Pages

Tuesday, August 27, 2013

Bloggaavat yritykset erottuvat kilpailijoistaan

Viime aikoina olen miettinyt usean asiakkaan kanssa sitä, että heidän kannattaisi alkaa myös blogata nyt kun he ovat jo useita vuosia käyttäneet Facebookia. Facebook-päivityksissä kun on mm. se vika, että ne jäävät hakukoneessa katveeseen: ei Google meille hyviä Facebook-päivityksiä näytä, mutta hyvät blogikirjoitukset se löytää kyllä, puhumattakaan siitä, etteivät kaikki suomalaiset edelleenkään Facebookia käytä.

Suomen suosituimmat nettisivut ovat google.fi ja google.com, joten en pidä minään sattumana, että blogialustoistakin suosituin (=luetuin) on Googlen Blogger.

Alla olevassa esityksessä on muutamia syitä siihen, miksi yritysten kannattaa blogata ja ideoita siihen, miten blogikirjoitusta kannattaa jakaa eri some-palveluissa. Vaikka blogilinkkiä kannattaa jakaa ja pitää esillä, jakamisesta ei kannata kuitenkaan innostua liikaa - kukaan ei tykkää spämmäämisestä ja siksi minäkään en tämän blogini kirjoituksia aina samalla kaavalla jaa.


Miksi yritysten pitäisi blogata from Johanna Janhonen

Muoks: Tuo ylläoleva SlideShare-esitys muuten näköjään sotki tämän blogin asettelut, koitetaanpas korjata...

Monday, August 26, 2013

Elokuun suosituimmat some-sivut Suomessa

Käviessäni taas läpi Suomen suosituimpia nettisivuja Alexasta jouduin hieraisemaan silmiäni monta kertaa, sillä muutokset heinäkuun dataan olivat niin isot. Listaukseen kuuluu 3 viimeistä kuukautta, eli tällä kertaa data käsittää kesäajan toukokuun lopusta tähän päivään.

Heinäkuusta kymmenen kärjessä tapahtui seuraavia muutoksia:

Tammikuusta maaliskuuhun Facebook oli Suomen kolmanneksi suosituin nettisivu, sen jälkeen se vuorotteli tiloilla 1 ja 2 Google.fi-sivun kanssa. Mutta nyt se on tippunut sijalle 4 - voiko vuoden alhaisimpaan sijoitukseen vaikuttaa se, että moni ottaa kesällä etäisyyttä Facebookiin lakon merkeissä?

Viime kuusta Wikipedia nousi peräti 3 sijaa ja on nyt vuoden korkeimmalla sijallaan. Myös Yahoon sijoitus yllätti: se on ensi kertaa tänä vuonna top-10:ssä.

Top-10:
  1. Google Suomi
  2. google.com (+2)
  3. YouTube
  4. Facebook (-2)
  5. Wikipedia (3)
  6. Iltalehti (-1)
  7. Ilta-Sanomat
  8. Yahoo! (4)
  9. YLE - Yleisradio
  10. blogspot.fi
Siinä missä heinäkuussa muutokset some-palveluiden sijoituksissa olivat varsin pieniä, Flickr oli silloin korkein nousija (+7), niin nyt muutokset olivat paljon isompia ja niitä oli paljon enemmän.

Nousussa:
12. LinkedIn (+10)
17. Twitter (+11)
19. Imgur (+25)
23. Tumblr (+17)
47.  Flickr (+43)
57. Blogger.com (+21)
63. Wikia (+17)
64. Reddit (+23)
69. Blogspot.com (+25)
70. ВКонтакте (+18)

Laskussa
65. Instagram (-17)

Sitten viime kuun uusia tulokkaita sadan joukossa ovat: 
53. t.co (Twitter-lyhennyspalvelu)
59. Blogfa-blogialusta
60. Pinterest
90. Vimeo

Suomalaisten suosimat some-palvelut ovat siis järjestyksessä:
  1. YouTube
  2. Facebook
  3. Wikipedia
  4. Blogspot/Blogger
  5. LinkedIn
  6. Suomi24
  7. Twitter
  8. Imgur
  9. Tumblr
  10. WordPress.com
Google+: sijoittunee kärkikymmenikköön, mutta koska sen luvut sisältyvät Googlen muihin palveluihin (sijat 1-2), niin sen tarkkaa sijoitusta ei voi tietää.

Jos haluat, että sinunkin surffailusi vaikuttavat listan luontiin, lataa selaimeesi Alexa toolbar.

