Pages

Thursday, August 30, 2012

Uusi elämä jälkeen Nokian (3T-haastattelu)

Blogini kaikkien aikojen luetuin juttu on kesäkuussa kirjoittamani bloggaus Onko elämää Nokian jälkeen? Aihe on valitettavan kiinnostava näinä aikoina. Samaan sarjaan kuuluu 3T-lehden viime viikon numerossa ilmestynyt juttu, jossa 8 entistä nokialaista kertoo uudesta urastaan. Minua haastateltiin juttuun sähköpostitse. Lehteä varten vastauksia lyhenneltiin paljon, joten  halusin julkaista ne täällä kokonaisuudessaan. Haastattelustani poimittiin muuten lehden pääkirjoitukseen ajatukseni siitä, että vuodet Nokiassa olivat minulle työelämän korkeakoulu.

1. Mitä teet työksesi nyt?

Olen sosiaalisen median asiantuntija ja tutkija. Piilotettu aarre
-yritykseni kautta pidän some-koulutuksia ja -työpajoja eri puolella
Suomea ja tuotan sisältöjä sosiaalisen median palveluihin (esim.
Wikipediaan). Tampereen teknillisen yliopiston Soita-projektissa tutkimme
innovointia, jota B2B-yritykset tekevät somen avulla asiakasrajapinnassa.

2. Milloin lähdit Nokiasta ja minkälaisista tehtävistä?

Vietimme Jyväskylässä Nokian hautajaisia kesäkuussa 2009. Toimipisteemme
sulkeminen oli aluksi järkytys, sittemmin olin tyytyväinen siihen, että
saimme lähteä ensimmäisten joukossa.

Vuonna 2009 koin olevani unelma-ammatissani: tein töitä rakastamieni
some-palveluiden kanssa. Toin tuotekehitysyksikköömme mm. sisäisen
yhteistyöalustan, wikin, ja opetin insinöörimme korvaamaan sähköposteja
sen ja sisäisten blogien avulla.

3. Oletko tyytyväinen siihen, miten työurasi on muuttunut? Miksi?

Koen yhä olevani unelmatehtävässäni työskennellessäni sosiaalisen median
työkalujen parissa. Korporaatiovuosien ja lukuisten pomojen jälkeen osaan
arvostaa yrittäjän vapautta päättää itse omasta työstä ja aikatauluista.
Nautin saadessani toteuttaa itseäni monipuolisesti, siitä, ettei turhia
palavereja ole ja että jokainen päivä on erilainen. Nokiasta kaipaan
lähinnä työkavereitani, mutta somen avulla he ovat yhä lähellä.

Ilman irtisanomista en ehkä koskaan olisi uskaltautunut yrittäjäksi, joten
tunnen saaneeni Nokialta onnenpotkun!

4. Mikä on mielestäsi tärkein asia, jonka Nokiassa opit? Mitä työura
yhtiössä sinulle antoi?

Ehdin työskennellä Nokiassa 11 vuotta erilaisissa tuotekehityksen
tehtävissä Tampereella ja Jyväskylässä. Tutuksi tuli mm.
projektinhallinta, laadunhallinta, erilaiset prosessit ja niiden
mittaaminen. Uusiin puhelimiin pääsi tutustumaan ennakkoon, hullaannuin
mm. kamerakännyköihin, multimediaviesteihin, kommunikaattoreihin ja
mobiiliin nettiin ensimmäisten joukossa. 
 
Opin mm. tekemään etätöitä, verkostoitumaan ja sietämään
jatkuvaa muutosta. Työympäristömme oli kansainvälinen ja nuorekas ja
tutustuin moneen mielenkiintoiseen ihmiseen, ystäviä sain esim. naisten
saunailloista, joita järjestimme Tampereella harjoittelijakollekoideni
kanssa. Paljon hauskoja muistoja jäi myös työmatkoilta, joista
mielenkiintoisin oli kevät Tokiossa. Vaikka etukäteen vannoinkin tekeväni
suomalaiseen tapaan 7,5 tunnin päiviä, ympäristön paine vaikutti.

Jälkikäteen totesin, että Nokia-vuoteni olivat mahtava työelämän
korkeakoulu, jossa oppi valtavasti uutta koko ajan. Tärkeintä oppia on
vaikea valita, mutta ainakin suuren organisaation haasteet tuli koettua
kantapään kautta: vain muutos on pysyvää.

Tuesday, August 28, 2012

Suomalaisia LinkedIn-aktiiveja etsimässä

Viime viikolla bloggasin kaksi kertaa LinkedIn:stä kertomatta oikeaa syytä, mutta nyt on aika paljastaa salat!

Aloitin nimittäin 12 päivää sitten LinkedIn:ssä testin. Minulla on palvelussa jo yli 800 kontaktia, mutta epäilen, ettei kovinkaan moni heistä palvelua aktiivisesti käytä. He ovat sinne joskus kirjautuneet ja hyväksyvät silloin tällöin kontaktipyyntöjä ja that´s it.

Kokeeni avulla sain todistettua, että vain noin 1% kontakteistani
a) kirjautuu palveluun,
b) lukee mitä heidän etusivunsa uutisvirrassa tapahtuu JA
c) reagoi siihen.

