Monday, April 29, 2013

Liveraportointia, case @ylex ja @justinbieber


Viikonloppuuni kuului yhteisömanageri-kurssin toinen tapaaminen, tällä kertaa olimme Jyväskylässä ja meillä oli kaksi vierasta: Jaana Nyström kertoi Google+:n yhteisöllisistä piirteistä ja Tommi Issakainen Google Analyticsin ominaisuuksista. Täytyypä koittaa ehtiä testata.

Ääneen pääsivät toki myös osallistujat. YleX:n community manager Hanne Kautto joutui jättämään perjantain session väliin, sillä hän oli liveraportoimassa Justin Bieberin keikkaan liittyen. Lauantaina hän sitten jakoi tuoreeltaan kokemuksen kanssamme. :)

Hannen perjantai kului tuottaen sisältöä tosi moneen some-palveluun. Pääraportointikanavat olivat:


Vine on siis iTuotteiden kanssa toimiva palvelu, jolla tehdään lyhyitä, 6 sekunnin videoita. Kun niitä katselee Vinessä, videot pyörivät jatkuvasti luupissa. Tässä Vine-videossa YleX:n toimittajat huudattavat faneja:

Twitterin kanssa toimiva Fontana taas sopii hyvin esim. isoilla screeneillä jaettavaksi. Fontanaan ei tarvitse kirjautua, ja sieltä voi valita näytettäväksi esim. jonkun tietyn #keskustelun twiitit tai kuten Hanne valitsi, YleX:n suosikkitwiitit: Powered by Twitter Fontana

Tuo Fontana oli niin kiva, että kokeilin sitä heti myös #cmadfi-sisällölle.
Powered by Twitter Fontana

Liveraportoinnin tarkoituksena oli jakaa tunnelmia paikan päältä niille, jotka sinne eivät päässeet, mutta jälkikäteen sisältöä on varmasti kulutettu (ja levitetty) myös paikallaolijoiden toimesta.

Tässä videossa Hanne kertoo vielä omin sanoin siitä, miten liveraportointi tehtiin.

Justin Bieber -tapahtuma oli todella iso, mutta liveraportointia kannattaa tehdä pienemmistäkin tapahtumista.

MUOKS 21.11.2013: Twitter Fontanan uusi versio ei enää tue upotuksia.

Thursday, April 25, 2013

Suomen suosituimmat nettisivut ja some-palvelut huhtikuussa 2013

Taas on aika tehdä katsaus siihen, mitkä ovat Suomen suosituimmat nettisivut. Viime kuussa top-10:ssä ei ollut mitään muutoksia helmikuuhun nähden, mutta nyt oli elämää senkin verroin:


  1. Google.fi
  2. Facebook (+1)
  3. YouTube (+1)
  4. Google.com (-2)
  5. Iltalehti
  6. Ilta-Sanomat (+1)
  7. Wikipedia (-1)
  8. Amazon.com (+9)
  9. YLE - Yleisradio (-1)
  10. MTV3 (+6)

Google.comin tippuminen sijalle 4 oli minulle yllätys, sillä se on ollut koko alkuvuoden sijalla 2. Ilta-Sanomat taas taistelee edelleen kiivaasti Wikipedian kanssa suosiosta, tänä vuonna ne ovat olleet vuorotellen sijoilla 6 ja 7. Amazonin nousu kymmenen kärkeen sen sijaan yllätti, sillä vielä helmikuussa se oli sijalla 21. Komeaa nousua on tehnyt myös MTV3, joka on päässyt tammikuiselta sijaltaan 17 nyt kärkikymmenikköön.

Mitkäs some-palvelut sitten mahtuvat sadan suosituimman palvelun joukkoon?