Friday, August 23, 2013

18 tapaa saada Twitter-seuraajia

Usein toistuu kysymys: miten Twitterissä (tai yleensä somessa) saa seuraajia. Tässäpä siis kaikenkattava listaus:
  1. tärkein neuvo ensin: tuota hyvää (mielenkiintoista) sisältöä
  2. seuraa muita, mutta tee se hitaasti, siis seuraa joka päivä korkeintaan kymmentä uutta ihmistä, älä satoja. Tutustu seurattaviisi kunnolla, keskustele heidän kanssaan. Seuraa vain ihmisiä, joilla on jotain yhteistä (samoja mielenkiinnonkohteita) sinun kanssasi
  3. osallistu ajankohtaisiin #keskusteluihin ja koita olla omaperäinen ja viihdyttävä. Jos saat twiittisi telkkariin, esim #suoralinja-ohjelmaan, seuraajia sataa. Myös seminaareissa kannattaa twiitata eli liveraportoida tapahtumia. Osuvat twiitit saavat paljon retwiittejä ja sitä kautta voi tulla myös seuraajia. Bongaa ajankohtaisia aiheita esim. Twiitit-tililtä:  
  4. linkitä Twitter-tilisi esim. LinkedIn-profiiliisi ja mainosta twiittaamistasi esim. sähköpostisi allekirjoituksessa ja kahvipöydässä
  5. kirjoita etupäässä englanniksi, niin saat seuraajia myös ulkomailta. Käytä niin usein kuin mahdollista @replyä osallistuessasi suomalaisiin keskusteluihin, niin et hermostuta ulkolaisia seuraajiasi.
  6. valitse itsellesi aihe tai aiheita, joista twiittaat. Oman elämänsä twiittaajat eivät kiinnosta kaikkia. Voit toki välillä kertoa myös henkilökohtaisia juttuja, mutta asiassa pysymällä et menetä seuraajiasi niin helposti
  7. täytä profiilitietosi kunnolla, kerro mistä aiheista twiittaat ja käytä avainsanoja. Täyttämällä profiilisi englanniksi, voit saada ulkomaalaisia seuraajia. Saan usein seuraajikseni ulkolaisia some-asiantuntijoita, jotka haluavat kasvattaa omia seuraajamääriään seuraamalla kollegoitaan eri maista - eivät he juuri ole minun kanssani itse kommunikoineet, vaikka yleensä kyllä sentään vastaavat, kun ihmettelen, miten he ehtivät seurata tuhansia ihmisiä.
  8. vältä itsekeskeisyyttä - älä siis puhu vain itsestäsi
  9. huomioi muut: retwiittaa muiden hyviä twiittejä tai lisää niitä suosikeiksesi, lisää Twitter-tilejä omille listoillesi
  10. ole ystävällinen, tee hyviä tekoja, ole avuksi, vastaa muiden kysymyksiin tai kehu twiittaaja päivässä. Osallistumalla #FF-suositteluihin (Follow Friday tarkoittaa sitä, että perjantaisin suositellaan omille seuraajille uusia seurattavia perustelujen kera) ainakin suosittelemasi ihmiset kiinnostuvat siitä kuka olet
  11. älä ole munapää: laita profiilisi kuvasi ja käyttäydy asiallisesti, ilkeilemällä ja ivallisuudella ei pitkälle pötki, somessa positiivisuus kannattaa
  12. jaa metasisältöä, eli twiittaa Twitter-vinkkejä ja -uutisia
  13. ole aktiivinen, eli käytä Twitteriä säännöllisesti, mieluiten joka päivä. Älä kuitenkaan twiittaa liikaa (mielestäni esimerkiksi 20 twiittiä joka aamu on aivan liikaa)
  14. vältä muiden palveluiden turhaa linkitystä Twitteriin: esim. HeiaHeia- ja Foursquare-kavereitasi kiinnostaa urheilusuorituksesi ja olinpaikkasi, Twitter-seuraajia ei välttämättä. Harkitse myös MyWeekInTwitter-tyyppisten sovellusten käyttämättä jättämistä.
  15. vältä twiittien automatisointia. Jos ajastat twiittisi etukäteen, et voi millään tietää mikä on tapahtuma-aikana ajankohtaista tai sopivaa. Automatisointia tulee herkästi tehtyä myös liikaa. Guy Kawasakilla on kaksi Twitter-tiliä, joista toinen EI sisällä tuplatwiittejä: , "Primarily the postings of 
    with no duplication" 
  16. käytä rahaa eli osta seuraajia 
  17. pyri Twitter-kermaan eli seuraa ja keskustele julkkisten kanssa, ja toivo että he retwiittaavat juttujasi
  18. ryhdy julkkikseksi, lahjojesi mukaan lähde Idolsiin tai BB-taloon, ala seurustella jonkun Seiskan kannesta tutun ihmisen kanssa tai ala poliitikoksi.
Puuttuukohan tältä listalta nyt jokin oleellinen juttu?