Edellisviikon torstaina, aamupäivällä, kirjoitin LinkedIn:in status-päivitykseen näin:















Aktiiviset LinkedIn-käyttäjät kommentoivat innokkaasti myös varsinaista status-päivitystäni:

  • Aki Kakko 期毅啟 Aki Kakko 期毅啟 "Finland: 391,009 LinkedIn Members", joista tosin ei varmasti kovin iso prosentti aktiivikäyttäjiä. LinkedIn hakusi rajoittuu omaan verkostoon, josta syystä näet tuloksissa vain tämän 50k. 9 days ago
  • Leena Mäki-Suominen Leena Mäki-Suominen Entäpä suomalaisten käyttäjien jakautuminen toimialoittain tai ammattikunnittain? Muistan joskus jollain luennolla nähneenikin piirakan jossa mm. IT-ala isolla osuudella mukana - yllättäen. Oletteko törmänneet tallaiseen statistiikkaan verkon uumenissa jossain? 8 days ago
  • Simo Pietilä Simo Pietilä En ole pitkään aikaan luottanut LinkedInin statistiikkaan. Oma verkostoni on Network Staticsin mukaan noin 3 750 000 henkilöä, josta 17 % suomalaisia. Se tekisi yhteensä yli 600 000 suomalaista pelkästään minun verkostossani, mitä en kyllä usko. Lisäksi kontaktieni määrä vaihtelee satunnaisesti tuon 3,7 ja 3,3 miljoonan välillä. Jos lisään uuden kontaktin, tuo pienempi luku pienenee aina parilla tuhannella. Lähetin tästä taannoin kyselyn LinkedInin tukeen ja sain vastauksen, että ongelmani on yksittäistapaus eivätkä he ilmeisesti tutki sitä enempää. 8 days ago
  • Johanna Janhonen Johanna Janhonen Höh. Yritin saada linkkiä toimimaan kommenttiin, mutta ei näköjään onnistu, ei kännyllä, eikä tietokoneella. Mutta bloggasin keväällä otsikolla LinkedIn Suomessa eli käyntikortit somessa: http://piilotettuaarre.blogspot.fi/2012/04/linkedin-suomessa-eli-kayntikortit.html?m=0 , jossa on kerrottu mm. millä aloilla palvelua eniten käytetään. 8 days ago
  • Johanna Janhonen Johanna Janhonen Sunnuntaina (14.40) liketyksiä on 192 kpl. Ykköstason kontakteistani muuten vain noin 1% on painanut likeä. Olisin voinut tuota osuutta nostaa vinkkaamalla tästä testistä muissa some-kanavissani, mutta koska etsin nimenomaan LinkedIn:in aktiivikäyttäjiä, en ole sitä tehnyt. 3 viimeisen päivän aikana profiiliani on katsottu 40 kertaa, mikä on huomattavasti normaalia enemmän. 8 days ago
  • Johanna Janhonen Johanna Janhonen Huhtikuussa Suomessa oli muuten 360k LinkedIn-käyttäjää. 8 days ago
  • Leena Mäki-Suominen Leena Mäki-Suominen Kiitos vinkistä Johanna, sait uuden seuraajan ;-). Ja tarttuipa Pinterestistä vielä haaviin CapGeminin tutkimukseen perustuva infografiikka suomalaisten yritysten some-aktiivisuudesta eri mittarein, mm. toimialojen mukaan: http://www.fi.capgemini.com/m/fi/doc/Finnishversion1024width.jpg 8 days ago
  • Johanna Janhonen Johanna Janhonen Sepä kivaa Leena! (Onpa muuten tyhmää, että status-päivityksistä puuttuvat LinkedIn:in ryhmistä tutut ominaisuudet, linkin jakamiset ja kommenteista tykkäämiset) 8 days ago
  • Johanna Janhonen Johanna Janhonen Blogissani anonyymi vieraskynä avautuu LinkedIn:in käytöstä epäillen, ettei siitä ole juurikaan käytännön hyötyä suomalaisille. http://piilotettuaarre.blogspot.fi/2012/08/sopiiko-linkedin-suomalaiseen.html . Jatkakaa juttua tässä tai blogissa. 7 days ago
  • Juha Väisänen Juha Väisänen Oletpa Johanna kätevästi kasvattamassa kontaktiverkkoasi ja markkinoimassa itseäsi, pakkohan tätä on likettää :) 7 days ago
  • Johanna Hurmerinta [LION +1400] Johanna Hurmerinta [LION +1400] Minun verkostostani moni on aktiivinen. Tosin, kun on suuri verkosto, ei välttämättä näe heti esimerkiksi tätä tutkimustasi. ;-) Nyt näin. 7 days ago
  • Johanna Janhonen Johanna Janhonen Täytyy myöntää, että tällä testillä on monia mielenkiintoisia ulottuvuuksia. :) Kysymys varsinkin viime viikolla likeä-painaneille: kuinka monta prosenttia kontakteistasi seurasi esimerkkiäsi? 7 days ago
  • Joel Latto Joel Latto LinkedInin hiljaisuus johtuu mielestäni vain siitä, että ihmiset eivät aivan ymmärrä sen käyttötarkoitusta. Kynnys käyttää palvelua nousee joka asteella: profiilin teko -> profiilin päivittäminen -> kontaktien kerääminen -> kommentointi/liketys/ryhmät yms.. Jos ei palvelua ei osaa lokeroida ja hyödyntää, jää useimpien käyttä ekan tai maksimissaan tokan portaan kohdalle. Tai tuo nyt on se perus asteikka somessa, uskoisin, että pätee myös LinkedIniin. 5 days ago
  • Susanna Kulmala Susanna Kulmala Samaa mieltä Joelin kanssa, aika moni ei ymmärrä mitä kaikkea LinkedIn mahdollistaa. Olen esitellyt LinkedInin mahdollisuuksia monelle ja on aina ilo nähdä, kun valo syttyy ja tulee se ahaa-elämys :) 5 days ago
  • Juha Saarela Juha Saarela Somen käyttö vaatii aktiivisuutta ja vähän perehtyneisyyttä siihen mitä mahdollisuuksia se tarjoaa. Aktiivisten tiedonjakajien määrästä on kiinni koko palvelun arvo. Itse olen korvannut perinteiset käyntikortit LinkedIn-kontaktoinneilla ja hyvin on toiminut. 5 days ago
  • Janne Pitkänen Janne Pitkänen Jonkinlaisen arvion suomalaisista eri alojen edustajista Linkedinissä saa kokeilemalla Linkedin Adsin maantieteellistä ja toimialan mukaan tehtävää kohdistamista. Tämä antaa kohderyhmän koon käyttäjämäärän, muttei tietysti edelleenkään todellista aktiivikäyttäjien määrää. 4 days ago
  • Katrin-Kristiina Ronkainen Katrin-Kristiina Ronkainen Suomesssa LinkedIn on aivan selvästi lapsenkengissä. Facebook vetää vahvast, mutta B2B platformina LinkedIn on ehdottomasti edellista parempi. Eikö ole hassua, kun ollaan sentään maailmalla tunnettuja mm. Linux ja Angry Birds -luojina? Toisaalta, kaikki täällä "takapajulassa" vie aikaa ja LinkdIn varmasti nousemaan bisnesihmisten suosioon... 3 days ago
  • No Photo Krister Rosendahl Onko Viadeo tuttu ? Tällä Ranskassa se on selvästi suositumpi kuin Linkedin, jota pidetään liian "anglosaksisena". 23 hours ago
  • No Photo  Clas Weckström Itse jouduin vähän niinkuin vahingossa tähän mukaan enkä ole pahemmin perehtynyt Linkedln ominaisuuksiin. Ehkä tästä ei ole minulle kovinkaan paljon hyötyä kun olen ollut jo pari vuotta eläkkeellä, mutta olen toistaiseksi roikkunut mukana josko näkisin vaikka joidenkin entisten duunikavereiden juttuja täällä. Naamakirjaa tulee kyllä enemmän katsottua. 17 hours ago

