Vimention, uusi tapa seurata somea

Hiljattain sain mielenkiintoisen sähköpostin:

Hei Johanna, Toivotamme sinut tervetulleeksi katsomaan uuden opiskelijalähtöisen geo-sosiaalisen verkkopalvelun, Vimentionin, julkaisutilaisuutta Agoralle keskiviikkona 25. huhtikuuta klo 12:30.

Vimention pitää sinut kartalla maailmaa liikuttavista ilmiöistä ja 
antaa sinulle mahdollisuuden seurata elämän vilskettä missä päin 
maailmaa tahansa. Vimentionin on kehittänyt pieni joukko Jyväskylän 
yliopiston ja JAMK:n opiskelijoita. Julkaisutilaisuudessa esittelemme 
pilotin ja näytämme, miten otat ilon irti palvelun käyttäjänä. Toivomme, 
että pääset paikan päälle tutustumaan, mutta mikäli et pääse ja haluat 
mukaan, palveluun voi liittyä tapahtuman jälkeenkin verkossa osoitteessa 
https://vimention.com. Vimentioniin on helppo liittyä jo olemassa 
olevilla Twitter tai Facebook -tunnuksilla, mutta ne eivät ole 
välttämättömiä.

Koska kalenterissani oli vapaata, menin utealiaana paikalle:  

Mikä ihmeen Vimention?

Kyseessä on mashup-palvelu, jossa Google mapsin päälle tuodaan tietoja Facebookista, Twitteristä ja Flickristä, myöhemmin tulee mukaan myös videoita ja Instagram-kuvia. Palvelu sai alkunsa siitä, kun Tomi Hiltunen oli Lontoossa mellakoiden aikaan ja yritti turhaan Twitteristä selvittää, onko hänen hotellinsa turvallisella alueella vai ei. Annetaanpa hänen kertoa itse lisää tässä välissä:

Mihin tätä palvelua sitten voi käyttää?

Muutama esimerkki, jotka kaivoin äsken tätä postausta varten:

Viime aikoina ladattuja kuvia ympäri Suomea.  Kuvat tulevat näkyviin luonnollisesti vain jos niihin on kiinnitetty karttatieto. Kartan viereen tulee tekstipäivityksiä, jotka on tehty kartalle valitulla alueella, esim. tämä päivitys:

Jaana Kivi · Jahakivi

Yle Uutiset Suoran linjan toimitus testaa Vimentionia. Jihaa! Tervetuloa uusi työkalu!

Seuraavaksi kokeilin, löytyykö kotikylästäni Lievestuoreelta jotain. Ei löytynyt, enhän itsekään yleensä laita lokaatiotietoja päivityksiini.

Hervanta näköjään nukkuu vielä, sillä viimeisin päivitys on tehty 12 tuntia sitten: 

Mikel Rivero · mriverol

Ikaragarria gaur gabeko eusko-italiar afarirako preparatu deten euskal pastela! Garrote! t.co/MDEHcwLg

12 tuntia sitten     

Tampereen keskustasta löytyi yksi päivitys tältä päivältä:

Jussi Kuortti · Jussi_Kuortti

Tippaleipäpäivä (@ Café Wilenius) [pic]: t.co/nbYbYIok

tunti sitten    

No mitä sitten tapahtuu pääkaupungissamme:

Joitakin kuvia ja Tuomiokirkon kellon twiittauksia ja Nico on näköjään mennyt kotiin. 

Vapun vietto ei selvästi oikein ole lähtenyt Suomessa käyntiin vielä. 

Mitäs maailmalle sitten kuuluu? 

N9:llä ja Lumialla otettuja kuvia:

Kuvat ovat selvästi jakaantuneet eri tavalla ja joku markkina-analyytikko voisi tehdä näistä osuvia johtopäätöksiä. Kuvassa näkyy nyt vain hetken tulos, mutta Vimention kerää näitä tietoja markkinoijien tarpeisiin, jolloin isommasta data-aineistosta löytyy enemmän kaiveltavaa.