MUOKS: Twitterissä saamani palautteen innoittamana on vielä pakko lisätä, ettei tämä listaus ollut suinkaan "Näin saat eniten irti Twitteristä". :)

Thursday, August 22, 2013

Miten naiset saadaan muokkaamaan Wikipediaa

Hong Kongissa järjestettiin pari viikkoa sitten Wikimania, wikipedistien ja muihin Wikimedia-säätiön projekteihin osallistuvien vuoden tärkein seminaari. SlideSharesta kurkin millaisia esityksiä siellä oli pidetty ja löysin mm. esityksen, jossa puhuttiin diversiteetin lisäämisestä Wikipedia-muokkaajien keskuudessa.

Wikipediaa muokkaavat keskimäärin 26-vuotiaat miehet, naisia muokkaajista on vain noin kymmenes. Wikipedian vetovoima on aikojen kuluessa pienentynyt, ihmisistä ei tule vakituisia muokkaajia ja ylläpitäjiä on yhä vaikeampi löytää (wikipedistit valitsevat itse ylläpitäjät äänestysten kautta). Jimmy Walesin mukaan "muokkaajat menetetään, kun he menevät naimisiin". Koska Wikipedia pyörii vapaaehtoisten voimin, he tuottavat sinne sisältöä aiheista, joista ovat itse kiinnostuneita - Simpsoneiden ja pelien hahmot kiinnostavat nuoria miehiä enemmän kuin vaikka pioneeri-feministit tai naispuoliset tutkijat. Keväällä englanninkielisessä Wikipediassa erotettiin toisistaan "amerikkalaiset kirjailijat" ja "amerikkalaiset NAISkirjailijat", mistä nousi aikamoninen metakka.

Alla olevassa esityksessä kerrotaan, miten sukuopuolijakaumaa yritetään muuttaa saksankielisessä Wikipediassa.


Wikipedia Diversity from Ilona Buchem

Esityksen tekijä, berliiniläinen digitaalisen median ja diversiteetin professori Ilona Buchem, kerää Scoop.it:iin linkkejä Wikipedian sukupuolijakaumaan liittyviä linkkejä.

Aihe on ollut pitkään myös Wikimedia-säätiön toimitusjohtaja Sue Gardnerin sydämellä. Hyväksyessään työtarjouksen vuonna 2007 hänellä ei ollut aavistustakaan sukupuolijakauman vinoutumasta, vaan asia paljastui hänelle vasta Taipeissa järjestetyssä Wikimaniassa. Vuonna 2010 osallistuin Wikimaniassa Suen järjestämälle Wikichix-lounaalle. Epäröin hieman osallistumista, sillä siinä missä en halua olla naisyrittäjä vaan yrittäjä, en halunnut määritellä Wikipediassakaan itseäni sukupuolen mukaan. Mutta kuunnellessani ympäri maailmaa olevien naiswikipedistien tarinoita siitä, miten heitä ahdistellaan sukupuolen vuoksi mieleni alkoi muuttua ja nyt yritän omalla esimerkilläni (ja koulutuksillani) vaikuttaa siihen, että myös naiset rohkaistuisivat muokkaamaan Wikipediaa.

Yksi asia, joka ehkä estää naisia muokkaamasta Wikipediaa on ns. wikikoodi, jota muokkaamisessa tarvitaan, esimerkiksi otsikko kirjoitetaan näin: = =otsikko= =, liian monet naiset nostavat kädet pystyyn moista "koodausta" nähdessään. Odotankin innolla, että myös suomenkieliseen Wikipediaan saadaan WYSIWYG-editori, joka on käytössä jo mm. ranskan- ja ruotsinkielisissä Wikipedioissa ja beta-testauksessa myös englanninkielisessä Wikipediassa.

Kerään muuten Wikipedia-aiheisia linkkejä Pinterestiin Wikipedia-tauluun yhdessä suomalaisyritysten Wikipedia-käyttöä tutkineen Salla Laaksosen kanssa. Sieltä löydät lähteitä mm. tähän bloggaukseen.

Thursday, August 15, 2013

Mitä eroa on Twitterin @- ja #--merkeillä

Kaipa te tiedätte, ettei tyhmiä kysymyksiä ole. Minulta nimittäin kysyttiin juuri, mikä ero on Twitterin @ ja # -merkeillä ja vaikka olen aihetta täällä usein sivunnutkin, aion silti vastata :).

@-merkillä, at, voidaan merkitä paikkaa vaikka tekstiviestissä:
"I'm @home."

Twitterissä se kuitenkin tarkoittaa Twitter-tilejä: @jjanhone, @hsfi ja niin edelleen. Kun kirjoitat twiittiin jonkun tilin @nimen, tilin omistaja huomaa kohdasta @reply, että hänet on mainittu. Laittamalla @nimen hakuun (Search) voit katsoa, mitä ihmiset ovat jutelleet esim. @alexstubille. Kun klikkaat twiitissä olevaa @nimeä, päädyt ko. tilin sivulle.