    Kuten tuossa kommenteissa kirjoitin, en kertonut tästä testistä kenellekään muissa some-kanavissani tai heitä tavatessani, ettei koe olisi vääristynyt: minähän halusin löytää ihmisiä, jotka lukevat LinkedIn-virtaansa. Omille kontakteilleni vinkkasin testistä kahdesti LinkedIn:ssä, viime viikon ma

    Johanna Janhonen

     ja eilen

    Johanna Janhonen

    Näiden päivitysten avulla muutama uusi kontaktini etsi päivityksen käsiinsä ja nosti peukkua.

    Olisin mielelläni jatkanut koetta pidempäänkin, mutta koska LinkedIn:in muisti on kovin lyhyt, niin minun on pakko raportoida testistä jo nyt, ennenkuin viestit häipyvät bittiavaruuteen: minun LinkedIn-seinälläni kun näkyy vain 19 viimeisintä päivitystä, joista vanhin on vain 14 päivää vanha. Aika outoa kun ajattelee - siinä missä esim. Facebook ja Twitter säilyttävät kaikki vanhat päivitykset LinkedIn muistaa vain 2 viikkoa taaksepäin. 

    Kiitokset vielä kaikkiin testiin osallistuneille, tämä oli tosi mielenkiintoinen kokemus, jossa opimme ainakin sen, että hyvällä tuurilla oma viesti voidaan viedä LinkedIn:in kautta isollekin ihmisjoukolle, kuten esim. tässä on käynyt: 

    Johanna Janhonen likes this update:
    Paul Lewis

    Toivon myös, että testi rohkaisee ihmisiä käyttämään enemmän LinkedIn:in mahdollisuuksia, jakamaan omien kontaktien viestejä eteenpäin, jakamaan kokemuksia status-päivityksissä ja keskusteluryhmissä. 