Nousussa ovat

  • 14. Suomi24 (sijalta 15)
  • 28. Tumblr pysyi paikallaan, mutta ohitti silti suosiossa Twitterin
  • 86. IRC-galleria (ensi kertaa tänä vuonna sadan listalla)
  • 88. Wikimedia (sijalta 93)

Laskussa ovat

  • 13. Blogspot.fi (sijalta 9)
  • 23. LinkedIn (sijalta 12)
  • 31. Twitter (sijalta 18)
  • 56. Flickr (sijalta 41)
  • 87. Reddit (sijalta 55)
  • 92. ВКонтакте (sijalta 59)
  • 98. Pinterest (sijalta 50)


Listalta tippuivat kokonaan:

  • Wikia (sijalta 61)
  • DeviantART-yhteisöpalvelu (sijalta 70)
  • Instagram (sijalta 78)
  • t.co eli Twitter-linkkien lyhennyspalvelu (sijalta 90)
  • Vimeo (sijalta 100)
Aikamoisia muutoksia! Onkohan suomalaisilla jo kevättä rinnassa, vai mikä muutokset selittää? Auto- ja mopokuumetta on ainakin ilmassa (nettiauto.com nousi sijalta 26 sijalle 20 ja nettimoto nousi uutena sijalle 73), onnea kokeillaan enemmän (Veikkaus nousi sijalta 27 sijalle 19 ja casino.com uutena sijalle 71) ja "lempeä" etsitään  eri palveluista enemmän kuin viime kuussa. Jännittävää nähdä mitä ensi kuussa tapahtuu! 

Mikä sinut näissä tilastoissa eniten yllätti?

Wednesday, April 24, 2013

Miksi yrityksen kannattaa panostaa Wikipedia-näkyvyyteen?

Kuten ehkä tiedätkin, Piilotetulla aarteella on kolmentyyppisiä palveluita:
  • some-aiheisia koulutuksia ja luentoja
  • some-aiheista konsultointia ja työpajojen vetämistä ja
  • sisällöntuotantoa sosiaaliseen mediaan.
Viimeksi mainittuun kuuluu mm. Wikipedia-artikkeleiden päivittäminen. Kun sitä minulta ensimmäisen kerran pyydettiin, olin vähän tyrmistynyt: eihän Wikipediaan voi viedä kaupallista sisältöä. No ei siellä markkinointitekstit kauan pysykään, mutta kyllä sinne silti voi kirjoittaa yrityksistä ja niiden tuotteista, mutta vain jos ne ovat merkittäviä. Loin ensimmäisen Wikipedia-artikkelini kolmisen vuotta sitten tehtyäni sitä ennen pienempiä muutoksia mm. IP-osoitteen turvin. Suomenkielisessä Wikipediassa olen tehnyt tilini kautta pian täydet tuhat muutosta ja päässyt mm. "sotkuvapaiden päivittäjien" ja seulojien joukkoon :).

Hiljattain olen alkanut siirtää vuosien varrella kerättyä hiljaista tietoa Wikipedian päivittämisestä myös asiakkailleni koulutuksellisissa työpajoissa.

Alla olevassa esityksessä kerron ensin miksi organisaatioiden kannattaa näkyä Wikipediassa ja sitten siitä, mitä asioita koulutuksessani käsittelen.


Wikipedia koulutus brief from Johanna Janhonen

Hiljattain törmäsin jenkkifirmaan, joka myös päivittää Wikipedia-artikkeleita asiakkaidensa puolesta, mutta heillä on vähän erilainen toimintatapa: he eivät kerro, ketkä Wikipedia-sivuja oikeasti päivittävät. Useimmat wikipedistithän käyttävät Wikipediassa nimimerkkiä, mutta minä valitsin toisin, ja toimin sielläkin omalla nimelläni. Siksi en haluakaan tahrata vuosien aikana rakennettua mainettani tekemällä kyseenalaisia päivityksiä, vaan noudatan Wikipedian sääntöjä niin hyvin kuin osaan. Vuosien varrelle mahtuu toki myös erilaisia virheitä, mutta niistähän sitä parhaiten oppii.

Kysy lisää koulutuksistani tai siitä, voinko auttaa teitä saamaan näkyvyyttä Wikipediassa.