@-merkkiä voi käyttää muissakin palveluissa (esim. Facebookissa ja LinkedIn:ssä), kun haluat päivityksessä mainita jonkun ihmisen nimen.

#, risuaita, häsä taas kertoo twiitissä puheenaiheesta, joskus myös paikasta: #laukaa, #jyvaskyla, #helsinki, #diili, #linnanjuhlat, #euroviisut, #royalbaby ja niin edelleen. Kuka tahansa voi luoda uuden #tagin kirjoittamalla twiittiin #sanan, jolloin Twitter muuttaa sen automaattisesti linkiksi, jota klikkaamalla voi katsella kaikkia saman termin sisältäviä twiittejä. Joskus #sanat ovat ns. hassuja: #thiscanhappenonlytome, mutta yleensä ne ovat ihan hyödyllisiä. Kun esimerkiksi haluan jutella muiden N9-puhelinten omistajien / Flickr-palvelun käyttäjien kanssa, kirjoitan twiittiin #n9 tai #flickr. Käyttämällä sopivia ja suosittuja #tageja voi saada seuraajia tai löytää uusia seurattavia. # tavallaan avaa puheenaiheen. Yleisimmät Suomessa käytettävät #kanavat on lueteltu tässä Google-dokumentissa. Jos ihmettelet, miksi jotkut #häsät ovat #hasoja, se johtuu siitä, että kaikki Twitter-sovellukset eivät tunnista (varsinkaan #ennenvanhaan) ääkkösiä ja niinpä esim #työpaikat -linkki ei toimi kaikille. Ja ulkomaalaisten voi olla vaikea löytää tarvittavia näppäinyhdistelmiä, kun he haluavat tietää, mitä vaikka Jyväskylässä tapahtuu. Siksi kannattaakin aina suosia sanoja, joissa ei ole ääkkösiä (#duunit). Siinä on myöskin syy, miksi yritykseni nimi on Piilotettu aarre, ei Kätketty aarre ;).

Monday, August 12, 2013

Twitter vs Facebook vertailu

Perjantaina vastaan tuli hyvä blogikirjoitus, jossa ProComin toimitusjohtaja Elina Melgin kertoi mietteitään Twitteristä kuukauden käytön jälkeen. Kirjoituksesta tuli mieleen Saska Saarikosken Hesarin toukokuun Kuukausiliitteeseen kirjoittamat kokemukset puolen vuoden Twitter-käytöstä ja tietysti oma kirjoitukseni maaliskuulta, jossa muistelin omaa Twitterin käytön aloittamista 4 vuotta sitten.

Monelle suomalaiselle Facebook on ollut se ensimmäinen sosiaalisen median palvelu, jota on alettu käyttää ja Twitter on jäänyt vieraammaksi. Siinä missä Facebookissa on noin kaksi miljoonaa suomalaista käyttäjää, Twitterissä on nyt noin puoli miljoonaa käyttäjää (ks. Toni Nummelan bloggaus). Aktiivisia käyttäjiä kummassakin palvelussa on huomattavasti vähemmän, osa kun tyytyy muiden viestien seuraamiseen. Olen vertaillut Twitteriä ja Facebookia blogissani mm. kaksi vuotta sitten, mutta tehdäänpä nyt uusi vertailu.

Viestien pituus

Aluksi Facebookissakin rajoitettiin status-viestien pituutta, mutta nyt sinne saa kirjoittaa pitempiäkin tekstejä. Twitterissä sen sijaan merkkimäärä on ollut alusta asti samat 140 merkkiä, joka pohjautuu tekstiviestin 160 merkkiin: 20 merkkiä on varattu nimimerkille. Merkkirajoite on mielestäni Twitterin rikkaus.

”140 merkkiä on naurettava tapa ilmaista asioita.” - Elina Melginin älykköystävä

”Vielä pari vuotta sitten pidin Twitteriä täysin banaalina kanavana. Ajattelin, ettei 140 merkissä voi sanoa mitään järkevää.” -Alexander Stubb @HS

Twitter on vaikuttanut kieleeni: teksti luistaa paremmin, kun joutuu koko ajan tiivistämään ajatuksia 140 merkkiin.- Saska Saarikoski

Verkostoituminen somessa


Twitterissä on helpompi verkostoitua kuin Facebookissa, jossa hengataan vain ennestään tuttujen kanssa. Toki Facebookissakin tutustuu uusiin ihmisiin, erityisesti erilaisissa ryhmissä, joihin kannattaa rohkeasti hakeutua. Facebookissa kavereita saa olla 5000, mutta esimerkiksi julkkisten päivityksiä voi tilata, jos he ovat sen sallineet. Twitterissä kuka tahansa voi seurata vapaasti 2000 Twitter-tiliä, mutta jos haluaa seurata useampaa, pitää itselläkin olla vähintään 1800 seuraajaa.

