi siis käyttää yksityishenkilönä tai yrityksenä. Joskus käytin tiliäni vähän aikaa Piilotettuna aarteena, mutta se ei oikein toiminut, sillä tein esityksiä myös Mini treasures wikiin yms, joten palasin takaisin oman nimen käyttöön.

Joskus viime vuonna huomasin muuten ilokseni, että SlideShare-esityksiä voi katsella myös kännykällä, kun aiemmin niistä näkyi vain etusivu.

Joten tässäpä SlideShare-oppia teillekin:


Näin käytät SlideShare-palvelua from Anne Rongas

Esitykseen voisi ehkä lisätä myös ohjeet siitä, miten esityksestä voi ladata uudemman version, eli ei missään nimessä kannata tuhota esitystä ja lisätä sitten uutta versiota, sillä siinä tapauksessa menettää aiemmat katselutiedot ja peukutukset.

Ja kun SlideShareen liityt, niin muistahan seurata siellä minuakin. :) Kiitos Anne & AVO-hanke ohjeista!

Thursday, February 6, 2014

Naamat kirjassa jo 10 vuotta (SJL-kolumni)

Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin Suur-Jyväskylän Lehdessä 5.2.14.

Facebook näki päivänvalon kymmenen vuotta sitten. Mark Zuckerberg oli silloin viimeistelemässä toisen porukan omistamaa ConnectU-nimistä verkkopalvelua, mutta päätti napata idean itselleen. Facebookin kasvualusta, Harvardin yliopisto, oli varsin hedelmällinen, yliopisto-opiskelijoilla oli aikaa ja tarvetta verkostoitua keskenään - Facebook oli heille kuin verkkoon siirretty vuosikirja. Palvelu levisi suljettuna versiona nopeasti muihinkin yliopistoihin ja yhteisöihin ja vuonna 2006 siitä tuli kaikille avoin. Suomalaiset löysivät sankoin joukoin Facebookin syksyllä 2007, jolloin minäkin siihen liityin. Aiemmista vastaavista palveluista Facebook poikkesi siinä, että se oli hyvin koukuttava, siinä oli alusta asti mukana tiettyä pelillisyyttä: kenellä on eniten kavereita, hienoimmat kuvat, välkyimmät päivitykset, kuka saa eniten peukutuksia tai syntymäpäiväonnitteluja.

Facebook on muuttanut monen elämää. Se on opettanut meidät sosiaalisen median käyttäjiksi ja kuluttajiksi ja tuonut ystävät ja puolitutut lähemmäksi arkeamme. Kommunikointitapamme on muuttunut: emme enää soittele tai lähetä postia siinä määrin kuin aiemmin, tekstiviestikin on helppo korvata Facebook-päivityksellä tai -yksityisviestillä. Esimerkiksi jos sukuun syntyy uusi vauva, ei ole mitenkään tavatonta kuulla asiasta Facebookin kautta.

Vuosien varrella Facebookista on tullut minulle työpaikka: päivitän siellä yritykseni ja ylläpitämieni yhteisöjen sivuja, seuraan mielenkiintoisten ihmisten ja tahojen päivityksiä ja keskustelen erinäisissä Facebook-ryhmissä työasioista. Esimerkiksi viime viikon maanantain CMADFI-tapahtumaan Hämeenlinnaan kokoontui noin 250 yhteisömanageria. Tapahtumaa järjestettiin  Facebook-ryhmän avulla, johon kuului parisataa ihmistä. Ryhmässä paitsi ideoitiin tapahtumaa, myös värvättiin vapaaehtoisia eri tehtäviin sekä tiedotettiin järjestelyjen etenemisestä. Ryhmän avulla esimerkiksi viimeisten joukossa värvättyjen sponsoreiden oli helppo päästä kärryille siitä, mitä tapahtumasta oli jo aiemmin sovittu ja puhuttu.

Selviääkö Facebook hengissä seuraavatkin kymmenen vuotta? Todennäköisesti kyllä, mutta epäilen, että siltä viedään sen paikka somen kinginä. Monet ovat hieman kyllästyneet Facebookiin, sen ainaisiin muutoksiin ja valtavaan mainosmäärään. Olisikin mielenkiintoista, jos Facebook esittelisi meille maksulliset tilit, joiden avulla voisimme vaikka päästä kokonaan eroon mainoksista tai helpommin määritellä sen, keiden asioita etusivullamme näytetään. Facebook voisi myös muuttua kaupaksi, josta voisimme tilata helposti viime vuoden tykätyimmät kuvat tai edesmenneen perheenjäsenen kaikki Facebook-päivitykset kirjaksi painettuna.

Haluatko lukea lisää? Kurkkaa kaikki Suur-Jyväskylän Lehteen kirjoittamani 14 some-kolumnia Piilotetun aarteen sivuilta.

Tuesday, February 4, 2014

Wikipedia-koulutusta ProComin jäsenille helmikuun lopussa

Kirjoitin vastikään Wikipedia-tuotteistani, koulutuksesta ja siihen liittyvästä työpajasta. Ilokseni voin nyt kertoa, että ProCom on tilannut ko. tuotteen jäsenilleen, joita on jo noin  2500. Mikä se ProCom sitten on?
ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry on yritys- ja yhteisöviestinnän ammattilaisten järjestö edistää jäsentensä ammatillista kehittymistä ja lujittaa viestinnän asemaaJäseninä työskentelevät viestinnän parissa tiedottajina, viestintäpäällikköinä, -johtajina, yrittäjinä, konsultteina ja opiskelijoina. ProCom tarjoaa heille vuorovaikutusfoorumin, jonka jäsenet pääsevät vaikuttamaan alan kehitykseen ja toimintamalleihin Suomessa.
Päivä alkaa Wikipedia-luennolla:



ja lounaan jälkeen jatkamme Wikipedia-työpajan merkeissä:

Wikipedia tyopaja from Johanna Janhonen

Jos sinulle on vielä epäselvää, miksi yritysten kannattaa kiinnostua Wikipediasta, kurkkaa maistiaiseksi koulutuksestani nämä kalvot
 
tai lue lisää Wikipedia-tuotteistani täältä.

Ilmoittaudu ProComin koulutukseen täältä tai tilaa minut pitämään sama setti teille.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...