Nukkekotiharrastajana kurkkasin, mitä nukkekodeista maailmalla puhutaan. 
Ei puhuta juuri nyt, mutta kuvia jaetaan ahkerasti:

Vihaisia lintuja löytyy myös ympäri maailmaa, Angry birds -haku tuotti seuraavat osumat:

Palataan lopuksi vielä takasin Suomeen, ja katsotaan pääseekö "sosiaalinen media" kartalle. Bingo!

Summa-summarum, palvelu on aika mielenkiintoinen!

Se, että kaikki eivät jaa päivityksiään lokaatioiden kanssa vähentää palvelun käytettävyyttä, mutta eiköhän täällä saa tovin jos toisenkin vietettyä mielenkiintoisia tietoja kaivellen.

Klikkaa itsesi Vimentioniin tai 

lue lisää palvelusta, esim. 

• Halen bloggaus
• Radio Jkl
• Jyväskylän yliopiston tiedote

Kerro millaisia käyttötapoja sinä palvelulle keksit! PS. Blogger ei ole mikään helpoin palvelu, kun tänne yrittää saada upotettua sisältöjä. Ensin hävisi video, sitten ärsyynnyin kuvien koosta. Oiskohan tämä nyt jo siedettävä...

Twitterfeed, kiireisen some-sisällöntuottajan apu

Koska olen kiireinen yksinyrittäjä, joka paitsi yrittää, ylläpitää myös suosittuja yhteisöjä kuten Mini treasures ja Kiepaus, käytän paljon automaatiota sosiaalisen median sisällöntuotannossa. Moni aina sanoo, että somessa pitäisi olla aidosti läsnä, mutta kun se ei ole resurssien puitteissa mahdollista ja on silloin minusta parempi olla somessa mukana edes robottien avulla. Kiepaus-päivitykset ovat lähes täysin automatisoitu ja silti Facebook-sivulle on vuodessa tullut jo yli 300 tykkääjää (ilman maksettuja mainoksia).

Käyttämäni syöterobotti on nimeltään Twitterfeed, jota olen käyttänyt sitä jo kolme vuotta ja ollut ihan tyytyväinen. Muitakin vastaavia palveluita on tarjolla, mutta kun olen syöttänyt Twitteriin noin sata erilaista syötettä, kynnys vaihtaa palvelua on aika iso. Twitterfeed tarjoaa asiakaspalvelua ainakin Facebook-sivullaan.

Yksinkertaisuudessaan palvelu toimii näin: otan rss-syötteen esim. Mini treasures wikistä ja laitan ko. url-osoitteen Twitterfeediin, missä määrittelen mitä syötteen tiedoilla tehdään. Esimerkiksi Mini treasures wikin päivityksiä menee muutaman kerran päivässä Facebookiin ja Twitteriin. Twitteriin laitan enemmän sisältöjä kuin Facebookiin, sillä mielestäni Twitterin virtaan mahtuu enemmän kohinaa kuin Facebookiin. Myös LinkedIn-profiiliin voi Twitterfeed-päivityksiä tehdä.

Kunkin syötteen kohdalla määrittelen 
a)kuinka usein päivityksiä tehdään (haarukka on puolen tunnin välein - kerran päivässä)
b)kuinka monta päivitystä tehdään kerralla (1-5 kpl)

Ja sitten vain odottelen, että robotti alkaa tehdä hommiaan. Alla kaaviokuva Mini treasuresin päivityksistä.

Asia ei kuitenkaan ihan näin yksinkertaista. Facebook ja Twitter nimittäin muuttavat koko ajan rajapintojaan, jolloin Twitterfeedin palvelu alkaa yskiä. Viime vuoden lopussa esimerkiksi Twitterfeedin Facebook-päivityksiä ei voinut enää jakaa omille Facebook-kavereille. Facebook myös jättää paljon päivityksiä kokonaan näyttämättä Facebook-tykkääjilleen, kuten aiemmin tällä viikolla bloggasin. Nyt tuo jako-ongelma on korjattu, mutta uusi ongelma tuli tilalle.