Twitterissä tutustun uusiin ihmisiin, joista on hyötyä työssäni.... Twitterissä kommentointikynnys on matalampi kuin missään muussa sosiaalisessa mediassa. Siellä pelataan eri pelisäännöin kuin Facebookissa. Jokainen seuraaja on ansaittava. Kuka tahansa voi tulla ja mennä. - Elina Melgin

Siinä missä Facebook on kaveriverkosto, Twitter houkuttelee erityisesti mielipidevaikuttajia ja vallanpitäjiä. [...] Toimittajille Twitter on paljon tärkeämpi työkalu kuin esimerkiksi Facebook, sillä sen kautta toimittaja tavoittaa suuremman yleisön – ja suuri yleisö tavoittaa toimittajan.Saska Saarikoski

Mistä kertoo Twitter-seuraajien määrä?


Twitter-seuraajien määrä siis vaikuttaa siihen, kuinka monta tiliä itse voi seurata, mutta sitä käytetään myös ihmisen merkittävyyden arvioimisessa. Esimerkiksi kesäkuussa Ylen Twitter-top-100-listoille pääsi vain, jos oli yli 2500 seuraajaa. Minultakin kysytään joskus, kuinka monta seuraajaa minulla on, mutta Facebook-kavereitteni määrä ei asiakkaitani kiinnosta. Twitter-seuraajat kertovat siis tilin mielenkiintoisuudesta.

”Totta kai haluan hirveästi seuraajia, satojatuhansia seuraajia, enemmän seuraajia kuin Helsingin Sanomilla on tilaajia.”[...] Enbuske käyttää Twitteriä omien töidensä ja ohjelmiensa markkinointiin. Hän tietää, että seuraajien määrä parantaa hänen asemaansa palkkioneuvotteluissa, sillä sosiaalinen media on tulossa katsojalukujen rinnalle keinoksi mitata televisio-ohjelmien suosiota ja mainosarvoa. ”Antaahan se tiettyä valtaa”, Enbuske myöntää ja vääntää kuuluisan mutruhymynsä.- Tuomas Enbuske @ HS

Twitter on paha koukku. Omien seuraajiensa määrää voi tarkkailla reaaliajassa, joten ahnehtimista on vaikea välttää. Milloinkohan seuraava satanen menee rikki? - Saska Saarikoski

Jos toimittajat hinkuvat seuraajien perään, niin on niistä hyötyä sosiaalisen median asiantuntijoillekin uskottavuuden antajana.

Uutisten seuraaminen somessa


Twitterissä jaetaan paljon uutisotsikoita. Toki niitä jaetaan Facebookissakin, ja itse kurkkaan uutisotsikot aamuisin molemmista paikoista.

”Twitter on minulle päivittäisuutisten lähde numero yksi. Sieltä löydän maailman ja Suomen mediat sekä ihmiset, joita seuraan.” - Alexander Stubb @HS

140 merkkiä toimii, ainakin minulle, loistavana tiiserinä artikkeliin, uutiseen tai blogiin. [...] Suurin mullistus uudessa ympäristössä on tullut siitä, että luen ulkomaisia lehtiä enemmän kuin ikinä. En lukenut yhtä laajalla skaalalla edes asuessani ulkomailla. Nyt twiiteistä tulee katsottua, mitä tapahtuu Afrikassa. -Elina Melgin

Euroopan yleisradioyhtiöiden Eurovision-järjestön tuoreen tutkimuksen mukaan 60 prosenttia lukijoista klikkaa uutislinkkiä todennäköisemmin, jos sitä suosittelee tuttu ihminen.... Helsingin Sanomien verkkosivujen lukijoista kymmenisen prosenttia tulee niille sosiaalisen median suositusten perusteella eli toistaiseksi lähinnä Facebookista. -Saska Saarikoski

Erilaista sisältöä eri palveluissa


Kärjistetysti Facebookissa jutellaan kavereiden kanssa, Twitterissä niiden kanssa, joita kiinnostavat samat asiat. Jos Facebookissa voi puhua kavereitten kanssa ihan mistä vain, Twitteriin kannattaa keksiä joku näkökulma tai aihepiiri, jonka ympärillä viestittelee. Minulle se aihe on omalla Twitter-tililläni some (nukkekotijutut menee @minitreasures-tilille, kierrätys-&tuunaus-jutut @kiepaus-tilille). Jos esimerkiksi alkaisin yhtäkkiä twiitata suuria määriä vaikka puutarhasta, osa seuraajistani hermostuisi ja lakkaisi seuraamasta minua. Toki Facebookissakin joku voisi piilottaa puutarhaviestini, mutta siellä on suurempi kynnys katkaista kokonaan ystävyys. Mutta Facebookissakin eriytän juttujani eri Facebook-sivujen alle (Mini treasures ja Kiepaus löytyvät sieltäkin). 