Monday, April 22, 2013

Laukaan lukiolaiset opiskelemassa somea

Huomenna opetan kaikkien aikojen nuorinta yleisöäni, menen nimittäin kotikuntani Laukaan lukioon puhumaan lukiolaisille siitä, miten he voivat käyttää sosiaalista mediaa opiskelussaan. Setti on todella tiivis, sillä aikaa on vain oppitunnin verran, 45 minuuttia. Mitä lyhyempi puheenvuoro, sitä vaikeampi niitä on minusta pitää, esimerkiksi 3 tunnissa ehtii jakaa monta tarinaa, mutta kolmessa vartissa ehdin hädin tuskin avata suuni...

Koska kohderyhmäni ovat opiskelijat, eivät opettajat, pääpaino ei ole siinä, miten opetuksessa voi somea käyttää, vaan siinä, miten opiskelijat voivat itse sitä vapaaehtoisesti hyödyntää esim. rakentaessaan henkilökohtaista oppimisympäristöä, tehdessään ryhmätöitä tai miettiessään jatko-opintoja ja opintorahaan liittyviä kysymyksiä.

Jotta muistaisin kertoa kaiken oleellisen, kyselin kommentteja settiini myös Facebookissa ja Twitterissä, kiitos  palautteesta Arja, Mari ja Toni! :) 
Lukiolainen some from Johanna Janhonen

Nyt olisi kiva saada palautetta muiltakin: minkä tärkeän asian olen unohtanut?

Muoks: Verkossa, läsnä ja lähellä -messuilla oli myös kaksi opiskelijaa, jotka liveraportoivat blogiin. Käypä lukemassa, mitä he luennostani sanoivat.

Friday, April 19, 2013

Miten analysoidaan Twitter-verkostoja: case #cmadfi

SOITA-hankkeen tiimikaverini Jari Jussila julkaisi tänään SlideSharessa ensimmäisen osan Twitter-verkostoanalyysistään. Aineistona hän käytti #cmadfi-twiittejä ja tässä ekassa osassa hän kertoi, miten twiittejä tutkittiin erilaisten työkalujen avulla.

Odotan jo innolla seuraavaa osaa, jossa toivon mukaan kerrotaan enemmän siitä, mitä löydöksiä analyysilla saatiin.


 
Tässä ekassa osassa selvisi jo, ketkä olivat #cmadfi-keskusteluissa keskeisiä ja arvostettuja toimijoita (s. 19).

Muoks:
Jari Jussila kommentoi bloggaustani LinkedIn:ssä näin:
Jari Jussila #cmadfi Twitter-verkostoanalyysin löydöksille meillä on deadlinenä toukokuun 10 (Academic MindTrek deadline for long papers), soveltuvin osin pyritään kertomaan tuloksia sitä mukaa kun niitä syntyy. Aihepiirin liittyen on juuri ilmestynyt loistava kirja: "Otteita verkosta - Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät", jota voin kaikille suositella ( http://bit.ly/otteitaverkosta ). Jukka Huhtamäki ja Olli Parviainen ovat kirjoittaneet kirjaan luvun Verkostoanalyysi sosiaalisen median tutkimuksessa.

Wednesday, April 17, 2013

Miksei G+ iske Suomessa ja miten Plussaa pitäisi käyttää

Olen tavannut erittäin hyvin verkostoituneita ihmisiä tänä keväänä. Siinä missä Tom Laineella on 22 000 LinkedIn-kontaktia, Jaana Nyströmillä on noin 450 000 seuraajaa Google+:ssa. Käsittämätön määrä!

Tämän päivän videossa, jonka kuvasin jo helmikuussa, Jaana kertoo näkemyksensä siitä, miksi G+ ei ole Suomessa saanut juuri jalansijaa sekä siitä keiden kaikkien kanssa hän on päässyt hengaamaan Googlen Hangouteissa eli videochateissa.