Facebookin kautta tulevissa tweeteissä
(alunperin Twitterfeedin kautta tulleissa)
ei näy bloggauksen otsikkoa saati sisältöä.

Suuressa viisaudessani olen yhdistänyt myös Facebookin ja Twitterin keskenään. Eli kun päivitän Kiepauksen Facebook-sivua, sama viesti menee automaattisesti Twitteriin. Linkitys tehdään osoitteessa facebook.com/twitter. Aiemmin Twitter tunnisti tuplasisällön, eikä se näyttänyt esim. samaa blogipostausta Twitter-tilillä kahteen kertaan, vaikka se tuli sinne sekä Twitterfeed-päivityksen kautta että Facebookin kautta. Nyt kun Twitterfeed-päivitys näytetään Facebook-sivulla jaettavassa olevassa muodossa, Twitter ei enää tunnista sitä, jolloin päivitys tulee kahteen kertaan. Facebookin kautta tuleva päivitys on pelkkä linkki, Twitterfeedin kautta tuleva päivitys sisältää myös otsikon ja pätkän blogikirjoituksen alusta. Ensin otin Twitteristä Twitterfeed-päivityksen pois, jolloin sinne tuli vain linkki Facebookista. Mutta kuka hullu klikkaisi linkkiä, jossa ei ole mitään otsikkoa mukana? Toinen vaihtoehto olisi poistaa Facebookin ja Twitterin välinen linkitys, mutta koska en jaksa päivittää kaikkia some-kanaviani kahteen kertaan, olen päättänyt tyytyä tilanteeseen. Jos minulla ei olisi niin monta rautaa tulessa, eli minulla olisi päivitettävänä vain 1 Facebook-sivu ja vain 1 Twitter-tili, tekisin luonnollisesti kaikki päivitykset käsin ko. palvelussa.

Päivitys:
Meinasin jo tulla hihkumaan, että ongelma on ohi, sillä tästä blogipäivityksestä lähti tällaiset viestit Piilotetun aarteen Twitter-tilille:

 Ylempi päivitys on Facebookista, eli siihen on tullut mukaan myös otsikko, alempi taas on tullut Twitterfeedin kautta, ja siinä näkyy otsikon lisäksi myös bloggauksen alku.

Mutta Kiepauksessa asia ei toimikaan näin nätisti. Puh ja pah, jatkan asian seuraamista.

Mitä Facebook sinulta piilottaa?

Olen jo aiemminkin täällä valitellut siitä, miten Facebook, toisin kuin Twitter, piilottelee asioita. Se ei näytä minulle kaikkien kavereitteni kaikkia päivityksiä - minun pitää erikseen ilmoittaa Facebookille, että olen kiinnostunut tilaamaan esim. siskoni kaikki päivitykset uutisvirtaani.

Samalla tavalla Facebook piilottaa myös osan lempisivujeni päivityksistä. Alla olevan infograafin mukaan vain 16% Facebook-sivujen tykkääjistä näkee jonkun tietyn päivityksen. Aika vähän.  

Joten miten sitten "tilaan" jonkun sivun kaikki päivitykset? 

Vain olemalla itse jatkuvasti aktiivinen:

• painan peukkua
• kommentoin
• jaan
• tuomalla itse sisältöjä sivulle

Aika rasittavaa.

Mutta saanko sitten näkyviin kaikki sivun päivitykset? Ehkä, mutta vain Facebook voi sen tietää...

Source: ariherzog.com via Johanna on Pinterest

Infograafi neuvoo sivujen ylläpitäjiä paremman näkyvyyden saamiseen, mutta onko sinulla muita vinkkejä sivujen tykkääjille: miten saada näkyviin enemmän ja parempia päivityksiä?

Blogistanian pakolaiset

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu kolumnina

 Suur-Jyväskylän lehdessä 18.4.2012

Rakas päiväkirja!