    Jos sinulla on hyviä tai huonoja kokemuksia LinkedIn:stä, käytä mahdollisuus hyväksesi ja kerro kommenteissa lisää. :) 

Wednesday, August 22, 2012

Community managereiden omaa päivää suunnittelemassa #cmadfi

Community managerit tekevät töitä nettiyhteisöjen kanssa. Tällä nimikkeellä ei Suomessa vielä kovin monta ammattilaista ole, mutta yhä useampi tekee oman toimensa ohessa yhteisönjohtajien tehtäviä ohjaten yhteisöä kohti jotain tiettyä tavoitetta. Koska ammatti on vielä niin uusi, tarve verkostoitumiseen ja vinkkien vaihtamiseen on iso. LinkedIn:ssä meillä on oma ryhmä "CMF Community managers in Finland", johon  kuuluu tällä hetkellä 63 jäsentä. Virtuaalisen verkostoitumisen lisäksi on suunnitteilla fyysinen verkostoitumispäivä. Kyseessä on CMAD-päivä, jota vietetään maailmalla aina joka tammikuun 4. maanantai, eli ensi vuoden päivämäärä on 28.1.2013, paikkana Tampere kuten tänäkin vuonna.

Olen mukana suunnittelutoimikunnassa, joka suunnittelee ensi vuoden tapahtumaa. Toimikuntaan pääsee mukaan kuka vaan aiheesta kiinnostunut, joten jos ja kun innostut, niin tervetuloa mukaan!

Ja ennenkuin hyppäät mukaan, kurkkaa tästä tapahtuman historia, jonka Pauliina Mäkelän kanssa teimme:


Tuesday, August 21, 2012

LinkedIn, työnhakijan paras kaveri?



Jatketaan LinkedIn-teemalla tänäänkin. Viime viikolla vastaan tuli kirjoitus, jossa mietittiin sitä, miten uutta työtä etsivän kannattaa lähteä liikkeelle LinkedIn:ssä. Mitä tehdä sitten, kun oma profiili on laitettu kuntoon?

Keskusteluihin voi osallistua LinkedIn:in Answers-osiossa tai monissa ryhmissä, mutta helpointa on ehkä aloittaa juttelu omien kontaktien kanssa status-päivitysten kautta. Päivityksissä ei tietenkään kerrota mitä on syönyt aamupalaksi (ellei sitten satu olemaan kahvilan omistaja, joka haluaa kertoa paikkansa uutuuksista), vaan siitä, mitä omaan työelämään kuuluu.

Kerrotaan esimerkiksi, että
  • "ilmoittauduin juuri tähän mielenkiintoiseen seminaariin (linkki), onkos joku muu tulossa?", 
  • "luin nn:n kirjoittaman kirjan/artikkelin/bloggauksen x ja aloin miettiä miten...", 
  • "meillä on avoinna tällainen työpaikka (linkki), vinkkaapa tuttavillesi asiasta". 
Itse kerron statuspäivityksissä usein bloggauksistani (en toki kaikista).

Työnhakijalle päivitykset ovat hyvä tapa saada näkyvyyttä, mutta kannattaa välttää ns. epätoivoisuutta. YT:eiden jälkeen saimme Nokiassa paljon työnhakuvalmennusta ja yksi neuvo painui mieleen: ei saa hakea töitä liian äkkiä, sillä "paniikki haisee". Kirjoituksessa oli esimerkki tällaisesta: “I’m in a job hunt, anyone have leads for me? Who’s hiring?”. Viime viikolla törmäsin suomalaiseen versioon vastaavasta: 2-tason kontaktini oli laittanut tittelikseen "No position at No company". Ei hyvä. Siksi laitoin hänelle viestin yhteisen tuttavamme kautta ja nyt hän on korjannut tittelinsä "alan ammattilaiseksi, joka etsii uutta työtä". Ei ehkä paras versio vielä tuokaan, mutta nyt hän pääsee ainakin mukaan hakuihin, joissa etsitään ko. alan ammattilaisia.

Jos saat hyviä vinkkejä joltain kontaktiltasi tai osallistut innostavaan koulutukseen, voit kertoa siitä päivityksessä tai mieluummin suosituksissa (sillä ne ovat näkyvissä ihmisten profiileissa vuodesta toiseen). Ihminen, jota suosittelet ilahtuu yleensä palautteesta. Suosituksessa voit kertoa rivien välissä itsestäsi, esimerkiksi siitä, että haluat kehittää omaa osaamistasi tai että olet oppinut jotain alan "gurulta". Ei kannata myöskään olla liian ujo suositusten pyytämisessä, niistä on oikeasti hyötyä. Itse pääsin esimerkiksi kerran haastatteluun lähinnä siksi, että haastattelija tunsi suosittelijani.

Artikkelissa neuvottiin tekemään työhaastatteluihin valmistautuminen näkyväksi:  “I’m very interested in opportunities at Dell. Does anyone have experience interviewing with them? Please send me a message!”. Ujompi hoitaa saman asian tekemällä haun omaan kontaktiverkkoonsa ja tutkimalla sitä, kuka omista kontakteista on a) työskennellyt Dellillä tai b) tuntee jonkun delliläisen, minkä jälkeen näitä ihmisiä voi lähestyä yksityisviestillä. Oma haastattelija kannattaa paitsi googlettaa myös linkedinittää: onko teillä yhteisiä tuttavia/ryhmiä/mielenkiinnon kohteita?