Viime kuussa pääsin Jaanan pitämään Google+-peruskoulutukseen Jyväskylän Protomolla, jonka materiaali on tuossa alla. Parissa tunnissa saimme valtavan määrän tietoa, jota en ole vieläkään ehtinyt kunnolla sulatella. No, ensi viikko tuo tullessaan Jaanan yhteisömanari-kurssillemme, joten saan paitsi pikauusinnan koulutuksesta :).



Kerro, jos sinä olet osallisena G+-menestystarinassa tai olet bongannut sellaisen täällä Suomessa.


Tuesday, April 16, 2013

Tommi Talasto jakaa LinkedIn-vinkkejään



LinkedIn:ssä käveli vastaan tämä Tommi Talaston mainio LinkedIn-koulutuskalvosetti, jonka pistän nyt teillekin jakoon.

Eipä ole juuri lisättävää tähän kaiken kattavaan esitykseen, kuvatkin oli oikein hauskasti valittu, kiitos Tommi!



LinkedIn tehokäyttöön from Tommi Talasto

Tommin vinkeistä nappasin itse kiinni julkiseen profiiliin, ja jaoin itsestäni vähän lisää. Samalla muutin tittelini, joka kaipaa ehkä vieläkin hiomista, mutta tuo nyt paremmin esiin community manager -osaamiseni.

Some yrityksen viestinnässä Johanna Gullichsenin silmin

Ehkä yksi yrittäjyyden parhaita puolia on se, että saa tavata uusia mielenkiintoisia ihmisiä. Eräs tällaisista tuttavuuksista on tekstiilisuunnittelija Johanna Gullichsen.
Maaliskuisen lounaan äärellä juttelimme mm. Johannan uudistuneista nettisivuista (ehdotin sivuille jako-mahdollisuutta AddThis-palvelun avulla ja tuollahan se näyttää olevan:) sosiaalisesta mediasta ja siitä, miten tekniikka on muuttanut myös tekstiilien suunnittelua. Lounaspaikkamme oli sen verran meluinen, että videot piti leikata alkuperäistä lyhyemmiksi, samalla sain tilaisuuden kokeilla myös YouTuben muokkausmahdollisuuksia - tein videoista mustavalkoiset.

Mutta laitetaanpas nyt Johannat ääneen, ensimmäisessä videossa Johanna G kertoo flunssaiselle kaimalleen mm. siitä, mitä some-palveluita hän käyttää ja siitä, että aina kannattaa kokeilla, miten joku palvelu omaa yritystä palvelisi.


Toisessa videossa keskitytään Johanna Gullichsenin Facebook-sivuun (myös hänen Pariisin liikkeellään on oma sivu), joita voisi hänen mukaansa päivittää systemaattisemminkin, mutta toisaalta hän pitää myös siitä, että sivuja päivitetään fiilispohjalta. Parasta antia Facebookissa hänen yritykselleen on mm. tapahtumailmoittelu.

Johanna Gullichsen oli sitä mieltä, että useimpien yritysten, niin isojen kuin pienienkin, kannattaisi käyttää sosiaalista mediaa viestinnässään.

Monday, April 15, 2013

Onko organisaatiollasi kasvot somessa

Haastoin itseni alkuvuodesta ottamaan videot osaksi normaalia rutiinia. Olenkin kuvannut  YouTube-kanavalleni jo niin monta videota, että olen jäänyt "jälkeen" niiden julkaisussa. No riittääpähän juttua pitemmäksi aikaa tänne blogiinkin, julkaisuaikataulussani kun lukee "vähintään 2 bloggausta viikossa" ja välillä tulee vähän tiukkaa saada ne kasaan. Lauri jo vähän kyselikin omien haastattelujensa perään, joten tässä niistä vihdoin ensimmäinen.

Lauri Kutinlahden tapasin maaliskuussa TEK:in yritttäjyysseminaarissa, minkä jälkeen juttelimme erilaisista someen liittyvistä jutuista. Lauri on töissä eTaskussa, palvelussa, jossa kuitit viedään pilveen ja pilvestä kirjanpitäjälle. Hän vastaa eTaskun some-kanavista ja kertoi kokemuksiaan siitä, onko helpompaa käydä keskusteluja (ja osallistaa muita) ihmisenä vai yrityksenä.