Viime vuosikymmenellä yleistyivät nettipäiväkirjat, blogit. Kaikki blogit tosin eivät ole perinteisiä päiväkirjoja, vaan aiheet vaihtelevat laidasta laitaan: on mielipidekirjoituksia, ruokaohjeita, talonrakennusta ja teknologiauutisia. Eivätkä kaikki blogit ole julkisia: kaveripiirille jaettuun salaiseeen blogiin ujompikin dokumentoi omaa arkeaan.

Bloggaaminen on tavallaan pakoa arjesta, samaan tapaan kuin kuvataiteilija Carl Larsson maalasi idyllistä perhe-elämäänsä sata vuotta sitten. Todellisuutta pakenevat niin bloggaajat kuin lukijatkin, jotka haluavat elämäntapablogin täydelliseen maailmaan, jonne ei mahdu sotkuinen eteinen tai likainen tukka, ei rahahuolet ja perheriidat. Suomessa bloggaajia on noin 120 000, blogien lukijoita monin verroin enemmän. Nyrkkisäännön mukaan sadasta blogeja lukevasta vain yksi bloggaa itse, kymmenkunta kommentoi muiden blogeja ja loput tyytyvät lukemiseen. Ehkäpä juuri kommenttien puute saa monet hyytymään ensimetreille: bloggaajien muodostama blogosfääri (taiblogistania) on nimittäin täynnä hylättyjä blogeja, joihin on kirjoitettu vain muutamia kertoja.

Kevään aikana Ylen Blogistania-ohjelma marssittaa eteemme 10 bloggaajaa. He ovat kauniita ja rohkeita naisia, jotka kertovat blogeissaan elämäntavastaan sadoille ja tuhansille lukijoilleen. Suosittu blogi ei synny hetkessä, vaan oman tyylin löytymiseen ja lukijakunnan kasvattamiseen voi mennä vuosia. Tähtibloggaajan persoona vetoaa, halutaan seurata ”mitä sille seuraavaksi tapahtuu”.

Elämäntapablogin ylläpitämininen on työlästä. Ensin kuvataan kauniita asetelmia asuista, sisustuksista, ruuasta, käsitöistä jne. Sitten pitää kirjoittaa napakoita tekstejä, muokata kuvia, vastata kommentteihin ja poistaa asiattomia viestejä. Kollegoiden blogeja luetaan, jotta pysytään ajan hermolla. Touhuun saattaa kulua tunteja päivässä.

Osasta bloggaajista on tullut mielipidevaikuttajia, jotka saavat tuotelahjoja ja kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin (ja kaupan päälle kasan kadehtijoita). Bloggaajat ovat aitoja ihmisiä, joiden sanaan uskotaan enemmän kuin yritysten markkinointiviesteihin. Niinpä Nokia lähetti joululahja-Lumian lihasrappeumasta kärsivälle Pietarille ja Rovio muisti jättimäisellä äkälintupaketilla amerikkalaista autistipoikaa, mikä sai Bugin äidin bloggaamaan vuolaat kiitoksensa. Osa bloggaajista lähestyy kauppiaita itsekin: anna minulle tuo tuote, niin kirjoitan siitä hyvän arvostelun. Suosittuja bloggaajia värvätään erilaisille sivustoille, mutta elantoa blogista ei Suomessa vielä tahdo saada. Kun blogiin ilmestyy sponsori ja maksetut mainokset, blogin tunnelma voi latistua ja lukijatkin kaikota. Jotkut tuotteistavat bloginsa itse, esimerkiksi kirjaksi.

Tällaista tänään.