Onko sinulla toimivia kikkoja siihen, miten LinkedIn:in kautta napataan työpaikka? 

Monday, August 20, 2012

Sopiiko LinkedIn suomalaiseen mielenlaatuun?

Viime aikoina LinkedIn on tullut puheeksi muutaman tuttavan kanssa. Yksi sanoi, että hänen mielestään LinkedIn on viimein lyömässä läpi Suomessa. Toinen ihmetteli, onko LinkedIn:stä oikeasti jollekin hyötyä. Kolmas sanoi tietävänsä ihmisiä, joihin on otettu LinkedIn:in kautta yhteyttä kysellen, kiinnostaisiko tämä työpaikka. Neljäs oli sitten monisanaisempi. Koska haluan herättää keskustelua siitä, miten hyvin amerikkalaisten perustama LinkedIn sopii suomalaiseen juroon ja vaatimattomaan perusluonteeseen, annan nyt puheenvuoron tälle henkilölle.

"Olen siis ollut Linkedinssä siitä lähtien kun se Suomeen on rantautunut eli n. vajaat 10 vuotta. Sinä aikana se ei ole oikeastaan kehittynyt, kasvanut oikeastaan mitenkään. Etenkään kun vertaa sitä muihin sosiaalisen median foorumeihin. Kasvupiikki profiilien osalta rajoittuu laskusuhdanteihin. Etenkin nyt vallillaan olevaan taloustilanteeseen 2010-2012 jolloin ovet käyvät lähinnä ulos.

Rekrytointiala on myös viimeisen kahden vuoden aikana pirstaloitunut todella voimakkaasti ja alalle on syntynyt enemmän yrityksiä ja toimijoita kuin millekään muulle toimialalle.

Juuri he ovat olleet se eturyhmä, joka ovat tätä kyseistä palvelua huutaneet autuaaksi tekevänä ratkaisuna esim. juuri työhakuprosessissa. Monella heistä onkin omassa rekrysovelluksessaan myös Linkedin-profiilin liitäntämahdollisuuskin.

Miksikö juuri he? Ja vastaus on puhtaasti kustannustehokkuus. Tämä palvelu on ilmainen ilmoittaa ja markkinoida.

Käytännön todellisuus. Käytän itseäni esimerkkinä.

N.650 kontaktia. Keskimäärin n.100 katselijaa profiilissa per kuukausi. 1 kysely viiden vuoden aikana etsinkö uusia haasteita. Statuksen "etsin uusia haasteita" edelleen jakajia/tykkääjiä 2 kpl/kuukausi.

Yksikään rekrytointiyritys/yritys, jossa olen käynyt ei ole kysyttäessä käynyt katsomassa profiiliani, vaikka se on siis CV:ssäkin ja muissa informaatioissa itsestäni ja osaamisestani.

LinkedIn:in lisäaplikaatiot kuten liitetiedostot, PP-esitys ym jne. linkit portfolioon, www-sivuille. Facebookkiin jne. eivät ole niiden statistiikan mukaan johtaneet koskaan minkäänlaiseen aktiviteettiin. Eli niitä ei ole ladattu/katseltu laisin.

Kyselyihin muilta LinkedIn-käyttäjiltä käyttökokemuksista jokainen vastasi ettei muuta hyötyä/iloa kuin keskusteluryhmät. Sielläkin samat ihmiset kommentoimassa ja keskustelemassa keskenään eri aiheista. Olen itse samaa mieltä.

Kuitenkin kasvuvauhti ja verkostumispyynnöt kasvavat taas tänä vuonna huimasti. Se, että mikä tämän todellinen arvo on ja vastaus taitaa olla ohessa :) Valitettavasti. Eli summasummarum. Ihmiset jotka etsivät töitä, käyttävät tätä mielellään ja toivovat tästä apua koko sydämestään. Ne joilla on työpaikka, eivät tällä näe mitään merkitystä ellei työ/työnantaja/toimenkuva niin vaadi."

No nyt, sana on vapaa! Mitä mieltä sinä olet? Huomaa, että tässä blogissa saa kommentoida myös anonyymisti, kunhan ei kiroile tai kauppaa Via*raa. ;)

Thursday, August 16, 2012

Some-työkalut opetuksen ja koulutuksen apuna



Valmistaudun tässä kouluttamaan joukkoa aikuiskouluttajia, ja rakentaessani päivän agendaa mieleeni tuli infografiikka, jonka repinnasin pari viikkoa sitten. Infografiikka (ei infograafi kuten joskus olen sanonut, vaan kuten Outi Lammi meille Nettikahvilla opetti, infografiikka) on alunperin peräisin Online Colleges -sivustolta, minä bongasin sen Maarit Riikosen pinnailuista (kannattaa seurata häntäkin!).

Sivuutetaan nyt se oleellinen seikka, ettei grafiikka juuri
kerro, mistä se on tietonsa saanut ja keitä tässä on tutkittu (ilmeisesti jenkkejä kuitenkin) ja keskitytään vain siihen, mitä se meille kertoo.
  • somen käyttö ei riipu opettajan iästä, 90% opettajista käyttää somea luokkahuoneissa tai ammatillisiin tarkoituksiin.
  • 2/3 käyttää somea luokkahuoneessa
  • työkaluista blogeja ja wikejä käytetään enemmän ammattillisesti kuin henkilökohtaisesti, eniten opettajat käyttävät YouTubea, Facebookia ja blogeja
Miten eri some-välineitä sitten käytetään luokassa?