Allekirjoitan Laurin mielipiteitä: yksityishenkilön on helpompi saada seuraajia kuin yrityksen, vaikka kirjoitustyyli (ja ihminen kirjoitusten takana) olisi sama. Esimerkkinä alla oleva, lokakuussa 2012 tehty vertailu kahden ylläpitämäni tilin välillä kertoo paljon: @jjanhone -tilillä oli 1332 (tänään 1584) seuraajaa, kun @piilotettuaarre oli saanut vain 262 (tänään 348) seuraajaa.  Kuitenkin puolessa vuodessa henkilöprofiilini seuraajamäärä on kasvanut 18,9%, mutta yritysprofiilin perätii 32,8%!

Päivitykset tileillä ovat osittain samoja, mutta kummassakin profiilissa on myös ihan ainutlaatuista sisältöä. @jjanhone yrittää käyttää yhä enemmän englantia (suomea käytän toki esim. @replyissä ja suomenkielisten sisältöjen jakamisessa) siinä missä @piilotettuaarre on lähes yksinomaan suomeksi.


Lauri piti hyvänä sitä, että yrityksellä olisi some-kanavassa kasvot. Minulla on sama nettinaama käytössä lähes jokaisessa some-palvelussa, Piilotetun aarteen kanavissa tyypillä on yleensä käsissään Piilotettu aarre -taulu, mutta esim. LinkedIn-yritysprofiilissa käytän myös pientä aarrearkkua.

Mitä mieltä sinä olet, onko sillä eroa, onko some-kuvakkeessa kasvot/ihmishahmo vai organisaation logo? Ja oletko nähnyt onnistuneita esimerkkejä ensiksi mainitusta? 

Thursday, April 11, 2013

#cmadfi eli miten se tehtiin ja miten se tehdään uudestaan?

"Tässä teille Suomen someinta hiphoppii,
koettu vähä CMADii, kokemusta paljonki.
Tartun blogiini, jaan kalvoni,
elämää mun silmin, se on sanomani."

Aloitetaanpas kerrankin räväkästi, mukaellen Puhuvaa Konetta. :)
Tarkoitukseni on siis kertoa siitä, miten CMADFI järjestettiin: yhteisön ja vapaaehtoisten voimin, ilmaisten verkkopalveluiden ja sosiaalisen median avulla.

Seuraavan tapahtuman järjestely on jo aloitettu, meillä oli ensimmäinen suunnittelupalaveri juuri ennen pääsiäistä. Isoa tapahtumaa ei voi järjestää kokonaan ilmaiseksi, joten mietimme kovasti miten ensi vuoden tapahtuma rahoitetaan.

Jos teidän organisaationne tuntee halua saada näkyvyyttä tässä mielenkiintoisessa tapahtumassa, ota yhteyttä vaikka minuun. Olemme järjestämässä ennen kesää tilaisuutta, jossa kerromme ja keskustelemme lisää siitä, mitä sponsorit tapahtumasta saavat, joten siellä kannattaa olla paikalla jos vähänkin kiinnostaa. Toki kaipaamme myös vapaaehtoisia tilaisuutta järjestämään :).


Monday, April 8, 2013

Tom Laineen LinkedIn-vinkit työnhakijalle ja tuore infografiikka

Viime viikon kolumnissani mainitsin, että Tom Laine on Suomen verkostoitunein LinkedIn-käyttäjä. Eräs lukija tarttui siihen, ja kyseli perusteita ja Tom jo vastasikin blogissani: hänellä on noin 22 000 kontaktia, eli  enemmän kuin monella 2. tason kontakteja...