Twitterissä ei raoteta ovea täydelliseen nukkekotiin eikä liketetä Hobbyhallia. Twitterissä pyritään asiaan, mutta huumoria rakastetaan. Markkinoidaanko siellä? Kyllä vaan ja koko ajan, mutta piilotetummin. Luovuus on valttia. -Elina Melgin

Omissa viesteissään Stubb kirjoittaa matkoistaan, EU:sta, kivoista ruokapaikoista ja tietysti treeneistään, mutta ei perheestään. ”Yritän vetää fiiliksellä. Twitterissä täytyy olla oma itsensä. Ketään ei kiinnostaa kuulla, että ’tänään teimme tärkeän kansainvälispoliittisen päätöksen’. -Alexander Stubb @HS

”Parhaiten toimivat puujalkavitsit ja muut niin tyhmät jutut, että niitä kehtaa tuskin edes twiitata. Läpän täytyy olla aika helppo, että se aukeaa lukijoille sekunnissa.”- Tuomas Enbuske @ HS

Facebook osoittautui hyväksi keinoksi pysyä selvillä siitä, mitä Suomessa tapahtui. Ja oikeastaan oli ihan kivaa höpötellä frendien kanssa. [...] Facebookissa ihmiset jakavat kuulumisiaan, [...] Twitterissä parhaiten leviävät uutiset ja terävät mielipiteet. Sosiaalisessa mediassa ihmiset haluavat jakaa fiksuja tekstejä, koska se antaa heistä itsestäänkin fiksun kuvan. Helsingin Sanomien viime vuoden ylivoimaisesti jaetuin juttu oli Umayya Abu-Hannan omakohtainen kirjoitus suomalaisten rasismista. Sitä klikattiin hämmästyttävät 530 000 kertaa. [...] Yritin kuvitella Twitterin koko maailman kokoiseksi cocktailtilaisuudeksi, jossa kiinnostavien tyyppien ympärille kertyy hyväntuulinen rinki. Tylsimykset joutuvat jupisemaan itsekseen.- Saska Saarikoski

Viraalien viestien leviäminen somessa

Viraalit viestit leviävät sekä Facebookissa että Twitterissä. Facebookissa näkee kavereitten jakamat jutut, Twitterissä on helppo katsoa myös trendaavat aiheet, eli mistä maailmalla puhutaan, jolloin voi huomata uusia juttuja ennenkuin omat tuttavat ovat ne huomanneet. Siksi Facebook lanseerasi hiljattain myös #hashtagit, jolloin Facebookistakin voi itseä kiinnostavia keskusteluja.

Kuka vain voi saada twiitilleen jopa satojen miljoonien yleisön, jos viesti vain on tarpeeksi mielenkiintoinen. -Saska Saarikoski

Ulkomaisiin keskusteluihin osallistuminen


Twitterissä voi keskustella kenen kanssa vain, mutta ulkolaisiin keskusteluihin voi olla vaikea liittyä. Osaltaan tämä johtuu siitä, että Twitter piilottaa virrastani ne twiitit, jotka kohdistetaan @reply-toiminnolla niille ihmisille, joita en itse seuraa. Suomen ankkalampi-Twitterissä seurataan useimmiten samoja ihmisiä, jolloin näkee paremmin millaisia keskusteluja on meneillään. Facebookissa taas kommentoiduimmat statuspäivitykset tuodaan ihmisten näkyviin automaattisesti, jolloin myös ulkolaisten kavereiden päivityksiin on helppo kommentoida. 

Ulkomaisen keskustelun seuraaminen oli sekin hankalaa, koska twiittejä ei ymmärrä, ellei ole syvällä aihepiirissä. Englantilaiset kommentoivat brittimedian juttuja, amerikkalaiset Washingtonin kiistoja.- Saska Saarikoski

Twitter on tuonut köyhälle suomalaiselle ihan hyvin kansainvälistäkin näkyvyyttä. [...] Jos viesteihin sirottelee sopivia tuotenimiä, seuraajien määrä paisuu vauhdikkaasti.-Kenneth Morelius @ HS

Mitä virrassa näytetään


Facebookissa on niin paljon kuhinaa, että se on päättänyt näyttää ihmisille vain osan heidän kavereidensa ja seuraamiensa sivujen sisällöstä. Tämä tehdään EdgeRank-toiminnallisuuden avulla, jonka algoritmeja on taas muutettu. Käytännössä se näyttää minulle herkemmin sitä, mitä bestikseni Facebookissa tekevät ja kaukaisimmilta tuttaviltani näytetään ehkä vain jotkut suuret uutiset (häät ja vauvat). Twitter sen sijaan näyttää meille kaiken - tosin kun on kerännyt Twitteriin suuren määrän seurattavia, ei koko virtaa ehdi lukea, mutta ehkä ei tarvitsekaan, esim. minulle riittää kun kurkkaan Twitteriin vain silloin tällöin. Facebookista taas yritän lukea kaikki Facebookin minulle valitsemat viestit.