Opettaja voi käyttää Facebookia esim.
  •  tehdäkseen luokkakohtaisia äänestyksiä
  • jakaakseen kirja-arvosteluja
  • käydäkseen keskusteluja (opettaja-oppilas tai koko luokan kesken)
  • muistuttaakseen tehtävien palauttamispäivistä tai tärkeistä tapahtumista
  • jakaakseen omaan alaan liittyviä uutisia ja lisäopiskelumateriaalia opetuksen ulkopuolella
Twitterissä voi tehdä samoja asioita kuin Facebookissakin, mutta sen lisäksi
  • opettaja ja luokka voivat seurata tiettyjä ajankohtaisia #tageja
  • verkostoitua muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa, voidaan löytää esim. ystäväluokka tai keskustella jonkun asiantuntijan kanssa
  • opettajan itse kannattaa seurata oman alansa guruja ja omia kollekoitaan, jotta pysyy ajan tasalla ja saa vertaistukea esim. ideointiin
Pinterest on nopeasti noussut tällekin listalle ja alasta riippuen sitä voi käytää esim.
  • ideoiden keräämiseen opetukseen (erityisesti kädentaitoihin ja ruuanlaittoon liittyen)
  • oppilaita voi kannustaa keräämään koulutöihinsä liittyvät linkit yhteisiin tai henkilökohtaisiin tauluihin
  • Pinterestin käyttäminen erilaisissa kuvahauissa korvaa pian Googlen kuvahaun
  • oppimateriaalin kerääminen aihealueiden mukaan
  • verkostoitumiseen ja oman alan seurantaan
    YouTubessakin voi seurata alaa ja verkostoitua, mutta se sopii myös
  • opetustilanteiden jakamiseen
  • koulutöiden kuvaamiseen
  • soittolistojen tekemiseen
Blogi voi olla joko opettajan oma, luokan yhteinen tai opiskelijan oma ja sillä voi olla erialaisia käyttötarkoituksia.
  • Blogia voi käyttää esim. läksyjen ilmoittamiseen (ks. esim. Ja läksyksi tuli -blogi)
  • Keskustelun käymiseen blogikommenteissa
  • Opiskelutehtävien julkaisu blogeissa
  • Oppimispäiväkirjan pitäminen
Em. infografiikan ja koulutettavieni ennakkotoiveiden perusteella rakensin päivälle tällaisen alustavan agendan:

8.30-10.00 Twitter, Pinterest, Facebook ja muut linkkien jakopalvelut, eli miten verkostoidutaan, seurataan alaa, kuratoidaan ja opitaan uutta ja miten näitä välineitä voi käyttää opetuksessa

10.00-11.30 tietokoneluokassa: Twitterin ABC eli miten perustetaan Twitter-tili, miten löydetään hyviä seurattavia ja miten Twitterin eri ominaisuudet toimivat käytännössä. Jos ollaan nopeita, niin sessiossa voidaan käydä läpi myös muita ekan session työkaluja toiveidenne mukaan.

12.30-13.30 Wikit ja blogit opetuksessa
13.30-14.30 SlideShare ja Youtube oppimisessa ja opetusmateriaalien jaossa
14.30-15.30 tietokoneluokassa: perehtyminen SlideShareen ja YouTubeen, tilin/kanavan luominen, asetusten läpikäynti ja materiaalin lisääminen. YouTube-tiliä varten tarvitaan gmail-tunnus, joka tulee luoda etukäteen.

Odotan päivää jo innolla :).

Käytätkö sinä some-välineitä opetuksessa tavalla, jota tässä ei ole mainittu? Miten?

Tuesday, August 14, 2012

Teatterit somessa (Näytös-artikkeli)

Aloittelen kesäloman jälkeen bloggausta kevyesti julkaisemalla jo toisen valmiin jutun. Tämä teksti on julkaistu kesäkuussa ilmestyneessä Näytös-lehdessä (2/2012), jota julkaisee Työväen Näyttömöiden Liitto.

Liitto järjesti huhtikuussa vuosikokouksensa yhteydessä seminaarin, jossa minä ja Tampereen Työväen Teatterin tiedottajan Sari Andersson  puhuimme "sähköisestä mediasta teatterin palveluksessa".

Seminaarin jälkeen meitä pyydettiin kirjoittamaan esityksestämme ja yleensäkin somesta Näytös-lehteen.