Tänään hän julkaisi uuden LinkedIn-aiheisen infografiikan (jonka pitäisi näkyä tässä alla, mutta katsotaanpas miten Pinterestin muuttunut upotus toimii): Infografiikassa on hauska hirvi-teema, yllättävää siinä on ehkä se, miten paljon aktiivisempia ruotsalaiset ja tanskalaiset ovat LinkedIn:ssä, se, että suomalaiset naiset ovat tässäkin some-palvelussa miehiä aktiivisempia, ja se, miten Jolla ja Rovio pärjäävät isojen firmojen seassa seuraajien määrässä. Pinterest-käyttäjänä sen sijaan motkotan siitä, miksi ihmeessä pinnausten upottamisesta on pitänyt tehdä entistä vaikeampaa!? Ennen riitti kun upotti yhden koodin, nyt koodeja piti laittaa kaksi (siis ekalla kerralla, jatkossa riittää yksi koodi, kun laittaa toisen oikeaan paikkaan templaatissa). Mutta siinä missä pinnaus näkyi ennen Bloggerin editorissa, jolloin sen paikan sai valittua (keskitys vasempaan/oikeaan/keskelle) samoin kuin koon, niin nyt näitä valintoja ei enää ole. :( Valinnat saisi tietysti koodattua itse HTML-puolella, mikä taas hidastaa bloggausta. :P Kokovalinnan sai ennen tehtyä myös Pinterestissä, mutta nyt siellä ei voi sitäkään tehdä.

Samaan syssyyn on hyvä liittää myös video, jossa juttelemme siitä, miten tekniikan akateemisten kannattaa käyttää sosiaalista mediaa työnhaussa. LinkedIn:in lisäksi Tom mainitsee myös SlideSharen ja Pinterestin. 

Friday, April 5, 2013

Twitter-virran upottaminen nettisivulle

Olen tässä tuskaillut siitä, että Mini treasures wikin Twitter-plugari on mennyt rikki. Raportoin bugista Pbworksille, mutta he eivät vastanneet mitään.

Myös täällä blogissani käyttämäni widget oli mennyt rikki, enkä ollut vielä ehtinyt vaihtaa uutta tilalle, vaikka sainkin siihen hyvän vinkin:
Äsken raportoidessani LuxuryWallpaperin spammaajaksi huomasin uuden Twitter-ominaisuuden: Twitter-tilin upottamisen. Jos sinä haluat siis upottaa oman tilisi virran nettiin, kurkkaa tänne.

Voit valita

  • haluatko mukaan @replyt vai ei (yleensä ei kannata), 
  • mikä on upotettavan jutun korkeus pikseleinä, 
  • onko se väriltään tumma vai vaalea, 
  • näytetäänkö twiitteihin linkatut kuvat ja 
  • mikä on linkkien väri.

Omani näyttää tällaiselta:



Muoks: upotus ei näköjään oikein toimi blogipostauksessa, mutta tuossa blogin sivupalkissa se on ihan ok.

Kiva löytö! Twiittien kuvat tuovat mukavasti eloa myös tuonne Mini treasures wikin etusivulle :).

Varoittava esimerkki siitä, miten saada uusia Twitter-seuraajia



Eilen Daniel Schildt eli @autiomaa bongasi uuden tavan spammata Twitterissä.

@luxurywallpaper -tili oli keksinyt, että kun se merkitsee (luultavasti jonkun automaattityökalun avulla) suosikikseen (favorite) #photography -tagattuja tweettejä, se saa paljon huomiota ja seuraajia.

Tähän asti tapa on tuottanutkin tulosta - tili on twiitannut vasta 13 kertaa ja se seuraa itse vain 13 tiliä, mutta silti sillä on lähes 200 seuraajaa. Suosikkeja se oli ehtinyt merkitä lähes 1000 kpl.


Kysyin Danielilta oliko hän jo raportoinut spammauksesta ja käytin twiitissäni samaa tagia. Arvaatte varmaan mitä tapahtui...


Kävin itse juuri raportoimassa tilin spammaajaksi ja nyt sitten vain odotellaan, kauanko menee, että Twitter sulkee tilin. Odotettavissa karu loppu hyvin alkaneelle Twitter-uralle?