Some tapahtumanjärjestäjän apuna

Viime viikon koulutuksissa kerroin paitsi LinkedIn:stä myös siitä, miten sosiaalisen median palveluita käytetään tapahtuman järjestämisessä, ei vähiten siksi, että eräs koulutukseni oli tilattu nimenomaan tapahtumien järjestäjille. Yleensä Organisaatio @ some -koulutukseni on suunnattu jollekin tietylle organisaatiolle, jolloin teen heille oman "benchmarkkauksen", eli pienen analyysin siitä, miten organisaatio ja sen kilpailijat somessa pärjäävät:

Organisaatio @ some

Tällä kertaa kuulijat tulivat siis eri organisaatioista, joten voin jakaa teillekin osan esityksestä, eli tässä noin puolet koulutuksen "Somen mahdollisuudet tapahtuman järjestämisessä" -osiosta:

Tapahtumien jarjestaminen somen avulla

View more presentations from Hidden treasure - Piilotettu aarre.

Eräs toive koulutusta varten oli, että kertoisin miten QR-koodeja voisi niissä käyttää. Osallistun ylihuomenna Jyväskylässä järjestettävään AgileJkl-konferenssiin, josta sain juuri tervetuloa-viestin, jossa opastettiin mm. parkkeerauksesta. Sähköposti päättyi mielenkiintoisesti:

PS: Suosittelemme asentamaan QR-koodilukijan kännykkääsi. Esim. QR
Reader, Google Goggles ja BeeTagg toimivat hyvin. Siitä voi olla
hyötyä tapahtuman aikana. Se saattaa jopa tehdä sinusta iTuotteen
onnellisen omistajan. Lisätietoa luvassa keskiviikkona!

Jännityksellä odotan, mitä tuleman pitää :).

Järjestätkö sinä tapahtumia somen avulla? Kerro esimerkkejä!

LinkedIn Suomessa eli käyntikortit somessa

Viime viikolla koulutin mm. LinkedInistä, tässä pieni päivitys LinkedIn-osuuteen :).

Koulutuksissa kerroin mm. LinkedIn-eventtien (tapahtumakutsujen) mahdollisuuksista. Niitä soisin käytettävän paljon nykyistä enemmän, sillä ne ovat kätevä tapa seurata, ketkä ovat osallistumassa samaan tapahtumaan, mikä mahdollistaa mm. ennakkoverkostoinnin tai vaikkapa matkaseuran hankkimisen.

LinkedIn-ryhmiin liittyen kerroin kokemuksiani siitä, miten keskustelua voi aktivoida niissä: omien verkostojen voimaa ei sovi vähätellä. Keskustelu ei missään synny itsestään, vaan jonkun pitää aktiivisesti pitää sitä yllä tiettyyn pisteeseen asti.

Koulutuksissa puhuimme myös siitä, että LinkedIn:ssä ovat tietyt alat ns. yliedustettuina ja jos nämä ryhmät kuuluvat omaan kohderyhmään, kannattaa siellä itsekin olla.

Tom Laineen ja Teemu Korven alla olevan infograafin mukaan suomalaisten LinkedIn-käyttäjien suosituimmat alat ovat:

• IT, ITC
• opetus
• design (muotoilu)
• markkinointi
• taloushallinto
• henkilöstöhallinto (hr)
• laki

Kun liityin itse LinkedIn:iin, sain karvaasti kokea sen, että nimenomaan lakipuoli oli palvelussa hyvin edustettuna. Yritin nimittäin pysyä palveluun minut kutsuneen kaverini perässä kontaktien määrässä, mutta koska hän oli verkostoitunut hyvin laki-ihmisten kanssa, laahasin pitkään perässä. Sitten it-ala heräsi ja verkostoni täyttyi Nokia-kollegoista. 2009 aloin kerätä verkostooni myös suomalaisia sosiaalisen median asiantuntijoita, ja heitä onkin jo aika kiitettävästi verkostossani.