Sosiaalinen media (some) on termi, jota alettiin käyttää Suomessa yleisesti vuonna 2009. Sitä ennen puhuttiin enemmän web2.0:sta, Internetin uudesta sosiaalisemmasta "versiosta" ja sitä aiemmin uusmediasta. Teknisesti Internet ei ole juuri muuttunut, sosiaalista mediaa on ollut alusta asti mm. IRC-kanavilla, mutta viime vuosina osallistumisesta on tullut paljon entistä helpompaa, ei niin teknistä kuin aiemmin. Nyt oikeastaan odotan, milloin termi taas muuttuu, some-palvelut uivat vanhoille sivuille niin, että kohta kaikki nettisivut tarjoavat somesta tuttuja elementtejä. Kyseessä on "yhteisöllinen netti": on erilaisia nettiyhteisöjä, jotka tuottavat eri palveluihin erilaisia sisältöjä, verkostoja ja keskusteluja. Some-palveluihin kuuluu satoja erilaisia palveluita, joista seminaarissa käsiteltiin teatterien näkökulmasta mm. blogit, wikit, keskustelufoorumit, Facebook, YouTube, Flickr, Pinterest, Wikipedia, LinkedIn, Twitter, Foursquare. Julkisten some-palveluiden lisäksi teatterit voivat käyttää myös omalle väelle tarkoitettuja palveluja, kuten mikroblogi Yammeria tai salaista ryhmää Facebookissa tai LinkedIn:ssä.
Teattereilla on erilaisia tapoja suhtautua työntekijöidensä somen käyttöön. Ne voivat esimerkiksi yrittää kieltää somen käytön työaikana, tehdä somesta tiedottajan pelikentän, koota some-tiimin tai antaa kaikille halukkaille ohjeet siihen, mitä välineitä teatteri suosittelee työntekijöilleen ja mitä se jäseniltään toivoo ja odottaa.
Sosiaalinen media mielletään usein vain uudeksi markkinoinnin välineeksi, mutta siltä voi käyttää moneen muuhunkin tarkoitukseen, esimerkiksi
  • tiedotuksessa
  • opetuksessa ja oppimisessa
  • palautteen keräämisessä ja asiakaspalvelussa
  • tuotekehityksessä ja innovoinnissa
  • rekrytoinnissa ja työnantajakuvan kehittämisessä
  • ryhmätyöskentelyssä, esimerkiksi nopeasti muuttuvien ohjeiden tai pöytäkirjojen kirjoittamisessa tai käsikirjoitusten muokkaamisessa
  • verkostoitumisessa ja yhteydenpidossa
  • uutisten, markkinoiden ja kilpailijoiden seurannassa
Source: nytimes.com via Johanna on Pinterest

Koulutusta varten etsin esimerkkejä siitä, miten teatterit ovat somea käyttäneet. Yhdysvalloissa esitettiin vuonna 2009 ensimmäinen teatteriesitys Twitterissä, yli kuukauden ajan Next to normal -näytelmän spiikkejä sujahti ihmisten Twitter-virtaan sitä tahtia, että näytelmä keräsi paitsi tuhansia uusia seuraajia ja mediamainintoja myös paljon katsojia.
Lontoossa taas Wheeldonin Alice in Wonderland -baletin maailman ensi-iltaan kutsuttiin 2011 kaksi suosittua balettibloggaajaa, jotka twiittasivat @RoyalOperaHouse -tilillä tavalla, johon tavallinen tiedottaja ei kykene. Kovilla teatterifaneilla on intohimoa ja intoa, joka saa muutkin katsojat innostumaan ja kiinnostumaan asiasta.

Suomalaisista esimerkeistä mainitsen tässä kaksi.

Source: yle.fi via Johanna on Pinterest
Putous-hahmo Marja Tyrni markkinoi onnistuneesti Facebook-sivunsa kautta näytelmää, jossa Aku Hirviniemi esiintyi.


Ironsky-elokuvan tuottanut Wreckamovie taas toteuttaa kesällä ensi-iltansa saavaa Opera by You-esitystä Savonlinnaan, teosta on ollut suunnittelemassa satoja oopperan ystäviä ympäri maailmaa.

Some on arkipäiväistymässä ja ihmiset jakavat entistä enemmän tietoa itsestään. Kun he näkevät hyvän (tai huonon) näytelmän, he kertovat siitä sadoille tuttavilleen somessa, joten teatterit eivät voi sivuuttaa asiaa. Sen sijaan kannattaa miettiä, millä keinoin jakamisesta tehdään mahdollisimman helppoa.
Koulutuksen lopuksi kysyin yleisöltä, mitä heille jäi mieleen.
  • Teatterit käyttävät somea hyvin eri tavoin
  • Valtavasti eri väyliä - mistä riittää aika moiselle kommentoinnille!
  • Somen spesifin kirjon osaaminen helpottaa
  • Mahdollisuus tavoittaa katsojat lehti-ilmoittelua paremmin
Yleisö halusi kokeilla käytännössä mm. seuraavia asioita.
  • Näyttelijöiden hakua somen avulla
  • Tehostaa markkinoinnissa positiivisia uutisia/kiinnostavia uutisaiheita (ei vain lippujen kauppaamista)
  • Videobloggausta
  • Saada oma henkilökunta somen aktivisteiksi, nostetaan esim. teatterinjohtajan omat kasvot esille
Ennenkuin teatteri lähtee käyttämään somea, asiaa pitää miettiä huolellisesti: mitä somelta halutaan, ketä yritetään tavoittaa ja millä viestillä. Yleisöä huoletti mm. oikeiden kanavien valinta, hallittavan kokonaisuuden rakentaminen, resurssit ja se, että some muodostuu aikarosvoksi. Teatterit voisivat käyttää paljon enemmän somea hyödykseen, kuin mitä nyt tehdään. Ensialkuun kannattaa selvittää, mitä omasta teatterista ja henkilökunnasta jo puhutaan somessa. Hyvällä tuurilla löydetään innokkaita faneja, joita voidaan alkaa ottaa uudella tavalla huomioon.