Älä siis sorru omaan näppäryyteesi uusien seuraajien haalimisessa vaan keskity tuottamaan hyvää sisältöä. Uudelle tilille saadaan seuraajia siten, että aletaan seurata muita tilejä, mutta kannattaa keskittyä vain sellaisiin tileihin, joilla on jotain tekemistä oman tilisi kanssa. Esimerkiksi Mini treasures wikin Twitter-tili alkoi vuonna 2009 seuraamaan nimenomaan nukkekotiasioista kiinnostuneita twiittaajia, ei minun henkilökohtaisia tuttaviani tai satunnaisia twiittaajia. Minua seuraavat monet firmat, mutta jos minulla ei ole mitään mielenkiintoa heidän tuotteitaan kohtaan, en tietenkään seuraa niitä takaisin.

Se, millainen following/followers-suhde jollain Twitter-tilillä on kertoo paljon tilin laadusta. Jos vaikka tili seuraa itse tuhatta tiliä ja vain 100 seuraa sitä takaisin, epäilyt heräävät.

Thursday, April 4, 2013

LinkedIn:ssä kalastellaan osaajia (SJL-kolumni)


Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin Suur-Jyväskylän Lehdessä 3.4.2013

Viimeisen vuoden aikana olen seurannut mielenkiinnolla LinkedIn-palvelun suosion kasvua Suomessa (Ylen mukaan LinkedIn:ssä on 440 000 suomalaista). Joku sanoo, että palvelu vain tuntuu aktiivisemmalta, kun sinne on hankkinut lisää kontakteja, mutta suomalaisia LinkedIn-käyttäjiä on 80 000 enemmän kuin vuosi sitten.  Alexa.com-sivusto mittaa eri nettisivujen suosiota ympäri maailmaa ja viimeksi kun sinne kurkkasin, LinkedIn oli noussut Suomen 12. suosituimmaksi sivustoksi päihittäen mm. Nordean, Suomi24:n ja Huuto.Netin. Henkilökohtaisesti huomaan yleisen LinkedIn-kiinnostuksen kasvaneen parhaiten siitä, että Google ohjaa jatkuvasti uusia lukijoita blogini vanhoihin LinkedIn-aiheisiin kirjoituksiin.

Palvelua on aktivoinut myös viime vuonna julkaistut ominaisuudet, esim. endorsaus. Sitä voi verrata Facebookin peukuttamiseen: yhdellä klikkauksella kerron kontakteilleni, että kyllä, minunkin mielestäni Katleena on hyvä bloggaamaan ja Jussi-Pekka ymmärtää paljon somesta.

Jos jo kaveeraat Facebookissa työkavereittesi kanssa, et ehkä keksi syytä, miksi heidän kanssaan pitäisi verkostoitua toisessakin palvelussa. Mietipä uudelleen. Työpaikkoja haetaan enenevissä määrin salaa, sillä satojen työhakemusten kahlaamista pidetään liian vaivalloisena, paljon helpompaa on kysyä tutulta, että olisikohan se sinun vanha tiimikaverisi Jarkko hyvä tyyppi meille. Tom Laine, Suomen verkostoitunein henkilö LinkedIn:ssä, kertoo, että ihmiset saavat työtarjouksia LinkedIn:ssä ns. 2. tason kontakteiltaan (tutun tutuilta) paljon enemmän kuin 1. tason kontakteiltaan. Tämä on hyvin luonnollista, sillä jos sinulla on palvelussa vaikka 150 kontaktia ja tuttaviesi verkostot ovat saman kokoisia, niin tutun tuttuja kertyy jo yli 22 000.

Mutta LinkedIn ei ole vain rekrytointia varten. Se auttaa sinua seuraamaan omaa alaasi, kun kontaktisi suosittelevat hyviä artikkeleita, blogikirjoituksia, kirjoja tai tapahtumia. Vinkkejä löydät myös tuhansista LinkedIn:in ryhmistä, Jyväskylä-aiheisia ryhmiäkin on yli 30 niin yliopiston alumneille kuin ketterästä projektinhallinnasta kiinnostuneillekin. LinkedIn:in oma LinkedIn Today -verkkolehti taas kerää uutisia esimerkiksi rakentamisesta, terveydenhuollosta ja bioteknologiasta – voit valita uutisesi yli 40 aiheesta.