Oman verkostoni ihmiset työskentelevät näillä aloilla:

18% 

1. Telecommunications

17% 

2. Information Technology and Services

10% 

3. Computer Software

6% 

4. Pharmaceuticals

3% 

5. Consumer Goods

Koulutuksen jälkeisessä kahvipöytäkeskustelussa eräs nainen kertoi, miten hän välillä löytää pari vuotta sitten saamiaan käyntikortteja - kukahan tämäkin ihminen on? LinkedIn:ssä käyntikortit pysyvät elävinä ja ajan tasalla, kuulemme siellä seminaareissa tapaamiemme ihmisten työkuulumisia ja voimme seurata heidän urakiertoaan kätevästi. Kiireiset ihmiset tarvitsevat tähänkin oman työkalun LinkedIn:in lisäksi, ehkäpä Maria Rajakallion blogissaan esittelemä Bullhorn Reach -palvelu auttaa heitä.

Alla olevassa kuvassa some-asiantuntijat ovat oransseja, nokialaiset taas sinisiä, vihreitä ja ruskeita. Violetit ovat ambientialaisia ja loput sekalaista seurakuntaa.

Alhaalla oleva pieni ryhmä harmaita palloja sisältää Wikimedia Foundationin ihmisiä, mm. toimitusjohtaja Sue Gardner, joka lienee verkostoni tunnetuimpia jäseniä globaalisti. Suomessa Wikimedia Foundation on aika tuntematon käsite, mutta tuo säätiö on meille kaikille tutun Wikipedian takana, osa on ehkä törmännyt myös Suen kasvoihin Wikipediassa varojenkeruun aikaan.

Namedroppasinko juuri? Ehkä, mutta halusin oikeastaan sanoa sen, että ihmiset eivät tee töitä yksin, vaan verkostojensa kanssa ja se, keitä ihmiset tuntevat, kertoo paljon myös heistä itsestään. Aku Ankkaa mukaellen: Olet ketä tunnet. Ehkä jossain vaiheessa rekrytoinnissa keskitytään enemmän ihmisten verkostoihin kuin mitä tänään tehdään.

Saat muuten vastaavan kuvan omasta verkostostasi täältä. Kun seuraavan kerran haet töitä, laita kuva hakemuksen liitteeksi, jos toimenkuvan kriteereissä on mainittu verkostoituminen. :)

Viime aikoina ihmiset ovat löytäneet LinkedIn:in: keskusteluryhmät ovat heränneet eloon ihan uudella tavalla. Viime viikolla latasin N9:iin meein-nimisen palvelun, joka tuo LinkedIn-päivitykset helposti seurattavaan muotoon kännykkääni, mikä sai minut innostumaan virran seurannasta uudella tavalla. Hieman minua häiritsee se, että osa ihmisistä tuo kaiken Twitter-virtansa LinkedIn:iin, jolloin siellä on paljon "kohinaa" ja turhaa tietoa: minun mielestäni esim. Foursquare- tai HeiaHeia-päivitykset eivät kuulu ammatilliseen viestintään - ellei satu olemaan urheilija tai esiintyjä, joka haluaa kertoa, missä on käynyt esiintymässä.

Kirjoittelen statuksia ehkä pari kertaa kuukaudessa, muuten LinkedIn-statuksiini päivittyvät automaattisesti

• linkit englanninkieliseen blogiini ja
• tweetit, joissa on #in-tunnus.

Myös uudet SlideShare-esitykset ja tämän blogin päivitykset näkyvät toisaalla profiilissani. Keskustelimme koulutuksissani myös suosituksista. Niitä voi myös kerätä LinkedIn:iin, sekä henkilökohtaiseen profiiliin että yrityksen profiiliin (organisaatiolle voi perustaa profiilin kuka tahanssa, jolla on käytössään organisaation sähköpostiosoite, mikä on hieman hankalaa mm. isoissa valtion ja kunnan organisaatioissa, joissa on käytössä sama sähköpostiosoite). Kun suositukset annetaan omalla nimellä omalle ammatilliselle verkostolle ne eivät ole vain kauniita sanoja vaan täyttä totta: kuka haluaa tahrata oman maineensa suosittelemalla ihmistä, jonka takana ei oikeasti seiso?

Ketkä LinkedIniä Suomessa käyttävät selviää tästä infograafista.