Kainalojutussa Sari Andersson kertoi kokemuksia Tampereen Työväen Teatterista. Alkuun lähdettiin YouTube-trailereista, sitten mukaan tulivat ensin Facebook-ryhmä ja sitten Facebook-sivu, Twitteristä löytyy paitsi teatteri myös teatterijohtaja: Riku Suokas.

Sari kirjoitti mm. näin:
"Olemme saaneet somesta loistavan kanavan olla suoraan yhteydessä katsojiimme. Saamme näppituntumaa katsojien toiveisiin ja paljon suoraa palautetta esityksistä."
"Some on hyvä keino rakentaa teatterin identiteettiä. Se toimii myös nopeana viestintäkanavana kiireellisten uutisten jakamisessa."
"Teatteri ei voi odottaa saavansa somesta pikavoittoja, vaan kyse on aktiivisesta ja pitkäjänteisestä työstä."
"Tärkeintä teatterille on olla läsnä, tavoitettavissa ja näkyä siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat".

Teatteri-sana voidaan muuten korvata sanalla yritys tai organisaatio, ja jutut pitävät edelleen paikkansa!

Monday, August 13, 2012

Oletko sinä löytänyt harrastuskavereita netistä? (SJL-kolumni)


Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu kolumnina Suur-Jyväskylän lehdessä 1.8.2012
Harrastuskavereita netistä?

Tapaan usein ihmisiä, joita periaatteessa kiinnostaa some-palveluihin tutustuminen, mutta niiden testaamiseen työympäristössä ei ole mahdollisuutta tai halua. Näitä ihmisiä neuvon yleensä kokeilemaan somea harrastuksissa. Harrastuspuolella on usein myös käytössä paremmat työkalut kuin töissä, kotikoneelle saa itse asennella ohjelmia, eikä ole pelkoa liikesalaisuuksien vuotamisesta.

Siinä missä työasioita täytyy aina jossain määrin salailla, niin harrastuskuulumisia sitä vastoin tahdotaan kuuluttaa kaikille kiinnostuneille. Aloittaessani nukkekotiharrastuksen vuonna 2000 olin todellakin outo lintu: kukaan tutuistani ei mineillyt, siksi etsin itselleni seuraa netistä. Löysin keskusteluryhmät ja perustin itsekin sellaisen, aloin jakaa kuvia mineistäni, perustin kotisivut, blogin ja niin edelleen. Pian minulla oli verkostossani ihmisiä, jotka paitsi ymmärsivät intoiluani, antoivat ideoita ja vinkkejä ja tekivät periaatteessa yksinäisestä harrastuksesta sosiaalisen.

Kuusi vuotta sitten sain töissä tehtävän tuoda tuhatpäiselle tuotekehitysporukalle uuden yhteistyöalustan, wikin. Ihmetellessäni mikä se wiki oikein mahtaa olla, päätin kokeilla asiaa myös nukkekotiharrastukseen ja niin syntyi Nukkekotiwiki. Vuosien aikana olemme jakaneet wikissämme paljon nukkekotiaiheista tietoa: luetteloimme kirjoja, kauppoja, museoita, kerromme toisillemme tapahtumista ja näyttelyistä. Parhaillaan etsimme Suomen ihaninta nukkekotiblogia.

Sosiaalista mediaa pidetään usein nuorten juttuna, mutta omasta kokemuksestani se ei ole ikä- vaan halukysymys: tahdotko jakaa omia ajatuksiasi tai seurata muiden keskusteluja.

Some-palvelut tarjoavat verkostoitumisen lisäksi usein myös mahdollisuuden tallentaa harrastuksen merkkipaaluja päiväkirjamaiseen tapaan. Päiväkirjaa voi pitää julkisesti tai vain kaveripiirille blogissa tai Facebookissa, mutta muitakin vaihtoehtoja on. HeiaHeia on keskittynyt liikuntaan, Foursquare-palveluun voi kerätä vaikka ravintola-arvosteluja, nähtävyyksiä tai luontopolkuja, Intoloopissa jaetaan vauvakuulumiset suvulle, Sofanatics tarjoaa seuraa penkkiurheiluun ja GetGlue-palvelussa jaetaan tarroja niille, jotka seuraavat amerikkalaisia sarjoja – näitähän riittää. Kerran törmäsin jopa palveluun, joka keskittyi suoliston tyhjenemiseen (oh shit!). Sosiaalisesta mediasta kaikki löytävät itselleen oman yhteisön, oli sitten kiinnostunut kylpyankoista, kahvakuulista tai virkkauksesta – varo vain, ettet jää aivan koukkuun...

Kun some-palveluita on käyttänyt jo harrastuksessa, kynnys niiden käyttämiseen töissä pienenee.