Twitterissä käteni on yleisön pulssilla. Sykettä voi mitata niin poliitikoilta, rokkareilta kuin kollegoiltakin. Twitter on kuin päivittäinen gallup: mikä ihmisiä liikuttaa?  - Elina Melgin

Twitter joutuu kuitenkin olemaan varovainen, sillä palvelun uskottavuus vaarantuu, elleivät ihmiset tiedä, nouseeko jokin aihe siksi, että se on oikeasti kiinnostava, vai siksi, että siitä on maksettu. Silloin varsinkin kiinnostavimmat käyttäjät voivat hetkessä siirtyä muihin palveluihin.- Saska Saarikoski

Mikä sinusta on suurin ero Facebookin ja Twitterin välillä?

Thursday, August 8, 2013

Mikä osoite kannattaa laittaa LinkedIn:iin

Kuten kerroin, käytän Analyticsiä sisällöntuotannon apuna. Joku oli tullut blogiini kysyttyään Googlelta mitä sähköpostiosoitetta LinkedIn:ssä käyttäisi, vaikken muistaakseni ole kysymykseen vastannutkaan (ja viihtynyt täällä hyvän tovin). Joten tehdään se nyt. :)

Ensisijaisena osoitteena kannattaa pitää osoitetta, jota seuraa usein. Itse olen tilannut LinkedIn-päivitykset (en kaikkia, vaan vain ne joista olen kiinnostunut) henkilökohtaiseen Yahoo-osoitteeseeni (jota olen käyttänyt jo vuodesta 1998, eli minulla on tallessa 15 vuoden sähköpostit!). Mutta sen lisäksi LinkedIn-profiiliin kannattaa linkittää kaikki mahdolliset sähköpostiosoitteet, siis ne, jotka ovat kontakteiksesi haluavien tiedossa (tai arvattavissa tai googletettavissa). Jos olet aiemmin linkittänyt profiiliisi entisen työpaikkasi osoitteen, sitä ei kannata poistaa (kuten minä valitettavasti tein Nokian osoitteelle ja nyt en sitä enää voi profiiliini).

Kun LinkedInissä lähetetään kutsu jollekulle, pitää valita miten hänet tuntee. Vaihtoehtoina on työkaveri, koulukaveri, bisneskumppani (esim. asiakas, palveluntarjoaja tai joku yhteistyökumppani), ystävä tai joku muu. Jos valitsee viimeisen vaihtoehdon, pitää LinkedIn:lle kertoa henkilön sähköpostiosoite osoittaakseen, että oikeasti tuntee hänet. Jos esimerkiksi Tuuli Kirsikka, jonka tähän esimerkkiin valitsin (LinkedIn arveli yhteisten tuttaviemme perusteella, että hänet tunnen) käyttää LinkedIn:ssä jotain muuta kuin työosoitettaan, kutsuni ei mene hänelle perille. Varmaan tästä syystä moni valitsee paremman puutteessa vaihtoehdon Friend, jopa silloin, vaikkei olisi ihmisen kanssa missään tekemisissä ikinä ollutkaan. Tai ainakin minä saan kutsuja ventovierailta, jotka väittävät olevansa ystäviäni (ja siksi minä jätänkin nämä kutsut hyväksymättä). Tuulikin saa varmasti paljon kutsuja, joten kohdassa Include personal note kerroin, missä olemme toisemme tavanneet.

LinkedIn ei halua, että kutsuja lähetetään ihmisille, joita ei oikeasti tunneta. Jos kutsun vastaanottaja siis ilmoittaa LinkedIn:ille, ettei tunne kutsun lähettäjää, lähettäjää rangaistaan jatkossa siten, että AINA kutsuja lähettäessään hän joutuu ilmoittamaan kutsun saajien sähköpostiosoitteet. 

MUOKS:
Jannelta tuli hyvä huomio Twitterissä:
Koko twiittiketju luettavissa tästä.

Wednesday, August 7, 2013

Yrityskummien some-briiffi ja SlideShare Pro -ominaisuuksia

Syksyn koulutusputki alkoi eilen, kun kävin kouluttamassa pääkaupunkiseudun Yrityskummeja. Yleensä en koulutusmatskujani avoimesti jaa, mutta koska kyseessä on vain tunnin briiffi eikä matskussa käsitellä esim. Yrityskummien kilpailijoita (keitähän he mahtaisivat olla?), niin annoin mennä...