Facebook opetti suomalaiset käyttämään sosiaalista mediaa kaveripiirissä ja nyt tätä taitoa halutaan käyttää myös ammatillisissa merkeissä. Työntekijöitä voisi kannustaa palvelun käyttöön järjestämällä kilpailuja esimerkiksi siitä, kuka saa ensiksi kasaan 200 kontaktia tai ketä asiakkaat eniten endorsaavat. LinkedIn tekee työelämässä tärkeästä verkostoitumiskyvystä mitattavaa.

Wednesday, April 3, 2013

Some-kuplat puhkeavat - ilman suunnitelmia

POKS - Tietoviikon CIO-osiossa some-kupla meni tänään rikki.Gartner oli haastatellut 1000 yritystä eri puolilta maailmaa. Niistä 700 käytti somea, mutta vain 70 yritystä oli saanut siitä hyötyä.
"Yritykset tekevät usein virheen siinä, että hankkivat yhteisöpalvelutyökalun sen enempää suunnittelematta ja toivovat sen tuottavan hyötyjä, kuten yhteisöllisyyden lisääntymistä."
Tämä on asia, josta minä varoittelen usein: sosiaaliseen mediaan, esim. Facebookiin, ei pidä lähteä siksi, että muutkin siellä ovat, vaan siksi, että sieltä tavoitellaan jotain. Uuden Facebook-sivun perustamiseen menee vain muutama minuutti, paljon vaikeampaa on miettiä, keitä sivulla tavoitellaan ja millaisella viestillä. Siksi esimerkiksi Piilotetun aarteen Päivässä someen -työpajassa lähdetään aina liikkeelle kohderyhmän määrittelystä ja heille suunnatusta viestistä - vasta sen jälkeen voidaan valita tapaukseen sopiva työkalu. Ehkäpä kohderyhmään tehoaa avoin keskustelu Suome24-foorumilla, ehkä organisaation palveluista kannattaisi kertoa blogissa tai ehkä Wikipedia-artikkelin päivittäminen riittää. Facebook ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin!

Kaivelin esiin vanhan bloggaukseni McKinseyn tutkimuksesta, jossa viestit olivat aivan toiset kuin Gartnerin uudessa tutkimuksessa. Vuonna 2010 yritykset löysivät somen käytöstä useita mitattavia hyötyjä:
Sisäisistä hyödyistä tärkeimmät olivat nopeutunut tiedon löytyminen (77%), pienentyneet kommunikointikustannukset (60%) ja sisäisten asiantuntijoiden nopeampi löytyminen (52%). 
Asiakasrajapinnassa markkinointi oli tehokkaampaa (63%), asiakastyytyväisyys oli kasvanut (50%) ja markkinointikustannukset olivat laskeneet (45%).
Kumppani/toimittajarajapinnassa tiedon löytyminen oli nopeutunut (57%), kommunikointikustannukset olivat pienentyneet (53%) ja yhteistyökumppanit olivat tyytyväisempiä (45%).
Kun asiakas tietää mitä tavoittelee, on yleensä aika helppoa auttaa häntä valitsemaan tavoitteeseen parhaiten sopiva työkalu. Tuntuu aika hölmöltä, että niin moni yritys kuvittelee yhteisöllisyyden tulevan uusien työkalujen avulla ilman sen kummempaa suunnitelmaa. No, kyllähän moni haaveilee lottovoitostakin, vaikkei itse lottoa... Useimmat työntekijät eivät (tietenkään) lähde kokeilemaan, että mitähän tällä wikillä/blogilla/Yammerilla/Twitter-tilillä voisi tehdä, vaan työkaluille tulee määritellä ensisijainen tehtävä. Tämän jälkeen käyttäjät voivat toki keksiä uusiakin käyttötapoja. :)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...