Infograafin lopussa on hauska hintavertailu työpaikkailmoittelun hinnoista. LinkedIn on selvästi halvempi kuin Oikotie ja Monster, ja LinkedIn:ssä kohdistus on luultavasti osuvampaa. Itse en kyllä kauheasti suomalaista LinkedIn-mainostusta näe, joten joko olen tullut mainonnalle sokeaksi, en kuulu mainostajien kohderyhmään, tai sitten LinkedIn:iä ei vielä paljon käytetä.

Suomessa on tällä hetkellä auki:

• 4 controllerin paikkaa
• työpaikkoja, joiden kriteereissä on mainittu: 
• social media 7
• programming 21
• marketing 22
• design 46

Vaikka opetuspuoli on hyvin edustettuna LinkedIn:ssä, heitä ei sitä kautta osata rekrytoida, yhtään teacher tai teaching -paikkaa en löytänyt, myöskään lakimiehiä ei Suomessa haeta LinkedIn:in kautta.

Ehkäpä kieli karsii mainontaa, LinkedIn kun sallii vain englanninkielisen mainonnan? LinkedIn:ssä voi toki mainostaa myös muuta kuin avoimia työpaikkoja, mutta itse muistan vain yhden tapauksen, jossa LinkedIn-mainos toimi minuun: kuulin Inforte-seminaareista ensi kertaa LinkedIn:ssä 2009 ja minkä jälkeen aloin käydä niissä.

Mitä sinä pidät LinkedIn-palvelusta, onko siitä ollut sinulle hyötyä?

Projektinhallinta sydän some

Soita-hanke tutkii somen käyttöä B2B-yritysten innovoinnissa. Mutta miten some sopii projektinhallintaan? Projektipäällikkömme Jari Jussila kertoo:

Sosiaalinen media projektin ohjauksen apuvälineenä

View more presentations from Jussila Jari

Tuleeko sinulle mieleen muita työkaluja, jotka sopivat erityisen hyvin projektinhallintaan? 

Ps. Tähän postaukseen tuli hassu url, sillä Blogger ei tykkää erikoismerkeistä, eikä hyväksynyt alkuperäistä otsikkoa Projektinhallinta <3 some. 

Facebookin tykkääjät ja kilpailut

Viime viikolla jaoin täällä Rautasillan esityksen siitä, miten Facebookissa menestyy. Pasi Vuorio, joka työskentelee suomalaisessa some-painotteisessa Savalanche-verkkokaupassa, näki asian hieman toisin:

Kuinka menestyä facebookissa yrityksenä – raadollinen totuus

View more PowerPoint from Pasi Vuorio

Facebookiin saa paljon tykkääjiä, jos on
-huippusisältöä
-hyvät tuotteet tai
-molempia, kuten esimerkiksi Elvari-koruilla tai Varustelekalla.

B2B-yritys ei kaiketi voi saada massoja liikkeelle, ja fanimääriä tärkeämpää olisikin saada oikeat ihmiset tykkäämään. Omalla Facebook-sivullani on kahvila-strategia, eli kerron siellä asioita, joita kertoisin asiakkailleni, jos sattuisin istumaan heidän kanssaan samassa kahvihuoneessa. Ja koska tapaan yksittäisiä asiakkaitani harvakseltaan, Facebook-sivulla voin kahvitella heidän kanssaan vaikka päivittäin.

Facebook-kilpailujen säännöistä kehotan pitämään kiinni, ellei venäläinen ruletti kuulu harrastuksiisi. Kurkkaapa vaikka tämä Clienten ohje siitä, miten kilpailuja voi toteuttaa laillisesti Google Docsin avulla.

Itse olen toteuttanut Docsilla Facebook-sivuilleni yksinkertaisen yhteydenottolomakkeen. Sama lomake löytyy toki myös tästä blogista ja kotisivuiltani ja vastaukset kertyvät kätevästi yhteen paikkaan. Sekin on kätevää, ettei samoja tietoja tarvitse päivittää moneen paikkaan. :)