Yrityskummit some 0813 from Johanna Janhonen

Kaikkien kalvojen pointtia ette ehkä ilman selostustani ymmärrä, mutta ainahan sen selostuksen voi tilata... ;)

Latasin esityksen nettiin maanantai-iltana noin kymmenen aikoihin ja seuraavaan aamuun mennessä (klo 8) esitys oli katsottu jo yli 100 kertaa. Joukkoon mahtuu varmaan muutama jenkkikin, mutta hyvä vaan että katseltiin. Esitys on myös jo ladattu 8 kertaa, mikä tekee siitä toisiksi ladatuimman SlideShare-esitykseni (yleensähän esityksiä kai vain katsellaan, ei ladata itselle talteen), sen edelle menee vain sosiaalinenmedia.org-wikistä kertova esitykseni. Esko Valkeala kysyi Twitterissä miten lataaminen käytännössä onnistuu:
ja Sainion Sakarin avulla hän siinä onnistuikin :). Mistäkö sen sitten tiedän? No, SlideShare kertoi sen minulle:


Taka-ajatus tässä on tietysti se, että maksaisin siitä, että näkisin muidenkin lataajien tiedot. Eli jos siis käytte lataamassa tai katselemassa kilpailijoidenne esityksiä, asia ei jää huomaamatta! Maksullisen SlideShare-tilin avulla voi myös kerätä katselijoiden yhteystietoja (ja viedä ne omaan CRM-järjestelmään), jakaa esityksiä vain tietyille ihmisille, päästä eroon mainoksista tai ladata isompia esityksiä ja videoita. Mielenkiintoisia ominaisuuksia, joista esim. asiantuntijaorganisaatioiden kannattaa maksaa.

Thursday, August 1, 2013

Lomaltapaluuta ja someuran alun muistelua

Mansikkakesä alkaa olla ohitse ja on aika palata työntekoon. Lomalla yritin noudattaa omia neuvojani siitä, miten lomalainen voi käyttää somea toisin. Neuvot innostivat muitakin, sillä ko. bloggaukseni taisi olla kaikkien aikojen jaetuin.

Näin elokuun alussa muistelin sitä, miten 7 vuotta sitten palasin kesälomalta. Lomani alkoi Tokiossa, jossa olin ollut koko kevään auttamassa paikallista puhelinprojektia softabugien metsästyksessä viemällä sinne prosessi- ja mittaamisosaamistani. Pitkän, 6 viikon kesäloman jälkeen, aloitin virkein mielin uudessa työssäni (suosittelen lämpimästi lomarahojen muuttamista vapaaksi). Aiemmat työni olivat sisältäneet mm. koulutusta, projektin seurantaa, työkalukehitystä, prosessien määrittelyä ja mittaamista, mutta uudessa työssäni sain käyttää kokemuksiani myös nettiharrastusteni parista.

Tärkein tehtäväni oli tuoda wiki tuhatpäisen tuotekehitysporukkamme käyttöön. Nokiassa käytettiin silloin vielä aika vähän wikejä, +Harri Lakkala ja Antti Helminen puuhailivat twikien parissa kun taas Matti Pärnänen oli valinnut S60-puolella alustaksi Mediawikin (Harrin ja Matin yhteisessä wikikoulutuksessa sain muuten idean harrastuswikistä, Nukkekotiwikikin on siis pian jo 7-vuotias). Jos joku headhuntteri (tai rekrytoija) muuten blogiani lukee, niin kannattaa käydä tutkimassa Antin ja Matin LinkedIn-profiilit, harvoin tuollaisiin sisäisen somen osaajiin törmää.

Wikialustoja tutkittuani valitsin Mediawikin ja kävin haastattelemassa wikiosaajia mm. Vancouverissa ja Southwoodissa, jotta sain Wiki Policyyni (organisaation yhteiseen wikiohjeistukseen) mukaan parhaimmat käytännöt. Tärkeää oli myös määritellä se, mitä wikissä ei saa tehdä, sillä kätevä työkalu innosti vähän liikaakin ja sillä haluttiin tehdä kaikki mahdollinen, eikä dokumentointiorganisaatiomme ollut vielä valmis wikiaikaan. Kaiken kaikkiaan +Jussi Hurmolan vetämässä tiimisssä oli hyvin innostavaa  työskennellä, koko ohjelmisto-organisaatiota palvelevassa iskujoukossamme oli mukana myös Jarkko Manninen ja +Ivan Kuznetsov, joista oli omassa työssänikin paljon hyötyä.

Aiemmin olin vaihtanut töitä Nokiassa parin kolmen vuoden välein, mutta seitsemässä vuodessa en ole vieläkään ehtinyt kyllästyä nykyiseen työhöni sosiaalisen median työkalujen parissa. Ne muuttuvat ja kehittyvät sellaista tahtia, ettei mukana vierivä kivi ehdi kerätä sammalta.

Tervetuloa siis opettelemaan kanssani uusia juttuja tänäkin syksynä! Syksyn uutuustuote liittyy sekin wikeihin, nimittäin Wikipediaan, josta olen kasaamassa uutta koulutusta.